Ilotulitusta 5 000 markalla Ahvenanmaan autonomialle

Haitarit soivat ja Torigatanilla oli tungosta, kun ahvenanmaalaiset juhlivat illalla Maarianhaminassa maakuntansa 50-vuotista itsehallintoa.

10.6. 2:00

Maarianhamina (HS)

Riehakkaaseen ilonpitoon ei kukaan intoutunut Torigatanilla kansanjuhlien ensimmäisten tuntien aikana. Ahvenanmaan itsehallinnon 50-vuotispäivän iltaa oli lähdetty viettämään perhekunnittain isovanhemmat ja pikkulapset mukana.

Silmä tarkkana seurasi ahvenanmaalaisyleisö keskelle katua pystytetyllä korokkeella esiintyviä yhtyeitä ja tanssijoita. – –

Ilmapallot ja Ahvenanmaan pienoisliput värittivät Torigatania. Olutta, jäätelöä, makkaraa ja kananpoikia myyvien kojujen edessä jonotettiin. Ilmaiseksi jaetut perunalastupussit hävisivät hetkessä nuoren polven käsiin. Ahvenanmaalaista omenamehua oli varattu iso sammiollinen, ja siitä riitti useammallekin.

Illan viimeistä ohjelmanumeroa varten oli ilotulitusmestari hankittu Helsingistä asti. Kaupungintalon maalta ammuttiin 5 000 markan raketit Maarianhaminan yöhön puolen yön aikaan.

Burundin verilöylyn uhrien määrä kasvaa

Kigali, Ruanda (UPI)

Burundin hallitus jatkaa edelleen maanlaajuista verilöylyä raivatakseen pois hutu-heimon aikuiset johtajat ja opiskelijat, kertoivat diplomaatti- ja lähetystyöntekijöitä edustavat lähteet perjantaina.

Lähteet arvioivat, että jo 100 000 hutua on surmattu pienessä keskiafrikkalaisessa Burundin valtiossa. Lähteet arvelivat, että määrä kasvaa vielä.

Joukkomurhat alkoivat viime kuussa tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Kapinalliset yrittivät syrjäyttää presidentti Michel Micomberon vähemmistönä olevaan vatussi-heimoon tukeutuvan hallituksen.

Ankara aikapula uhkaa Tukholman kokousta

Tukholma (Antti Vahtera)

Tukholman ympäristökonferenssi on ajautunut ankaraan aikapulaan. Hetkellä, jolloin yleiskeskustelun puheenvuoroista on vielä suurin osa käyttämättä, julistus ihmisen elinympäristöstä on tullut julkisesti uuteen käsittelyyn, joka ilmeisesti venyy viime hetkiin asti.

Komiteakeskustelun piti päättyä jo torstaina, mutta tähän mennessä ainoakaan komiteoista ei ole saanut työtään valmiiksi. – –

Noin 2 000 hippiä järjesti Tukholmassa torstaina mielenosoituskulkueen, jonka kärjessä ajoi sinivalaaksi puettu bussi. Hipit osoittivat mieltään YK:n ympäristönsuojelukonferenssille valaiden uhkaavaa sukupuuttoon kuolemista vastaan.

Kysymys jätteiden päästöstä mereen on erittäin tärkeä valtameren lisääntyvän saastuminen johdosta. Mm. Pohjanmerta käytetään valtavien jätelastien kaatopaikkana.

Monet teollisuusmaat eivät kuitenkaan halua sitoa käsiään ennen vuotta 1973, jolloin on määrä pitää kansainvälinen merioikeuskonferenssi.

Monet kehitysmaat ovat vuorostaan kiinnostuneempia mahdollisista öljy- ja mineraalilöydöksistä meren pohjasta kuin saastumisen ehkäisemisestä, joka ei kouriintuntuvasti koske niiden rantoja.

Yleiskeskustelun puheenvuoroja, joita perjantaina käytiin neljättä päivää, alkaa leimata ikävystymisen sävyttämä rutiini.

Kaksi prinssiä pistäytyi Turussa

Turku (HS)

Ruotsin prinssi Bertil ja Hollannin prinssi Bernhard saapuivat perjantaina yllättäen yksityiskoneella Turkuun. Pikavierailun syynä oli Bertilin tilaama Admiral-merkkinen moottorivene, joka on valmistettu Paimiossa.

Prinssin erikoistilauksesta tehdyssä veneessä on erityiset lisävarusteet, joihin kuuluu kaksi 175 hevosvoiman moottoria. Veneen runko on vaaleansininen ja kansi kokonaan valkoinen, sen pituus on 10,1 metriä ja hinta 200 000–300 000 markkaa.

Prinssit kävivät koeajolla Turun saaristossa. Hollannin Bernhard oli mukana, koska hän mahdollisesti hankkii itselleen samanlaisen veneen.

Kotimatkalle prinssi Bertil lähtee lauantaina uudella veneellään.

Jeppe Niilonpoika sydämenpohjasta

Mustikkamaan kesäteatteri ja vanha kunnon Jeppe Niilonpoika ehtivät ensimmäisenä ja avasivat epävirallisesti maamme ulosluontoon-teatterikauden. – –

Jeppe Niilonpojan ihmeellisten seikkailujen kerän pää eli yhteinen skoolaus, jonka suorittavat Jeppe (Leo Jokela) juomisen ilosta ja suutari Jaakko (Esko Mattila) myymisen ilosta.

Leo Jokelan Jeppe on ilahduttavasti paljon muutakin kuin alkoholipoliittinen puheenvuoro. Etsiessään vastausta legendaariseen kysymykseen miksi Jeppe juo, se myös tuo esiin runsaasti muitakin aspekteja kuin vaimo Nillan pahansuopuuden ja hänen patukkansa.

Jokela ei ole juuttunut yksikantaiseen huumoriin, vaikka Jepen roolista olisi erinomaiset mahdollisuudet selviytyä helpolla maneerisella tulkinnalla samalla taaten sen ”kansanomaisuus”.

Itse asiassa Jokela tekee Jeppeään hyvinkin vakavasti ja miltei riipaisevasti, mikä onkin ainoa oikea lähtökohta. Jeppe kun on tahattomasti koominen, ei mikään koomikko.

Suomalaisia vaatteita Jordanian hoviin

Meillä suomalaisilla ei ole mitään syytä vähätellä omia saavutuksiamme muodin alueella. Maineemme tekstiilimaana alkaa jo olla vankalla pohjalla.

Tuon tuostakin meille kerrotaan, että milloin mikin julkisuuden henkilö on esiintynyt suomalaisissa vaatteissa. Viimeksi on Vuokko Nurmesniemi saanut hienon tilauksen Jordanian kuningashuoneelta.

Englantilaissyntyinen prinsessa Muna, HKK kuningas El-Husseinin puoliso, näki vuokkoja Lontoossa, ihastui niihin ja tilasi itselleen kahdeksan pukua ja kaksoistyttärilleen kuusi.

Rohkea sorsa pesii keskellä ratapihaa

Rohkea sorsa on tehnyt pesänsä kiskojen väliin Helsingin rautatieaseman vilkasliikenteiselle ratapihalle. Untuvista rakennetussa pesässä on 10 vaaleata munaa.

Ratapihalla töissä olleet miehet löysivät pesän perjantaina. Miesten väistäessä saapuvaa veturia lähti sorsaemokin lentoon.

Veturinkuljettaja Seemi Peurajoki kertoi, ettei ole moista ennen kuullut eikä nähnyt. Piha on autio, paikalla tuskin kasvaa ainuttakaan ruohonkortta. Mukavamman pesäpaikan puutteessa sorsa tuskin on ollut, koska lähellä on Töölönlahden ranta.

Ratapihalla työskentelevät odottavat jännityksellä, jaksaako sorsaemo hautoa munansa veturien jyskeessä.

Helsingin rautatieaseman ratapihalla työskenteleviä miehiä ihmetytti, miksi sorsaemo oli halunnut rakentaa pesänsä ankealle hiekalle. Untuvainen pesä on kiskojen välissä kiinni toisen kiskon sivustassa. Pesän päältä ajaa veturi useamman kerran päivässä.

Heikkoa kouluruokaa

Laki kansakoululaisille annettavasta maksuttomasta kouluateriasta on ollut voimassa pian kolmekymmentä vuotta, mutta aterioiden taso aiheuttaa jatkuvia valituksia.

Kuntien keskusjärjestöjen, Yksityisoppikoulujen liiton ja Ammattikoulujen liiton yhteinen tutkimus paljastaa, että kansa- ja oppikoulujen kouluateriat vain erittäin harvoissa tapauksissa täyttävät niille laissa säädetyt vaatimukset.

Kouluruoassa ovat kaikki suomalaisen ruokavalion yleiset puutteet edustettuina: se on yksipuolista ja ravintoköyhää, siinä ei ole tarpeeksi valkuaisaineita, rautaa, kalsiumia eikä C-vitamiinia.

Arkkitehti Suomesta, kokoelma Hollannista

Kööpenhamina (Barbro Bjornbak)

Tanska on saanut, kiitos Suomen, uuden huippuluokan arkkitehtuurinähtävyyden.

Aalborgissa vihittiin kuluneella viikolla itse kuningatar Ingridin läsnä ollessa Pohjois-Jyllannin taidemuseo, jonka professori Alvar Aalto on suunnitellut yhdessä Elissa Aallon ja tanskalaisen arkkitehdin Jean-Jacques Baruelin kanssa.

Tanskan kansankäräjillä on tehty aloite perustaa uuden taidemuseon yhteyteen pohjoismainen taidekeskus näyteikkunaksi kohti Keski-Eurooppaa.

Pohjois-Jyllannin taidemuseon johtaja Lara Rostrup Boyesen on varsin tyytyväinen uuteen museorakennukseensa.

Hän kertoo vastikään vierailleensa New Yorkin Guggenheim-museossa, joka on samankokoinen kuin Aalborgin uusi museo. Guggenheimin johtaja oli perehtynyt tarkoin Aallon suunnitelmaan ja sanoi olevansa valmis milloin tahansa vaihtamaan museota. Varteenotettava tunnustus siis, Boyesen totesi.

Hakunilan vesitornin varavedet luolaan

Hakunilassa, Vaaralassa ja Länsimäessä asuvien vantaalaisten vedensaanti varmistuu ensi syksynä, kun Hakunilan uusi vesitorni valmistuu.

Käärmekalliolle rakennettavan tornin alle on louhittu jo iso luola, johon tulee vesivarasto hätätapauksia varten.

Vantaalla on vireillä myös kaksi muuta vesitornihanketta. Myyrmäen torni valmistunee ensi vuoden keväällä. Korson torni on vielä suunnitteluasteella.

Reposaaren Jää aikoo pakastaa ilman laatikoita

Reposaari (HS)

Reposaaren Jää Oy ottaa käyttöön pakastusmenetelmän, joka tekee perinteiset kalalaatikot osittain tarpeettomiksi. Pystysuuntaisilla pakastinlevyillä vähennetään kustannuksia, hygieniahaittoja ja pakastamoissa tavallista kalapinojen sortumisvaaraa.

Reposaaren Jää Oy käyttää muovisia kalalaatikoita. Sekä yhtiön pakastusasiantuntija Väinö Jaurola (edessä) että toimitusjohtaja O. Isokangas pitävät tärkeänä laatikoiden yhdenmukaistamista.

Yhtiön pakastusasiantuntijan Väinö Jaurolan mukaan kalalaatikot aiheuttavat melkoisia kustannuksia silakan käsittelyssä.

”Kalalaatikot itsekin jo maksavat melko paljon, lisäksi pystypakastinlevyt tekevät laatikoinnista tarpeettoman välivaiheen.”

Pystysuorien pakastinlevyjen avulla tehdään Reposaaressa kalaharkkoja noin puolesta sisään tulevasta silakkamäärästä. Levyillä pakastetaan 25 000 kiloa vuorokaudessa – laatikoissa sen lisäksi 30 000 kiloa. – –

Valmistuttuaan laitos ottaa vastaan sisälleen jopa viisi miljoona kiloa silakkaa. Pakastamon yhteyteen tulevat mm. automaattiset fileerauskoneet.

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia