Suomalainen syö joukossa pienestä pitäen

Vilma ja Juha Heinolan Kettukallion päiväkodissa.

10.5. 2:00

Marja Haapio

Päiväkoti on yhteisaterioinnin lähtöruutu.

Suurin osa koululaisista ja joka kolmas yli 15-vuotias nauttii päivittäisen lounaan kodin ulkopuolella. Lama ja työttömyys karsivat työpaikkaruokailua, mutta edelleen se on perin suomalainen ilmiö.

Heinolalaiset Vilma ja Juha syövät tukevasti ennen päiväunia Kettukallion päiväkodissa, jonne ruoka tulee läheisestä Kirkonkylän ala-asteen koulusta. Pienille syöjille valmistetaan hiukan erilaista muonaa kuin koulussa oleville isommille lapsille. – –

Yhdessä ateriointi alkaa synnytyslaitokselta ja päättyy vanhainkotiin.

Lämmin ateria työmaalla on perin suomalainen ilmiö. Ruotsissa on kyllä sama tyyli, mutta jo norjalaiset lähtevät konttoreihin ja rakennuksille eväät kainalossa.

Lama ja työttömyys ovat nakertaneet ainutlaatuisen laajaa järjestelmää. Arvonlisävero nosti aterian hintaa arviolta kymmeneksen, ja sekin vähensi ruokahaluja.

Siitä huolimatta joka kolmas yli 15-vuotias suomalainen nauttii edelleen päivittäisen aterian kodin ulkopuolella, työpaikalla tai lähikuppilassa.

Vielä vuosikymmenen vaihteessa yli 40 prosenttia miehistä ja naisista täytti vatsansa työpaikalla.

Jalo Kari on laivanrakentaja, ja hän syö lounaansa Kværner Masa-Yardsin henkilöstöravintolassa Murtajassa.

Venäjän ja Naton loppupeli

Venäjän ja läntisen sotilasliiton Naton täytyy olla jo hyvin tarkasti selvillä tulevan keskinäisen sopimuksensa lopullisesta sisällöstä.

Äskeinen tapaaminen ulkoministeri Jevgeni Primakovin ja Naton pääsihteerin Javier Solanan kesken päättyi silti ratkaisemattomaan. Nähtävästi kaupanteon halutaan näyttävän loppuun asti kovalta.

Presidentti Boris Jeltsin väitti asiakirjaa torstaina jo "98-prosenttisesti valmiiksi", mutta lisäsi heti, että kiista Naton laajentamisesta on uhkaavin sitten kuuluisan Kuuban ohjuskriisin 1962.

Nato päättää uusista jäsenistään Madridissa heinäkuun alussa. Se haluaa Venäjän kanssa sitä ennen sopimuksen, jotta Moskova ei tuntisi turvallisuuttaan uhatuksi eikä arvovaltaansa loukatuksi. Myönnytysten raja kulkee Natolle siinä, missä sopimus alkaisi murentaa liiton omaa toimintakykyä tai uusien jäsenten täysivaltaisuutta.

Venäjän alkuperäiset vaatimukset veto-oikeudesta Naton päätöksiin ja sitovista rajoituksista uusien jäsenten alueilla olisivat pakottaneet Naton tuon rajan yli. Nuo ehdot on torjuttu moneen kertaan.

Neuvotteluiden tehtäväksi on jäänyt säilyttää Moskovalle kasvot, mutta Natolle vapaat kädet. Jos Venäjä pitäisi ratkaisua siltä pohjalta mahdottomana, se olisi kannattanut sanoa julki viimeistään Helsingin huippukokouksessa maaliskuussa.

Radiomusiikin hallinta on mutkikasta

Toimittaja Sami Aaltonen ohjelmajohtaja Jukka Haarman käsittelyssä.

Pirkko Kotirinta

Yleisradiossa on puolen miljoonan levyn äänilevystö ja roppakaupalla musiikin asiantuntemusta.

Kuitenkin esimerkiksi Radiomafiassa rajoitetaan nykyään toimittajien päätäntävaltaa musiikin suhteen ja määrätään ylhäältä, mitä pitää soittaa. Valta musiikkivalinnoista on keskittymässä yhä harvempiin käsiin myös Radio Suomessa.

Yleisradion musiikkiajattelussa on keskeistä kanavasaundin käsite. Päälliköiden mielestä kanavasaundin on oltava oitis tunnistettava, koska radiossa on "etusivu aina auki".

"Koska minulla on vastuu, niin minulla on oltava myös valta", sanoo Radiomafian ohjelmajohtaja Jukka Haarma päättäväisesti. Eräs alainen kutsuu tätä miestä ikävästi musiikkiführeriksi; miten epäkohteliasta!

Assistenttinsa, musiikkineuvoja Heikki Hilamaan kanssa Haarma määrää, mikä musiikki Radiomafiassa ns. prime time -aikaan (6.00-17.00) soi. He ovat päättäneet keskitetysti kanavan musiikista siitä lähtien, kun Radiomafiassa 1996 otettiin käyttöön atk-pohjainen musiikinhallintajärjestelmä, selector nimeltään.

Kun toimittaja – anteeksi, radiopersoona – menee Radiomafiassa päiväsaikaan studioon, hän poimii levystöstä mukaansa levyt, jotka selectorista printatun listan mukaan hänen on ohjelmassaan soitettava. Muuta hänen ei sitten pidä soittamankaan.

Radiopersoonan varpaille on astuttu, ja pahasti:

"Radiopersoonan omat musiikkiallergiat voivat joskus johtaa siihen, että joitain levyjä ei levystöstä sillä kertaa 'satu löytymään' ja mukaan tarttuu jotain omaa makua läheisempää", kertoo pikku kurittomuudesta radio- ja tv-persoona Sami Aaltonen.

Tällainen kurittomuus johtaa usein "keskusteluun" musiikkiführerin kanssa.

Oulun Nallikarista tehdään norjalaisten Rivieraa

Kaivinkone syventää Nallikarin uimarantaa, josta siirretään noin 70 000 kuutiota maata. Uimakuntoon ranta valmistuu kesään mennessä.

Tapio Mainio HS Oulu

Oulun Nallikarin leirintäalueen vetovoima aiotaan palauttaa massiivisella maansiirtotyöllä, jolla rantaviivaa siirretään 200 metriä merelle päin. Samalla laajentunut hiekkaranta porrastetaan puisilla suojamuureilla, joiden väliin jää auringonottoterasseja.

Yli kolme miljoonaa markkaa maksavan ehostuksen jälkeen Nallikarin uskotaan jälleen houkuttelevan Pohjois-Norjan lomalaisia, joille Nallikari oli 1970-luvulla Suomen Riviera.

”Huippuvuonna 1974 Nallikarin leirintäalueella yöpyi 64 000 matkailijaa, joista melkoinen osa oli norjalaisia. Nallikari oli silloin Suomen suosituin leirintäalue”, osastopäällikkö Teuvo Ylinen muistelee.

Seuraavalla vuosikymmenellä kaupunki ei enää panostanut Nallikariin, ja alueen yleisilme rupsahti. Kävijät kaikkosivat.

”Nyt näyttää siltä, että norjalaiset ovat palaamassa. Kesäksi on tehty useita mökkivarauksia, ja sunnuntaina tulee pari koululaisryhmää Norjasta.”

Työikäisille miehille määrätään kalleimmat verenpainelääkkeet

Naisille määrätään keskimäärin 300 markkaa halvempia verenpainelääkkeitä kuin miehille, ilmeni Kansaneläkelaitoksen selvityksessä.

Kalleimmat verenpainelääkkeet määrätään 45-64-vuotiaille miehille. Heidän lääkkeensä ovat myös uusimpia.

65 vuotta täyttäneiden naisten lääkkeet ovat halvimmat, ja heille määrätään useimmiten nesteenpoistolääkkeitä.

Halvimmat lääkkeet tulevat vuodessa 500 markkaa halvemmiksi kuin kalleimmat.(HS)

Ericsson sai Ruotsin hallituksen syynäämään tuloverotusta

Sole Lahtinen

Ruotsin hallitus on kilpailukyvyn vuoksi valmis harkitsemaan tuloveron alentamista lähemmäs muiden Euroopan maiden tasoa.

Lupaus suurituloisten veronalennuksista on toistaiseksi konkreettisin tulos pari viikkoa sitten alkaneesta julkisesta keskustelusta, kun telejätti Ericssonin johtaja Lars Ramqvist vahvisti yhtiön tutkivan pääkonttorinsa siirtämistä pois Ruotsista.

Asiasta ehti nousta melkoinen kohu. Ilmoitus osoittaa yritysilmaston huonoutta, porvarillinen oppositio ryöpytti.

Puoliksi ulkomaalaisten omistama Ericsson on Ruotsin vientiteollisuuden uusi lippulaiva ja tärkeä työllistäjä. Jos 400 johtohenkilön pääkonttori pysyy täällä, työpaikatkin syntyvät myös jatkossa herkemmin Ruotsiin, tavalliset ihmiset ja Tukholman kunnallisverottaja uskovat.

Myöhemmin Ramqvist täsmensi arvostelunsa perusteeksi ennen muuta työntekijöiden korkean verotuksen. Yritysverotusta hän ei arvostellut. Hallitus huomauttaa, että se onkin Euroopan alhaisimpia.

Moni ruotsalainen suuryhtiö on jo muuttanut lähemmäs markkinoita, usein kansainvälisten fuusioiden jälkeen. ABB, Avesta Sheffield, Akzo Nobel, Pharmacia Upjohn, Autoliv, Tetra Laval ja Ikea majailevat jo muualla.

Joka toinen tietokone-ohjelmisto laiton kopio

Vaikka tietokoneohjelmistojen laiton kopiointi onkin Suomessa vähentynyt selvästi, oli uusista kaupallisista ohjelmistosovelluksista viime vuonna piraattikopioita yhä 41 prosenttia.

Koko maailmassa piraattikopioita oli jo lähes joka toinen ohjelmisto.

Laiton kopiointi aiheutti ohjelmistoja valmistaville yrityksille yhteensä yli 11 miljardin dollarin eli noin 57 miljardin markan menetykset viime vuonna.

Maanosittain korkeimmat piratismiluvut olivat itäisessä Euroopassa. Vaikka piratismia on vähiten Pohjois-Amerikassa – 27 prosenttia ohjelmistoista – olivat maanosan ohjelmistovalmistajille piraattikopioista koituneet tappiot kuitenkin suurimmat, 2,7 miljardia dollaria.

Esimerkiksi Vietnamissa vain yksi prosentti uusista ohjelmistoista on laillisia ja Kiinassa neljä prosenttia. Venäjällä laillisia ohjelmia on yhdeksän prosenttia.

Esimerkiksi Britanniassa, Tanskassa ja Saksassa oli selvästi vähemmän laittomia kopioita kuin Suomessa, noin kolmannes.

Piratismi väheni vauhdikkaimmin vuoteen 1995 verrattuna Suomessa ja Aasian Tyynenmeren alueilla.

Viisaus tulee Huittisista

Ritva Liikkanen

Rakenteilla olevan kilpakuormurin päällä on hyvä suunnitella valmistumista yhdistelmäajoneuvon rattiin – ja sillä ei ajeta kilpaa.

Satakunnassa koulutetaan ammattikuljettajia, jotka oppivat käsittelemään kymmenien tonnien ajokkejaan vastuullisesti ja varovaisesti. Eikä se ole aivan kevyt asia. Huittisten opit tekisivät hyvää myös monille pikkuautoilijoille.

Tuntuisipa tosi häijyltä jäädä pikkuautolla lentokoneen alle! Jokainen autoilija tekisi varmaan kaikkensa välttääkseen tilannetta.

Ja kuitenkin samankokoinen vaara uhkaa autoilijaa arkipäivän maantieliikenteessä tämän tästä, sillä täydessä lastissa porhaltava täysperävaunullinen kuorma-auto painaa enemmän kuin ilmaan kohoava DC-9. Täyteen lastatun lentokoneen lähtöpaino on enimmillään 55 tonnia, ison täysperävaunuyhdistelmän 60.

Raskas auto kääntyy vaikeasti ja seisahtuu hitaasti. Ymmärtääkö sellaisen edessä ajavan henkilöauton kuljettaja edes pelätä?

Kyllä, jos hän on viisas. Älykäs autoilija ei jää norkoilemaan ison rekan eteen varsinkaan, jos hän saattaa joutua jarruttamaan: henkilöauton saa pysähtymään jopa kahdessa sekunnissa, mutta raskas yhdistelmä tarvitsee samaan moninkertaisen määrän aikaa.

Sellaisessa tilanteessa sopii toivoa, että perässä ajavan yhdistelmän tai linja-auton ratissa istuu esimerkiksi Huittisten ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kouluttama ammattikuljettaja, sillä hänet on opetettu ennakoimaan, varomaan ja käyttäytymään vastuullisesti. Hän ei aja ylinopeutta eikä varsinkaan läähätä kenenkään onnettoman niskaan, ja senpä tähden hän ei ajakaan autoilijan takana, vaan vielä taaempana.

Huittinen on yksi niistä oppilaitoksista, joissa koulutetaan ammattikuljettajia. 40 viikon ajan kurssilainen saa tietoa tekniikasta, turvallisesta ja taloudellisesta ajosta, lainsäädännöstä, ensiavusta, työmarkkinoista ja ties mistä. Välillä käydään tekemässä oikeaa työtä jossain oikeassa yrityksessä, ja sitten palataan jälleen kouluun.

Kurssilaiset ovat kirjavaa joukkoa. Luokassa istuu EU:n masentamia maanviljelijöitä, jotka ovat päättäneet hankkia itselleen uuden ammatin, insinöörejä, valtiotieteen maistereita ja joskus jopa lakimiehiä.

Tuliterä yhdistelmäajoneuvo maksaa miljoonia. Alkuun pääsee kuitenkin halvemmalla, sillä käytettyjä autoja saa jo muutamalla sadalla tuhannella markalla. Moni ammattitutkinnon suorittaja aikoo itsenäiseksi yrittäjäksi, mutta vielä useampi etsii tavallista työpaikkaa, jonka hän yleensä myös löytää. Kouluttamattomia, ikääntyneitä kuljettajia sen sijaan on jo työttöminä.

Ensimmäiseksi kurssitettava oppii katsomaan liikennettä uudella tavalla. Hänen allaan on useasti 22 metriä pitkä ajoneuvoyhdistelmä, ja elokuun alusta lähtien vieläkin pidempi, kun yhdistelmän kokonaismitta saa kasvaa 25 metriin ja 25 senttiin.

Sellaisen ohittaminen vaatii entistä enemmän aikaa, eikä silläkään ohittaminen käy helpommaksi.

Kestosuosikki uudessa asussa

Ovaalit valot muistuttavat Celicasta ja pehmeät muodot Lexus Coupesta.

Olli Hakkarainen

Uusi Toyota Corolla on mallin kahdeksas sukupolvi ja valmistajan mukaan kaikkien aikojen eurooppalaisin.

Uusi Corolla on japanilaiseksi autoksi varsin erikoisen näköinen. Sen suunnitteluun on paneuduttu perusteellisesti, sillä Japanin ja Yhdysvaltain markkinoille on tehty omat mallinsa.

Corollan valmistus aloitettiin 1967, minkä jälkeen sitä on tehty kaikkiaan 24 miljoonaa kappaletta. Se ohittaa tuotantomäärässä jopa kupla-Volkkarin ja Fordin T-mallin. Corolla on vuodesta 1969 lähtien, peräti 28 vuotta, ollut Japanin myydyin automalli.

Suomessa Corollaa on ainoana automallina liikenteessä yli satatuhatta kappaletta. Se oli vuoden myydyin malli 1988-1994 ja johtaa taas tällä hetkellä tilastoa.

Suomeen auto tulee ensi elokuussa. Tarjolla on neljä korimallia: sedan eli porrasperä, hatchback eli monikäyttöinen luiskaperä, liftback eli pitkä luiskaperä ja farmari.

Ulkonäöltään auto on muuttunut kokonaan, ja siinä on piirteitä mm. tehtaan loistoautosta Lexus 300:sta, Toyota Celican ralliautosta ja RAV4-katumaasturista.

Ulkomitoiltaan uusi Corolla on pysynyt suunnilleen ennallaan, sillä koon kasvattaminen veisi sen liian lähelle Carinaa. Alustaa on hiottu vanhalta pohjalta mukavammaksi, ja moottorit ovat tutut 1.4-, 1.6- ja 1.8-litraiset sekä kaksilitrainen diesel.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

10.–19. toukokuuta palstalla julkaistaan uutisia 25 vuoden takaa, sillä HS ei ilmestynyt 10.–19.5.1972 Suomen Sanomalehtimiesten Liiton lakon vuoksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia