Bingoepidemia leviää – Pesäkkeitä Helsingissä

Uhkapeli tuli naapurin maitokauppaan

Bingohalli on oma näyteikkunansa: katso sisään, innostu ja tule mukaan.

23.4. 2:00

Leena Saarinen

Rouva Hilja Vartiaisella on uusi harrastus.

Tämä harrastus pitää lapsenlapset appelsiineissa ja banaaneissa, täydentää Vartiaisen kahvivarastoja, tuottaa lahjoiksi sukulaisille ja tuttaville laseja, kahvikuppeja, kelloja.

Hilja Vartiainen on bingohai. Hän on aivan tavallinen ihminen. Hän pelaa bingoa uskolla ja tuurilla.

Tiistaina tuli kolmella markalla viisi bingoa. Keskiviikkona tuli viidellä markalla kolme bingoa. Tauon jälkeen tuli pisteitä lisää.

”Minä tulen täältä aina hakemaan mitä haluan. Sanon vain kotona, että nyt mennään appelsiineja hakemaan.”

Tällä kerralla Hilja Vartiainen tuli hakemaan keittiön kelloa, jota nimipäiväsankari oli toivonut lahjaksi.

Hilja Vartiainen pelaamassa voittoisaa bingoaan; muut pelaajat ovat tällä kierroksella miesvaltaista joukkoa.

Helsingin Kamppia suunniteltu turhaan 70 vuotta

Kamppi on todennäköisesti Helsingin eniten suunniteltu alue. Jo 70 vuoden aikana on laajoja Kampin järjestelyehdotuksia tehty.

Mutta todellisuus ei vastaa suunnitelmia. Vain pieniä katkelmia suurisuuntaisista tulevaisuudennäkymistä on toteutunut.

Pienoismalli toisensa perään syntyy tehostetun suunnittelun tuloksena. Kampin konttori-city piirretään kaikkiin kaupungin tulevaisuudenkaavioihin. – –

Tällä hetkellä ei löydy poliittista tahtoa täyttää niitä vaatimuksia, joita Kampin rakentaminen tiiviinä konttorialueena asukkaiden ehdoin edellyttäisi.

Konttoristumisen rajoittaminen, kantakaupungin työpaikkojen uudelleen sijoittelu, henkilöautoväylien ja pysäköintitilojen sekä siten henkilöautoliikenteen kasvun rajoittaminen edellyttävät kaikki poliittisia päätöksiä ja virallisesti vahvistettuja ohjailukeinoja.

Niin kauan kuin ne puuttuvat, ei alueen toteutuksen ja käytön kunnalliselle valvonnalle ole takeita.

Viimeinen kapea rata uhataan romuttaa – Museojuna kulkee Forssasta Humppilaan

Junanlähettäjä vislasi, veturin pilli soi, savu ja höyry pelmusivat lauantaina Forssan asemalla.

Ratapihalla vekslasi Tampellan vuoden 1917 mallia oleva höyryveturi perässään vuosisadan vaihteen tavara- ja matkustajavaunu.

Parinsadan lapsen riemukiljunnan saattamana museorautatie Forssa-Humppilan ensimmäinen junavuoro höyrysi kohti Jokioisten asemaa. Kyydin maksoi asutuksensa 125-vuotisjuhlaa viettävä Forssan kaupunki.

Sadat lapset saivat lauantaina ilmaisen junakyydin Forssan Jokioisten reitillä. Ajelun järjesti Museorautatie Forssa-Humppila ja kustannukset maksoi Forssan kaupunki. Matkaa tehtiin Suomen viimeisellä kapearaiteisella rautatiellä.

Säännöllinen henkilöliikenne museojunilla viikonloppuisin alkaa toukokuun puolella jatkuakseen koko kesän ajan.

Junat on miehitetty amatöörivoimin. Kulun turvallisuudesta vastaa ainoa "puoliammattilainen", veturimestari Taisto Honkasalo.

Museorautatieläisen työ uhkaa kuitenkin mennä hukkaan. Valtion omistaman Forssa-Humppila Rautatieosakeyhtiön johtokunta päätti torstaina pyytää lupaa tavaraliikenteensä lopettamiseksi.

Jos valtioneuvosto myöntää luvan, romutetaan Suomen viimeinen kapearaiteinen rautatie ensi vuoden alussa.

Pistelakko Helsingin Alkossa: Yli sadan metrin viinajono Keravalla

Voitonriemuinen oli sen ilme, joka jonotuksen jälkeen sai haluamansa. Kateellisia katselijoita oli jonossa riittämiin. Koskenkorva eli renessanssiaan.

Aprillipilaksi uskoi moni lauantaiaamuna Alkon ovea Helsingissä turhaan auki repivä sitä, että ovessa luki lappu: ”Olemme sulkeneet lakon vuoksi.”

Lakonhan piti alkaa vasta maanantaina, jos silloinkaan.

Kun kuiva totuus selvisi, ryntäsivät helsinkiläiset lähipitäjien pitkäripaisiin.

Leppävaaran, Tapiolan ja Kauniaisten myymälän ovessa oli sama lappu. Tikkurilassa ja Järvenpäässä oli ovet suljettava ruuhkan vuoksi puolilta päivin.

Ainoa Helsingin lähistöllä auki oleva myymälä oli Keravalla, jossa todella riitti asiakkaita. Keravan jono oli jatkuvasti yli sata metriä myymälän ulkopuolelle. Parhaimmillaan selvisi puolentoista tunnin jonotuksella.

Järjestys säilyi vain liikkuvan poliisin avulla, sillä Keravan keskusta oli yhtä autosumaa ja Alkon edusta yhtä janon tuskaa.

Vähän ennen sulkemisaikaa oli Keravan Alkon ulkopuolella vielä yli sadan metrin jono janoisia, joista suurin osa oli tullut Helsingistä. He yrittivät viime tipassa ennen mahdollisen lakon alkamista saada vappuviinojaan.

Tietokoneohjattu liikennevalokeskus kehitetty Suomessa

Sitran myöntämin varoin on Suomessa kehitetty ensimmäinen automaattinen tietokoneohjattu liikennevalvojakeskus, jonka avulla voidaan ohjata satoja valoin varustettuja risteyksiä.

Järjestelmän avulla saadaan tilastotietoja liikennetiheyksistä ja eri ohjelmien eduista. Suurimpina etuina pidetään liikenneturvallisuuden lisäystä ja teknistä toimintavarmuutta.

Rakenneosat ovat ohjauskeskus, risteyskojeet, ilmaisimet ja kaapeliverkosto. Normaalisti miehitetyssä keskuksessa suoritetaan mm. ohjelmointi, risteyskojeet ottavat vastaan annetut käskyt.

Liikennevalokeskuksen on kehittänyt Fiskars Elektroniikka, tietokoneen ja ohjelmat on toimittanut Oy Strömberg Ab. Keskus toimii ns. vihreä aalto -periaatteella, se on esitelty mm. Sitran, teknillisen korkeakoulun ja suurimpien kaupunkiemme edustajille.

Puhelimien määrä nelinkertaiseksi

Vuoteen 2000 mennessä kasvaa puhelimien määrä maailmassa lähes nelinkertaiseksi nykyiseen verrattuna.

Voimakkainta on kasvu Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mutta myös useissa Euroopan maissa se on huomattavan nopeaa.

Kotimainen ja kansainvälinen tilaajavalintainen kaukoliikenne yleistyy, kuvapuhelin ja näppäinpuhelin ovat tulossa.

Näin luonnehtii toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Olavi Kanerva puhelinliikenteen tulevaa kehitystä esitelmöidessään Moskovassa, missä hän vierailee suomalais-neuvostoliittolaisen teknillis-tieteellisen yhteistyökomitean kutsusta.

Öljyjuna ajoi makuuhuoneeseen

Järvelä (HS)

Yli 75 000 litraa polttoöljyä pääsi valumaan maahan kymmenen junavaunun suistuttua kiskoilta varhain lauantaiaamuna Kärkölän Järvelässä.

Yksi tankeista syöksyi radanvartijan mökin seinästä sisään aiheuttaen maailmanlopunomaisen aamuherätyksen sisällä nukkuneelle Matti Kemppaisen kuusihenkiselle perheelle.

Vaikka siirtyvä seinä antoikin kamarin sängyille kyytiä, ei rytinässä kukaan loukkaantunut.

Paikalta valunut öljy uhkaa nyt koko Järvelän seudun vesistöä.

Onnettomuus sattui kello 05.55 Järvelän aseman itäpuolisen vaihteen kohdalla.

27 vaunun tavarajuna oli tulossa Neuvostoliitosta lastinaan mm. 800 tonnia polttoöljy ykköstä, jota käytetään dieselveturin polttoaineena.

Radalta suistunut öljyjuna syöksyi ratavartijan mökkiin Järvelässä.

Helsingin Sanomia tänään 80 sivua

Helsingin Sanomat ilmestyy tänään 80-sivuisena jättiläisnumerona ensimmäisen kerran. Tämä on Suomen sanomalehdistön kaikkien aikojen suurin normaalinumero.

Jos tämän Helsingin Sanomain 367 000 kappaleen sunnuntaipainoksen sivut asetettaisiin pystysuunnassa peräkkäin, saataisiin 8750 kilometriä molemmin puolin painettua paperia.

Tämä on noin kaksi kolmannesta maan läpimitasta tai lähes kaksi ja puoli kertaa kuun läpimitta.

Vauhtia Sadan auton ajoissa

Turku (HS)

Pauli Silvennoisen ajo päättyi kuperkeikkaan.

Jännittäviä kamppailuja käytiin lauantaina Artukaisissa alkaneiden Sadan auton ajojen vakiovaunuluokissa.

Tasaväkisimmäksi muodostui Turun Jaakko MarkuIan ja HUA:n Urpo Pihlmanin kilpailu alle 1600-kuutioisten luokassa.

Vasta viimeistä edellisellä kierroksella Markula onnistui karistamaan kilpailijansa ja voittamaan kilvan parin sekunninkymmenyksen erolla.

Kiperiä tilanteita syntyi joka lähdössä ns. hallikaarteessa, mutta kukaan ei loukkaantunut.

Toisessa lähdössä pyörähti Pauli Silvennoinen Fiatillaan uhkaavan näköisesti katolleen

Kööpenhaminan viimeinen raitiovaunu ajoi ajonsa

Kari Kallio, Kööpenhamina

Suunnittelijat, poliitikot ja kunnon kööpenhaminalaiset ovat olleet yksimielisiä päämäärästään: Kööpenhaminan on säilyttävä ihmisystävällisenä.

Harvat kuitenkaan osasivat kuvitella, että olojen parantamiseksi poistettaisiin ensimmäiseksi raitiovaunut.

Näin on kuitenkin käynyt. Sunnuntain vastaisena yönä ajoi Kööpenhaminan kuulu viitonen viimeisen vuoronsa.

Raitiovaunujen 109-vuotinen historia, keskeinen osa monen kööpenhaminalaisen lapsuudenmuistoja ja jokapäiväistä työelämää, on päättynyt. Ja pelkästään rahan ja tehokkuuden tähden.

”Kokonaan busseihin siirtymisen taloudelliset ja tekniset edut ovat niin suuret, että kerran aloitettuamme totesimme ainoan mahdollisuuden olevan supistusten jatkamisen ja kehityksen jouduttamisen”, puolustaa raitiotiejohtaja K. N. Andersen päätöstä.

Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia