Vuosaaren satamaradalle tulee pituutta 12 kilometriä

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Hanabölen pellot Brunebergetin mäeltä katsottuna. Vantaa ei halua satamarataa peltojen poikki.

13.5. 2:00

Olli Pohjanpalo

Helsingin kaupungin ja valtion virkamiehet ehdottavat, että Vuosaaren satamarata erkanisi pääradasta Vantaan Koivukylässä. Valmistuneen yleissuunnitelman mukaan radalle tulisi pituutta sataman portille saakka 12 kilometriä. Yli puolet rataosuudesta on suunniteltu rakennettavaksi tunneliin. Lisäksi ratapihalle rakennetaan kiskoa toista kilometriä.

Tunneleita tulisi kaikkiaan kolme, joista yksi olisi valmistuessaan peräti 6,4 kilometriä pitkä. Mikäli ratasuunnitelma toteutuu, Vantaalle tulee valtakunnan pisin rautatietunneli. Pisin tunneli on tällä hetkellä 4,3 kilometriä pitkä Lahdenvuoren tunneli Jyväskylän ja Jämsänkosken välisellä rataosuudella.

Erotessaan pääradalta Koivukylän aseman eteläpuolella, rata ylittäisi Hanabölen peltoaukean, mutta häviäisikin sitten jo kallion sisään peltoaukean toisessa päässä. Pintarataa olisi vain kahden kilometrin pätkä.

Rata jatkuisi Hakkilan ja Hakunilan ali ja vielä Långmossebergenin ali, jonne Vantaan Energialle on varattu voimalaitospaikka. Tunnelin suu olisi Porvoonväylän eteläpuolella. Rata kulkisi täällä Vantaan kaakkoisnurkassa osin maanpäällisenä Kehä III:n vieressä, osin lyhyessä tunnelissa. Tielaitoksella on tarkoitus leventää kolmoskehä eteläpäässä 2+2-ajorataiseksi. – –

Sataman tie- ja rautatiesuunnitelmat lähtevät nyt lausunnoille. Toukokuun aikana suunnitelmat tulevat myös yleisesti nähtäville Helsingissä, Keravalla, Porvoossa, Sipoossa ja Vantaalla.

Kansallisooppera tilaa Salliselta Kuningas Learin

Vesa Sirén

Säveltäjä Aulis Sallinen, 62, tutkii uuden The Palace Rhapsodyn partituuria. Seuraavaksi hän säveltää William Shakespearen Kuningas Lear -näytelmän.

Aulis Sallinen, 62, säveltää Kansallisoopperan suurelle näyttämölle Kuningas Lear -oopperan.

Syksyllä 2000 nähtävän oopperan pääosan laulaa Matti Salminen. Kapellimestari on Okko Kamu, ja ohjaajaksi kaavaillaan Kari Heiskasta.

Säveltäjä tiivistää oopperan libreton Shakespearen Kuningas Lear -näytelmästä. Hän käyttää Matti Rossin suomennosta.

"Teen oopperan, jossa hyvät laulajat pääsevät näyttämään osaamistaan. Aion säveltää suurta laulua ja laajoja kaaria", Sallinen lupaa. Hänen edellinen oopperansa Palatsi saa englanninkielisen kantaesityksensä New York City Operassa ensi vuonna.

Oopperajohtaja Juhani Raiskinen tilaa hurjalla vauhdilla oopperoita suomalaisilta säveltäjiltä. Jo syksyllä 1999 nähdään yhteisproduktiona Juhlaviikkojen kanssa Jouni Kaipaisen ooppera. Raiskinen havittelee Kaija Saariaholta uutta oopperaa vuodeksi 2002. Pienelle näyttämölle hän toivoo oopperoita Kalevi Aholta ja Tapio Tuomelalta.

"Sano lukijoille, että Raiskinen toistaa itseään. Taas se satsaa suomalaiseen", räväkkä oopperajohtaja nauraa.

Suomi valmistautuu Mikkelissä Naton kumppanuusharjoitukseen

Kahdentoista upseerin maavoimaosasto itäiseltä maanpuolustusalueelta, miinalaiva Uusimaa henkilöstöineen sekä upseereita ilmavoimista osallistuu touko-kesäkuun vaihteessa Naton rauhankumppanuusohjelmaan kuuluvaan Cooperative Banners 97 -harjoitukseen Etelä-Norjassa ja Ruotsissa.

Maavoimaosasto on aloittanut Mikkelissä kolmipäiväisen perehdyttämistilaisuuden, johon osallistuvat myös suomalaisjohtoiseen pataljoonaan kuuluvat neljä virolaista upseeria. Harjoituksessa upseerit sijoittuvat monikansalliseen rauhanturvapataljoonan esikuntaan ja harjoituksen johdon operaatio-, erotuomari-, tiedotus- ja vierailijaorganisaatioihin.

Suomalaisen maavoimaosaston johtajana ja monikansallisen rauhanturvapataljoonan komentajana toimii everstiluutnantti Markku Riitinen Savon Prikaatista.

Ahtisaari lähti Etelä-Afrikkaan

Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari lähtivät varhain maanantaiaamuna matkalle kohti Etelä-Afrikkaa. Valtiovierailu tapahtuu presidentti Nelson Mandelan kutsusta.

Pitkän lentomatkan vuoksi varsinainen vierailuohjelma vastaanottoseremonioineen alkaa Kapkaupungissa vasta tiistaina. Tuolloin ovat vuorossa Ahtisaaren ja Mandelan keskustelut sekä puhe parlamentissa.

Presidentti vierailee myös Johannesburgissa ja Pretoriassa.

Etelä-Afrikasta matka jatkuu perjantaina virallisena vierailuna Tansaniaan presidentti Benjamin Mkapan kutsusta.

Mukana seuraa tuttuun tapaan laajahko talouselämän valtuuskunta. Sitä johtaa Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä.

Molemmilla vierailukohteilla on oma erikoisasemansa Ahtisaaren uralla.(STT)

Valtakunnallinen mainosradio aloitti Etelä-Suomessa

Jarkko Jokelainen

Uudella radiokanavalla ovat äänessä mm. Anne Karppinen ja Ile Jokinen.

Valtakunnallinen mainosradio Radio Nova käynnisti lähetyksensä maanantaina Etelä-Suomessa. – –

Syyskuun alkuun mennessä kanava kattaa 85 prosenttia Suomesta. Ainoastaan pohjoisin Lappi jää kuuluvuusalueen ulkopuolelle.

Suomen ensimmäinen valtakunnallinen mainosradio määrittelee kohderyhmäkseen 25-50-vuotiaat. Kanavan ohjelma-anti muodostuu pääasiassa uutisista ja musiikista.

"Kanava on tarkoitettu sille väestölle, joka jää Radiomafian ja Radio Suomen väliin. Musiikki tulee olemaan aikuisrockia", toimitusjohtaja Petri Manninen sanoo.

Radio Nova lähettää sähkeuutisia ympäri vuorokauden. Tasatunnein uutislähetys kestää kolme minuuttia ja puolelta kaksi minuuttia. Lisäksi aamu- ja iltapäiväisin tulee lyhyet uutisotsikot 15 vaille ja 15 yli. Kello 18-6 uutiset tulevat tasatunnein.

"Uutiset ovat meidän pääasiamme. Niiden lisäksi lähetämme taustajuttuja, joille olemme varanneet aikaa etenkin aamuun ja iltapäiviin", Manninen jatkaa. "Päivällä kanava on viihteellisempi."

Radio Nova toimittaa uutiset yhteistyössä MTV3:n uutistoimituksen kanssa. – –

Kanavan palveluksessa on kaikkiaan kolmekymmentä henkilöä.

Radio Novan pääomistajia ovat äskettäin yhtyneet MTV ja Aamulehti. Muita omistajia ovat viestintäyhtiöt Suomen Kansallisviestintä, Maakuntien Viestintä, Suomen Radioviestintä ja Suomen Viestintärahoitus.

Ihminen ja tietokone

Shakin maailmanmestari Garri Kasparov pystyi vielä vuosi sitten voittamaan lyhyessä turnauksessa uusimman supertietokoneen. Tällä kertaa entisestään kehitetty tietokone käänsi ottelun edukseen. Maallikon taitaa olla asiantuntijaa helpompi pitää kehitystä itsestään selvänä. Pikemminkin jaksetaan kummastella ihmisen kykyä pärjätä niin hyvin konetta vastaan, jolla on valtaisa muisti ja kyky arvioida 200 miljoonaa pelisiirtoa sekunnissa.

Kuudessa pelissä Kasparov voitti kerran ja tietokone kahdesti. Jossittelulle jäi runsaasti sijaa. Yhden pelin Kasparov luovutti liian hätäisesti, vaikka olisi voinut selvitä tasapeliin.

Viimeisessä pelissä hän teki alkeellisen virheen, mikä asiantuntijoiden mukaan viittasi psyykkiseen uupumiseen tunteettoman ja väsymättömän koneen paineessa. Kylmä kone sai hänet lopulta pettymyksestä tolaltaan.

Psyykkisesti hyvin valmentautunutkaan ihminen ei voi koskaan saada henkistä yliotetta vastustajasta, jos vastassa on tietokone. Käy päinvastoin.

Shakkipeli "älykkyyden testinä" on ihanteellinen tietokoneelle kamppailussa ihmistä vastaan, koska ongelmanasettelu siinä on yksinkertainen ja kone soveltuu erinomaisesti lukemattomien siirtomahdollisuuksien laskemiseen.

Kone ei tee muistivirheitä tai lapsuksia, kuten Kasparov teki. Toisaalta tietokoneella ei ole kykyä ottaa oppia virheellisiksi osoittautuneista ratkaisuista toisin kuin on älykkäällä, luovasti ajattelevalla ihmisellä.

Komet Bombin tulilanka syynä onnettomuuksiin

Uudenvuodenyönä paljon vahinkoa aiheuttaneiden Komet Bomb -ilotulitusrakettien tulilangan arvellaan olleen syynä onnettomuuksiin. Lanka ei ollut myyntiluvan mukainen.

Keskusrikospoliisi laatii Komet Bombin esitutkintamateriaalista pöytäkirjan, joka lähetetään Helsingin kihlakunnansyyttäjälle syyteharkintaan. Komet Bomb aiheutti uudenvuodenyönä eriasteisia vammoja 200 ihmiselle. (STT)

Stalinin vankileiri vei iloisten rouvien nuoruuden

Pilvikki Kause, Norilsk, Pohjois-Siperia

Jadwiga Malevitsh (oik.) ja Olga Jarentshuk tuomittiin pakkotyöhön Norilskiin.

Puolalainen Jadwiga Malevitsh ja ukrainalainen Olga Jarentshuk ovat kattaneet pöydän komeaksi. Tarjolla on lohenmädillä päällystettyjä leipiä, itsepaistettuja munkkeja ja kakkua sekä runsaasti hedelmiä.

"Nyt syödään ja juodaan tutustumisen kunniaksi", Malevitsh julistaa eloisasti ja kaataa venäläistä samppanjaa kristallilaseihin.

Kun skoolaa tyylikkäiden ja iloisten yli 70-vuotiaiden rouvien kanssa, on vaikea uskoa, että he ovat entisiä vankeja. Molemmat naiset tuomittiin kymmeneksi vuodeksi neuvostodiktaattori Josif Stalinin poliittisten vankien leireille. He päätyivät pakkotöihin hyytäviin oloihin Norilskiin Pohjois-Siperiaan.

"Leirin ruoka oli loistavaa!", Jadwiga Malevitsh vitsailee. "Söimme kalanpääkeittoa ja laihaa ohravelliä. Aina oli nälkä, ja aina halutti nukkua."

Kun naiset saapuivat vangittuina Norilskiin, ympärillä oli vain autio ja jäinen erämaa. Ensimmäiset kuukaudet asuttiin teltoissa, ja hiukset jäätyivät nukkuessa maahan kiinni.

"Täältä oli löytynyt nikkeliä ja muita tärkeitä metalleja. Koska kukaan ei halunnut näin äärimmäisiin oloihin vapaaehtoisesti, Stalin tarvitsi poliittisia vankeja kaivoksiin ja kaupunkia rakentamaan", Olga Jarentshuk sanoo.

Naisten kotikaupunki, nykyisin 300 000 asukkaan Norilsk on yhä Venäjän nikkelin- ja platinantuotannon keskus.

Jadwiga Malevitsh tuomittiin juuri toisen maailmansodan päätyttyä 1945 veljeilystä saksalaisten kanssa. Hän oli 19-vuotias. Sota oli heittänyt perheen Varsovasta lähelle Brestiä Itä-Puolaan, jonka Neuvostoliitto oli sodan puhjetessa vallannut.

"Naapurintyttö, joka pelkäsi omasta puolestaan, teki minusta valheellisen ilmiannon. Ensin minut määrättiin ammuttavaksi, mutta sitten rangaistus muutettiin pakkotyöksi. Meidät tuomitut ahdettiin tavaravaunuihin, emmekä tienneet, minne oli matka. Tyttöjä oli noin kymmenen, muut olivat sotilaita, kenraaleja ja everstejä", Malevitsh muistelee itkuun purskahtaen.

Olga Jarentshuk asui puna-armeijan miehittämässä, Puolalle kuuluneessa Lvivin kaupungissa. Hänet tuomittiin vuonna 1944 kahdeksantoistavuotiaana ruoka-avun antamisesta kansallismielisille ukrainalaispartisaaneille. Hänen isänsä, äitinsä, veljensä ja siskonsa menehtyivät vankileirillä toisaalla Siperiassa.

Pakkotyö Norilskissa oli äärimmäisen rankkaa, sillä päivät olivat kahdentoista tunnin pituisia. – –

Olga Jarentshuk ja Jadwiga Malevitsh sanovat, että elämä leirillä helpottui, kun Stalin kuoli 1953. Numerosarja takinrintamuksesta poistettiin ja parakista sai poistua yölläkin tarpeelleen. "Saimme ruokalan ja kaupan, ja meille alettiin maksaa pientä palkkaa."

Olga Jarentshuk pääsi vapaaksi kärsittyään päivälleen kymmenen vuotta. Hän jäi pakkotöissä olleen miehensä kanssa asumaan Norilskiin, sillä monet vapautuneet saivat muutaman vuoden poistumiskiellon alueelta. Jadwiga Malevitshille oli vankeusvuosina löytynyt kosija, oma vartija.

"Hänet oli määrätty asepalvelukseen Norilskiin vanginvartijaksi, mutta palveluksen päätyttyä hän jäi puoleksitoista vuodeksi odottamaan minun vapautumistani. Minä en häntä yhtään vokotellut, sillä olin kovin ylpeä ja oman arvoni tunteva", Jadwiga Malevitsh kertoo.

Aviomies halusi tulla mukaan, kun Jadwiga Malevitsh kaksi vuotta vapautumisensa jälkeen sai käskyn tulla miliisikomentajan puheille. "Ajattelin, että nyt minut taas vangitaan. Otin varoiksi partakoneenterän, sillä olin valmis tappamaan itseni. Mutta miliisi sanoikin, että minut on rehabilitoitu, todettu syyttömäksi."

Kyyneleet virtaavat pitkin Jadwiga Malevitshin poskia, kun hän esittelee kulunutta lappua, "jolla minut todettiin puhtaaksi neuvostokansalaiseksi".

"Minä itkin itkemästä päästyäni. Sanoin, että näin tuhositte minun nuoruuteni, eikä sitä voi mitenkään korvata."

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

10.–19. toukokuuta palstalla julkaistaan uutisia 25 vuoden takaa, sillä HS ei ilmestynyt 10.–19.5.1972 Suomen Sanomalehtimiesten Liiton lakon vuoksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia