Nuoret katkaisivat keskustan liikenteen

Poliisi käännytti illalla Pohjoisesplanadin liikennesumppuun tulleet autot takaisin Kauppatorin suuntaan.

18.5. 2:00

Kävelyväylien rakentamista kannattaneet nuoret katkaisivat lauantaina liikenteen useiden tuntien ajaksi Helsingissä Korkeavuorenkadulla ja Pohjoisesplanadilla.

Korkeavuorenkadulla nuoret jytäsivät discomusiikin tahtiin koko iltapäivän. Illalla osa nuorista jäi istumaan Pohjoisesplanadille yli tunnin ajaksi.

Poliisi ohjasi liikennettä ja tyytyi tilanteen seuraamiseen.

– –

Yllätysjuhlien järjestäminen vilkasliikenteisellä kadulla Helsingin ydinkeskustassa edellyttää todella ripeää toimintaa. Kohdetta ei saa paljastaa ennakkoon, liikenne on saatava poikki muutamassa sekunnissa, eikä ihmismuurin järjestäytymiseen saa käyttää aikaa minuuttia kauempaa. Muuten lopputulos saattaa olla nolo.

Maan ystävät menivät Esplanadien väliselle Korkeavuorenkadulle kahtena joukkona sellaisia reittejä, joita ei voinut seurata virkavallan partioautolla. Äänentoistolaitteet ja katusulut nousivat kadulle kahdessa minuutissa.

Vaikeudet alkoivat vasta sen jälkeen. Banderollit olivat niin isoja, että tuuli oli ottaa ne mukaansa. Banderolleissa oli niin ohuet köydet, että kiinnittäjien kädet olivat urakan jälkeen vereslihalla.

Puistikon hiekka pöllysi, ja tiskijukan laitteistoja ja levyjä piti suojata koko ajan. Mutta osanottajilla oli hauskaa.

Suomi virtaa läpi Kallion

Moni suomalainen on jossain elämänsä vaiheessa asunut Helsingin Kalliossa ja kulkenut Kolmatta linjaa.

Marja Salmela

Ennen katseltiin Olavinlinnaa ja järvimaisemaa, jossa laivat puksuttivat.”

Nyt Virpi Malisen, 25, ja Petri Härkösen, 29, viidennen kerroksen vuokra-asunnon ikkunoista avautuu kalliolainen umpipiha.

Virpi ja Petri ovat tyypillisiä uuskalliolaisia; pikkukaupungin nuoria, jotka työ houkutteli Helsinkiin.

He asuvat juuri sillä pienellä alueella Kallion kaupunginosan ytimessä, jonka läpi virtaa tuhansia ja taas tuhansia muuttajia kaikkialta maasta.

Vauhti on kiivasta, sillä Helsinki vetää väkeä kuin magneetti. Se on nyt nopeimmin kasvava EU-pääkaupunki.

Petri Härkönen ja Virpi Malinen löysivät vuokra-asunnon helposti.

Kallion kirkon seudun ja Alppilan kattavassa neliökilometrin ruudussa – Virpin ja Petrin ruudussa – asui kolme vuotta sitten 10 800 ihmistä.

Muuttoliikettä tutkivan fil. kand. Jarmo Kauppisen mukaan Virpin ja Petrin ruutuun muutti 1230 uutta kalliolaista 1994. Kauppinen tekee paikkatietoon perustuvaa väitöskirjaa Oulun yliopistossa.

Kallion muuttajista 600 tuli Kauppisen mukaan landelta, 163 kunnasta eri puolilta Suomea. Tulijoista kaksi kolmasosaa oli alle 28-vuotiaita – sinkkuja, avo- tai aviopareja.

Yksiöiden ja kaksioiden Kallio imee sisäänsä myös pääkaupunkiseudun nuoria, jotka haluavat itsenäistyä ja muuttaa pois kotoa. Ruudun sisältä löysi ensimmäisen oman kämpän vajaat 800 urbaania helsinkiläistä, espoolaista ja vantaalaista.

Reilut puolet kerrostaloista on vakuutusyhtiöiden tai yksityisten omistamia pieniä vuokra-asuntoja. Sijoittajat rakensivat niitä lähinnä 60-luvun veroetujen houkuttelemina.

Harvinaista ei ole sekään, että vanhemmat ostavat tyttärelleen tai pojalleen opiskelukämpän.

Intohimojen taideteos Tampereella

Tampereen tuomiokirkkoa koristaa Hugo Simbergin freskomaalaus Köynnöksen kantajat.

Irja Hyvärinen, Tampere

"Onnittelemme Tampereen seurakuntaa tämän onnistuneen taideteoksen omistamisesta."

Näin kirjoittivat taiteilija Akseli Gallen ja professori J. J. Tirkkonen. Tampereen Johanneksen kirkon rakennuskomitea oli kutsunut heidät antamaan tarkastuslausunnon kirkon maalauksista.

Herrat olivat iloisen ihastuneita suurtyöstä, jonka kolmikymppiset nuoret miehet olivat saaneet aikaiseksi.

Kirkon oli suunnitellut Lars Sonck. Kirkon sisäpuolen kuvista Magnus Enckell oli tehnyt alttaritaulun ja suunnitellut lasimaalauksen ylösnousemusta kuvaavan maalauksen yläpuolelle.

Muut lasimaalaukset olivat Hugo Simbergin työtä. Simbergin kattoon ja seiniin tekemät freskot herättivät loppujen lopuksi kaikkein eniten intohimoja.

Jos arvostetut taiteentuntijat olivat ihastuneita, oli vastustuskin rajua. Simbergin työt vihastuttivat. Elämänköynnöstä kannattelevien poikien alastomuutta paheksuttiin. Kupolin keskellä paistatteleva käärme sai aikaan puistatuksia.

Yrmeäkasvoisten köynnöspoikien pippelin peitto ei olisi auttanut mitään, kun kaikki kumminkin kulkivat pylly paljaina.

Hyvää perustelua käärmeen olemassaololle saatiin odottaa vuosikymmenet. Vasta 1946 Tampereen piispa Eelis Gullin löysi osuvat sanat: Meidän tehtävänämme on ajaa riivaajia pois joka paikasta.

Maalauksien ylle laskeutui rauha – ja sellainen noki, että esimerkiksi kuoriin maalatut linnut löytyivät vasta, kun kirkon sisäpuoli entistettiin ja freskojen halkeamat korjattiin 1980-luvulla.

Se oli niitä aikoja, kun taisteltiin kirkkoon sopivasta musiikista.

Rahaliittoon tulee pyrkiä ensimmäisten joukossa

Helsingin Sanomat yhtyy niiden kantaan, joiden mielestä Suomen on parasta pyrkiä EU:n talous- ja rahaliiton Emun jäseneksi ensimmäisten joukossa 1. 1. 1999 alkaen.

Johtopäätös ei perustu varmaan tietoon jäsenyyden ylivoimaisista eduista ei-jäsenyyteen verrattuna. Kaikkia tarjoutuvia etuja ei voi tarkasti ennakoida, ja myös ulos jäämiseen liittyisi etuja.

Johtopäätös ei myöskään perustu varmuuteen rahaliiton yleisestä menestyksestä, koska liitto on ensimmäinen kokeilu laatuaan eikä varmuutta ole. Euroopan unionin suuri hanke voi jälkeenpäin osoittautua myös huonosti harkituksi.

Rahaliiton toteutuminen tai toteutumatta jääminen ei kuitenkaan ole suomalaisten käsissä. Meidän kannattaa Ruotsin ratkaisuista riippumatta olla mukana, koska liiton onnistuessa sen edut ovat meille suuremmat kuin haitat ja koska jäsenyyden lykkäämisen riskit näyttävät viime kädessä suuremmilta kuin ne, jotka liittyminen tuo mukanaan.

Rahaliiton jäsenenä Suomi voi alusta alkaen vaikuttaa sen menestykseen. Ulkopuolella meille jää vain sopeutuminen.

– –

Rahaliitto on suuri kokeilu, ja kokeilussa on aina vaaroja. Tarve yhtenäistää monia politiikan alueita kasvaa liiton mukana jyrkästi, eikä EU:ssa näy suurtakaan valmiutta uusiin pitkiin harppauksiin poliittisessa integraatiossa.

Jos rahaliiton ja politiikan vaatimukset joutuvat sovittamattomaan ristiriitaan, seuraukset koko EU:lle voivat olla arvaamattomat.

Suomelta, jonka talousrakenne on poikkeava ja työmarkkinat jäykät, rahaliitto kysyy erityistä valppautta ja tahtoa.

Alvar Aallon juhlavuosi alkaa tänään Kotkan Sunilasta

Alvar Aalto suunnitteli Kotkan Sunilan sellutehtaan ydinosan kuusikymmentä vuotta sitten. Punatiilinen piippu hipoi Euroopan savupiipputeollisuuden ennätyksiä.

Leena Maunula

Mitä Suomi on?

Yksi selkeä vastaus löytyy Kotkan Karhulasta. Sunilan sellutehtaan seitsemännen kerroksen kattoterassilta avautuu huima näköala.

Pohjoisessa siintävät päättymättöminä Suomen vihreät metsät. Etelässä aukeaa sininen meri ja piirtyvät saarten silhuetit, korkea Suursaari ensimmäisenä etappina matkalla kohti Eurooppaa.

Sunilan sellutehtaan ydinosa ympäröivine tehdasyhdyskuntineen on Alvar Aallon arkkitehtuuria kuudenkymmenen vuoden takaa.

Aallon syntymästä on kulunut sata vuotta 3. helmikuuta ensi vuonna. Tulevan juhlavuoden lähtölaukaus on jo nyt Kotkassa, jossa avataan ensi viikolla koko kesän mittainen Aalto-näyttely.

Kotkan Aalto-näyttelyn yhteistyökumppani on New Yorkin Modernin taiteen museo, jonne yhdessä kunnostettu Sunilan tehtaan alkuperäinen pienoismalli ja Karhulan lasitehtaassa syntyneet Aalto-lasin komeat esikoiskappaleet jatkavat matkaa.

Alvar Aallon arkkitehtuuri ei ole vastatuulessa Kotkassa niin kuin se tuntuu olevan Helsingissä, jossa kiista Finlandia-talon marmoriverhouksesta ei ota päättyäkseen, ja Aalto-kohteet, kuten palossa tuhoutunut Insinööritalo ja keskeinen Rautatalo rapistuvat.

"Olennaista oli löytää näyttelylle oikea paikka", katselmuksen suunnitellut arkkitehti Sirkka Soukka sanoo. Se löytyi Sunilantien varressa sijaitsevien kuulujen terassitalojen lämpökeskuksesta, pesulan mankelihuoneesta.

Rakennustaiteen museosta löytyi ennen julkistamaton elokuva, joka kertoo, miten tehdasjättiläinen asuntoalueineen nousi merelliseen maisemaan Pyötisen saarelle Kotkan kaupunkia vastapäätä. Rakennustyössä uurasti peräti 1400 henkeä.

Sunilan sulfaattiselluloosatehtaan perustivat metsäteollisuuden keskeiset yhtiöt. Tehtaan syntysanat lausuttiin keväällä 1936, ja ensimmäiset sellupaalit valmistuivat toukokuussa 1938.

Terassitalot ovat tehtaalle vievän Sunilantien varressa. Kesän Aalto-näyttely sijoittuu pesulan mankeliin talojen taakse.

Syfiliskoe katkeroitti Yhdysvaltain mustia

Tomi Ervamaa, Washington

Joukko vanhoja miehiä Alabamasta on saanut Valkoisessa talossa jonkinlaista hyvitystä vuosikymmeniä jatkuneesta vääryydestä.

Presidentti Bill Clinton pyysi myöhään perjantaina Suomen aikaa anteeksi sitä, että terveysviranomaiset tekivät pitkän lääketieteellisen kokeen, jossa mustat syfilispotilaat jätettiin tietoisesti hoitamatta.

Clintonin mukaan "hallitus ryhtyi johonkin, joka oli väärin – syvästi, moraalisesti väärin".

Niin kutsuttu Tuskegeen koe aloitettiin Alabamassa Yhdysvaltain etelässä 1932, ja se kesti 40 vuotta.

Kokeeseen värvättiin 399 köyhää mustaa miestä, joilla oli syfilis eli kuppa. Miehille luvattiin aterioita ja lääkkeitä, mutta hoitoa ei annettu, vaan tutkijat seurasivat taudin etenemistä. Potilaita ei parannettu senkään jälkeen kun penisilliini osoittautui tehokkaaksi syfilislääkkeeksi 1940-luvun puolivälissä.

Koe lopetettiin vasta 1972, kun lehdet paljastivat asian. Vuosikymmenien aikana vähintään sata miestä oli kuollut syfilikseen tai sen aiheuttamiin komplikaatioihin. Ainakin 40 vaimoa sai tartunnan miehiltään, ja synnynnäinen syfilis todettiin 19 lapsessa.

Kokeen päättymisen jälkeen liittovaltio on maksanut henkiinjääneille noin 50 miljoonan markan verran korvauksia, mutta hallitus pyysi perjantaina ensi kertaa uhreilta anteeksi.

Clintonin mukaan koe oli selvästi rasistinen. Se vaikutti yhteiskunnassa "laajasti ja syvällä tavalla, joka haittaa kehitystämme ja jakaa kansakuntaa", presidentti sanoi.

Yhdysvaltain etelä oli 1930-luvulla vielä avoimesti rotuerotteluyhteiskunta.

"Tuskegee tulee aina esille, kun ihmiset kertovat tapauksista, joiden vuoksi hallitukseen ei pidä luottaa. Siinä voi olla Tuskegeen perintö", mustien kongressiedustajien johtaja Maxine Walters sanoi perjantaina.

Tutkimusten mukaan suuri osa mustista uskoo, että hallitus pitää tahallaan heidän elinolonsa surkeina ja esimerkiksi syytää tarkoituksella slummeihin huumeita.

Valkoisia amerikkalaisia taas usein hämmentää ja järkyttää tapa, jolla mustat katsovat maataan.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

10.–19. toukokuuta palstalla julkaistaan uutisia 25 vuoden takaa, sillä HS ei ilmestynyt 10.–19.5.1972 Suomen Sanomalehtimiesten Liiton lakon vuoksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia