Kanada jyräsi mestariksi jääkiekon MM-turnauksessa

Mestaruuspalkintoa yleisölle esitteli joukkueen kapteeni Dean Evason, joka teki pelin avausmaalin.

15.5. 2:00

Kanada vei jääkiekkoilun maailmanmestaruuden voittamalla kolmannen ja ratkaisevan MM-finaalin Ruotsia vastaan 2-1. Vaahteralehtiset hävisivät loppuottelusarjan avauksen, mutta valloittivat kahdella peräkkäisellä voitolla mestaruustittelin.

Kanada pelasi mestaruuteen päättäväisesti. Ratkaisupelissä se oli taktisesti kypsä, otti nöyränä vastaan iskut ja pystyi hillitsemään hermonsa.

Kanada meni 2-0 johtoon Dean Evasonin ja Owen Nolanin maaleilla. Ruotsin 2-1 kavennuksen teki Michael Nylander, kun ottelua oli pelaamatta reilu minuutti.

Lipponen kävi sittenkin Areenassa

Pääministeri Paavo Lipponen perui uhkauksensa olla käymättä Areenassa. Hän vieraili ensimmäisen kerran uudessa hallissa Ruotsin pääministerin Göran Perssonin seurassa.

Pääministerit katsoivat loppuottelun Suomen jääkiekkoliiton aitiosta yhdessä Harry Harkimon (oik.) kanssa. Vielä kolmisen viikkoa sitten Lipponen ennusti, ettei hän ehdi käymään MM-kisoissa ja ”voi olla niin, että en muissakaan kisoissa siinä hallissa.”

Lipposen vastenmielisyys on perua kiistelystä Harry Harkimon kanssa Areenan perustamisvaiheissa.

Lipponen soitti 3. lokakuuta 1995 Suomen Tietotoimistolle viestin, jonka mukaan valtio ei tukisi suurhallihanketta liikuntaneuvoston suosittelemalla 20 miljoonalla markalla. Lipposen mielestä hankkeen rahoitus ei ollut realistisella pohjalla.

Harkimon mukaan ”Lipposen lausunto oli samanlainen isku vyön alle kuin mereen putoaminen myrskyssä yksinpurjehduksen aikana”.

Huhtikuussa 1996 opetusministeriö teki kuitenkin päätöksen avustaa Areenan rakentamista.

Paavo Lipponen saapui Areenaan. Vieressä Hjallis Harkimo.

Sadan metrin juhlat Sofiankadulla

Anu Seppälä

Ilmapalloja, posetiivimusiikkia, porvarikaartin äkseerauksia ja parvekkeelta kailotettuja vanhoja kuulutuksia on luvassa tänään, kun Helsingin kaupunginmuseo järjestää Sofianpäivän kunniaksi ohjelmallisen juhlan Sofiankadulla.

Sofiankatua kannattaakin juhlia, sillä se on yhtä vanha kuin Helsinki , peräisin 1640-luvulta. Silloin sen nimi oli Itäinen Kirkkokatu. Itäisenä Kirkkokatuna se sai olla aina vuoteen 1810, jolloin se nimettiin Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri I:n äidin, saksalaissyntyisen prinsessa Sofian mukaan Sofiankaduksi.

Sofiankadun varrella on asunut herrasväkeä, varakkaita kauppiaita, matkustavaisia, upseereja, kirkonmiehiä, rikkaita leskirouvia, piikoja, renkejä, sontakuskeja, kärttyisiä postimestareita ja simpsakoita midinettejä.

Siellä on ollut tanssikouluja, krouveja, majataloja, biljardihuoneita, virvotusjuomavapriikkeja ja viinanpolttimoja, tukkukauppoja, kahviloita, kirjakauppoja, apteekkeja, käsityöverstaita, kellosepänliikkeitä ja elintarvikeliikkeitä. Poliisilaitos toimi siellä vuodesta 1896 aina vuoteen 1982, jolloin Pasilan poliisitalo valmistui. – –

Yleisön joukossa puikkelehtivat historiallisiin asuihin sonnustautuneet kisällit, matamit, mamsellit, kaupunginlähetit, kaupustelijat, virkamiehet ja toimeliaat kapakoitsijat.

He ovat kaupunginmuseon väkeä, jotka jakavat esitteitä ja kertovat mehukkaita tarinoita ja hupaisia juoruja menneiden päivien tapahtumista ja kaupungin merkkihenkilöistä.

Helsinkiläiset maksavat vedestään perusmaksua kesäkuusta lähtien

Olli Pohjapalo

Helsingin kaupunginvaltuusto vahvisti keskiviikkoiltana Helsingin Vedessä valmistellun esityksen perusmaksusta. Kiinteistöjen vesilaskuihin perusmaksu sisältyy kesäkuun alusta lähtien.

Perusmaksu on kiinteä ja sitä maksetaan kaupungin vesiyhtiölle vesijohtoverkon ja vedenpuhdistuslaitosten kunnossapidosta. – –

Perusmaksu on vähintään 150 markkaa vuodessa, vaikkei kuluttaisi vettä lainkaan. – –

Valtuusto päätti lisäksi, että kaupungissa otetaan vuoden 1998 alusta käyttöön liittymismaksu vesi- ja viemäriverkostoon. Maksu määräytyy tontin pinta-alan ja rakennusluvan mukaisen kerrosalan mukaan. Liittymismaksu on suhteellisesti korkeampi omakotitaloille kuin kerrostaloille.

Valtuusto kävi keskustelun, jossa todettiin useaan kertaan vedenkulutuksen lisääntyvän uuden perusmaksun ansiosta. Tämä johtuu siitä, että osa vesimaksuista on kiinteä, olipa kulutus mikä hyvänsä.

Suo siellä, vetelä täällä

Suomen energiapoliittisissa kaavailuissa yritettiin laskea pitkään Norjasta vedettävän maakaasuputken varaan. Kun hankkeen epärealistisuus lopulta tunnustettiin, norjalaiset pääsivät tyrkyttämään Suomelle ja muille naapureille omaa vaihtoehtoaan: sähkön myyntiä Norjan rannikolle rakennettavista maakaasuvoimaloista.

Se olisi uusi askel pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittämisessä. Ja kuinka saasteeton vaihtoehto verrattuna uuden hiilivoimalan rakentamiseen Suomeen.

Norjassa hanke kahden maakaasuvoimalan rakentamisesta on saanut ympäristöliikkeet vastaansa. Norjan pienet hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät huomattavasti. – –

Lykkäämistä vaaditaan toisestakin syystä: Olisi odotettava, mille kannalle joulukuussa pidettävä maailman ilmastokokous asettuu päästöjen vähentämisessä. – –

Saisiko Norja anteeksi uudet päästönsä sillä, että se koituisi esimerkiksi Suomen hyväksi ja saisiko Suomi anteeksi lipsumisen tavoitteistaan, jos se osallistuu lähialueittensa saasteongelmien lievittämiseen.

Saukkopari muutti saaristoon lajiansa elvyttämään

Saukkonaaras tutkaili hetken uutta kotiseutuaan laatikon suulta ja pinkaisi sitten maastoon.

Anneli Tukia, Korppoo

Saaristomeren kansallispuisto sai keskiviikkona kaksi uutta asukasta Sisä-Suomesta. Lounais-Suomessa harvinaisten saukkojen asuinpaikaksi oli valittu pieni asumaton saari Korppoon eteläpuolella.

Viimeinen matkaosuus tapahtui moottoriveneellä. Sitä ennen saukkopari oli kököttänyt kumpikin omassa heinin vuoratussa vanerilaatikossaan mersun takapenkillä seitsemän tuntia. Niin kauan kesti matka Ähtärin eläinpuistosta Korppooseen.

Saukot tuotiin elvyttämään saariston saukkokantaa, joka lähes kokonaan hävisi pari kolmekymmentä vuotta sitten ympäristömyrkyn vuoksi. – –

Kun matkustuslaatikot oli avattu, saukot eivät syöksyneet suin päin vapauteen. Naaras kurkisteli laatikosta monta kertaa ennen kuin uskaltautui liikkeelle.

Saattajiensa hämmästykseksi se ei solahtanut parin metrin päässä olevaan mereen, vaan kipusi ketterästi kallion päälle ja hävisi saaren sisäosiin. Uros painui suoraan mereen, sukelteli vähän aikaa ja kiipesi rannalle vähän kauempana.

Ähtäriin nuoret saukot olivat joutuneet omaa hölmöyttään. Ruokaa etsiessään toinen oli päätynyt supinloukkoon ja toinen minkinloukkoon.

Retkeilijät saavat itse kantaa jätteensä Metsähallituksen mailta

Leena Huovila, Lammi / Evo

Minkä jaksat kantaa maastoon, jaksat kantaa myös pois. Siinä motto Metsähallituksen hankkeelle kehittää virkistysalueiden jätehuoltoa ympäristöystävällisemmäksi.

Käytännössä hanke tarkoittaa sitä, että suuri osa jäteastioita poistetaan maastosta.

Koska jätteet halutaan lajitella ja saada kiertoon, avainpaikoille sijoitetaan lajittelupisteet. Joillekin alueille ei tule lainkaan jätehuoltoa.

Tänä kesänä käyttöön otettavia periaatteita esiteltiin keskiviikkona Lammin Evolla, joka on Etelä-Suomen merkittävin valtion retkeilyalue. Evolla myös koulutettiin Metsähallituksen huoltohenkilökuntaa.

Viime vuonna Metsähallituksen virkistys- ja retkeilyalueilla sekä kansallispuistoissa oli yli kaksi miljoonaa kävijää. He jättivät jälkeensä noin 27 000 jätesäkillistä, mikä on 500 kuorma-autolavallista.

Kesäisin alueiden huollosta vastaavat ovat joutuneet raahaamaan jätesäkkejä selässä tiettömien taipaleiden takaa ja talvisin kuljettamaan moottorikelkalla. Konevoimin kuljettaminen aiheuttaa meluhaittoja ja kuluttaa maastoa. – –

Poltettava jäte suositellaan poltettavaksi paikan päällä laavuissa. Jätehuollon ohjeet ovat useilla kielillä, koska myös ulkomaisten retkeilijöiden määrä kasvaa.

Venäjän ja Naton sopimus allekirjoitusta vaille valmis

Helpottuneesti hymyilleet pääneuvottelijat ilmoittivat keskiviikkona, että Venäjä ja Nato olivat päässeet sopuun osapuolten suhteita määrittelevästä asiakirjasta.

Kuukausia kestäneiden tiukkojen neuvotteluiden jälkeen Venäjän ulkoministeri Jevgeni Primakov ja Naton pääsihteeri Javier Solana sanoivat Moskovassa, että asiakirja voidaan allekirjoittaa Pariisissa toukokuun lopussa. – –

Venäjän presidentin ja 16 jäsenmaan hallitusten on määrä hyväksyä paperi, jonka tarkoituksena on rauhoittaa Venäjän ahdistusta Naton laajenemisen edellä. Venäjä pääsee puheoikeudella uuden yhteistyökomission kokouksiin ja Nato on ainakin suullisesti luvannut, ettei se tuo ydinaseita uusien jäsenten alueille.

Taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalla ja sotilaallisesti heikentyneellä Venäjällä ei ole ollut mahdollisuutta estää laajenemista.

Brysselin Nato-lähteiden mukaan sotilasliitto sai neuvotteluissa läpi kaikki tavoitteensa. Lähteet korostivat, että kyseessä ei ole laillisesti sitova sopimus, kuten Venäjä halusi, vaan hallitusten keskenään hyväksymä asiakirja.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

10.–19. toukokuuta palstalla julkaistaan uutisia 25 vuoden takaa, sillä HS ei ilmestynyt 10.–19.5.1972 Suomen Sanomalehtimiesten Liiton lakon vuoksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia