Maalaistalon tyttärelle tuli kesäsisko kaupungista

Toinen sai metsän liikkua, toinen sai seuraa

Kesäsisko Pirkko (vas.) on tullut kaupungista. Hän saa raitista ilmaa ja Ullalla on nyt seuraa.

2.7. 2:00

Reetta Meriläinen

Jo kevätjuhlapäivänä 9-vuotias Ulla haki maljakkoon tuomen ja koivun oksia. Pisti ne aitan pöydälle ja alkoi odottaa.

Seuraavana päivänä tuli kesäsisko Helsingistä, Pirkko, samanikäinen ja samannäköinen.

Sitten alkoi tyttöjen kesä Perniössä, Aaljoen kylässä, Leppämäen tilalla.

Pirkko sanoo: ”En mä haluaisi olla kaupungissa kesää, kun ei voi oikein leikkiä. Hyvä leikkipaikka on sellainen, jossa on metsää.”

– –

”Ei niitä viitsi vielä oikein työhön laittaa, kun ovat pieniä. Juoskoot ja pitäkööt lomaa”, Ullan äiti, Anni Nikkanen sanoo. Isä, Jouko Nikkanen, myöntelee sivusta.

”Ne on ihan kuin siskokset. Joka paikkaan mennään yhdessä ja kun toisen tukka laitetaan poninhännälle, pitää laittaa toisenkin.”

– –

Kaikilla Helsingin lapsilla ei ole edes hiekkakuoppaa. Eikä kesämökkiä, mahdollisuutta päästä maalle tai kunnon puistoon.

Monilla on vain piha, jossa autot seisovat kiiltävinä ja rauhoitettuina. Pihan koristeena on erilaisia tauluja, muttei niitä ole maalattu lapsia hauskuttamaan. Onpahan vain.

Ei saa huutaa, ei saa pelata palloa, ei saa heitellä kiviä.

Viikon vanhan vasikan ensimmäinen nuuhkaisu ulkoilmaa Ullan äidin talutusnuorassa panee molemmat tytöt tarkkaaviksi.

Joulupukkikin uhkaa nyt muuttaa Ruotsiin

Jorma Korhonen, Jällivaara (HS)

Jällivaaralaiset revolverisankarit Peter ja Tommy eivät ole aivan varmoja joulupukin asuinpaikasta. Heidän mielestään se saattaisi varsin hyvin olla kaupungin ylle kohoava yli 800 metriä korkea Dundret.

Kaivoksestaan tunnetun Ruotsin Jällivaaran vierellä kohoavalle Dundretille, yli 800 metriä korkealle suurtunturille, syntyy parhaillaan loma- ja ulkoilukeskus.

Koko perheelle virkistysvaihtoehtoja tarjoavana se asettuu kilpailemaan itsensä uljaan Joulumaan kanssa – tosin sillä erotuksella, että Dundretilla rakennetaan jo, mutta Joulumaa on vasta kangastus ja sen rahoitus toiveuni.

Jällivaaran Dundretin rinteellä on kolmen hissin lisäksi pari-kolme pikkuravintolaa sekä joukko tunturitupia talviasuttavine varustuksineen. Jällivaaran kaupunki sekä Dundretin ulkoilusäätiö suunnittelevat kaiken aikaa lisää palvelumuotoja turisteille.

Pääomavaikeuksissa pinnistelevien Suomen Lapin matkailuyritysten kilpailijoiksi on Ruotsin puoleisille tuntureille alkanut nousta turistikeskuksia.

Suomalaisilla on matkailupalvelusten tarjonnassa toistaiseksi selvä johtoasema, mutta Tornionjoen takana on loistavat luonnon edellytykset ja ehtymättömät kruunuvarat.

Maailman suurimmaksi kelohonkarakennukseksi mainitaan Jällivaaran Dundretille piakkoin valmistuvaa loma- ja virkistyskeskuksen ensimmäisenä vaiheena rakennettua ”Karhunansaa”. Dundret-suunnitelman jatkuessa jää 60 metriä pitkä kelorakennus saunaksi.

Rosvopaisti onnistui vihdoin

Rosvopaistin onnistuminen ei ole aina varmaa.

”Joka tapauksessa siihen on laitettava huomattavasti enemmän mausteita kuin Veikko Huovinen kirjassaan ’Lampaansyöjät’ kertoo”, sanoo kuvaaja Pentti Auer, joka liikkuu filmiryhmän mukana tällä hetkellä Vihdin Saarijärvellä.

Pari viime yötä on tehty töitä. Lampaansyöjäthän liikkuvat juuri öisin.

”Viisi paistia olemme jo ehtineet tehdä. Eilen aamulla valmistunut onnistui parhaiten.”

Lampaanliha on herkkua, mutta liika voi olla liikaa. Vielä eivät Heikki Kinnunen ja Leo Lastumäki ole ehtineet kyllästyä siihen.

Kinnusen kohdalla filmaaminen on perheyritys. Esittäähän vaimonsa Rose-Marie Precht elokuvassa saksalaistyttöä.

Perillinen Santerikin on joskus mukana filmauspaikalla.

Elokuvan ohjaaja Seppo Huunonen väittää asioiden sujuvan odotusten mukaan. Säätkin ovat nyt olleet suosiollisia.

Saman varjon alla ehkä harvemmin kokoontuu sellainen perhe, jossa molemmat ovat näyttelijöitä. Rose-Marie Precht, Heikki Kinnunen ja poikansa Santeri pääsivät yhteen Lampaansyöjien filmauksen aikana.

Hemanus osaa matkustaa

Maija Hollmen-Bärlund

Asiantuntija Pertti Hemanus on jälleen ollut liikkeellä Ilta-Sanomissa.

Nyt hän on valistanut sinisilmäisiä matkailuasioissa.

Hänen mielestään huonoinkin seuramatka vaikka etelään on parempaa viihdettä kuin jokailtainen tv:n töllötys, vaikka matkailu ei lähennäkään kansoja eikä toimi yhteisymmärryksen lisääjänä.

Hemanus on huomannut erään ärsyttävän seikankin.

Siitä luulosta, että viikko Malagalla maatessa tekisi ihmisestä Espanjan-asiantuntijan tai pari päivää Leningradissa N-Liiton olojen ekspertin, olisi yleisen edun vuoksi päästävä.

Matkustamista kannattaa miettiä ja jollei löydä pätevää syytä, hylätä koko ajatus.

Pertti Hemanukselle olisi jostain löydettävä lisää valtaa. Hän tietää niin paljon asioita.

Saimaan vanhat höyrylaivat koolla

”Puristajan” Antti, 59, on Saimaan kivoin kapteeni, kerrotaan.

Maineensa hän on saavuttanut seilaamalla sisävesiä jo yli 35 vuotta.

”Toisia vetää veri, minut veti vesi,” Antti tokaisee.

”Puristaja” on Antti Sinkkosen työtoveri, höyrylaivavanhus, jolla hän lipui pitkin Saimaata höyrylaivojen regatassa Lappeenrannasta Joutsenoon.

Höyrylaivaregatan lähtöä tahdittivat Lappeenrannan satamassa kitaristi Veikko Piironen ja hanuristi Erik Lågland.

Tullinsalmen vesi ei ollut riittää, kun 12 vanhaa laivaa höyryytteli hiljalleen eteenpäin.

Höyrypursiseura halusi muistuttaa mieliin ajat, jolloin höyrylaiva oli tärkeämpi kulkuneuvo kuin hevonen.

Regatassa 94-vuotias tervahöyry ”Rauha” kulki uljaampana kuin koskaan. Maan nuorimmalla höyrylaivalla, 41 vuotta vanhalla ”Laurilla” oli tekemistä pysyä perässä.

Kaksitoista höyrylaivavanhusta sauhusi Lappeenrannan satamasta Saimaan kanavaan. Höyrypursiregatan tarkoituksena on säilyttää vanhoja kunnianarvoisia perinteitä.

Höyryveturit ovatkin tallella

Jyväskylä (HS)

Toistasataa vanhaa höyryveturia puksuttaa vielä rautateillämme.

Ne jäävät käytöstä Valtionrautateiden uusiessa kalustoaan. Niitä ei kuitenkaan romuteta: ne varastoidaan ja niitä huolletaan hellien mahdollista käyttöä varten.

Hallitus esitti eduskunnalle höyryveturien varastointia jo vuonna 1964. Silloin höyryvetureita oli vielä 465, näistä esitettiin kriisikauden varalle varastoitaviksi 150–250.

Eduskunta myönsi vuonna 1968 valtion tulo- ja menoarviossa 500 000 mk höyryveturien säilöntään.

Siitä lähtien tehdystä työstä ovat vastanneet rautatiehallitus ja sen sotilastoimisto.

Oikea höyryveturien ystävien toivekokoelma vanhoja kiitäjiä on säilötty sivuraiteelle kaiken varalta. Ratapihoilla niitä uhkasi täysi tuho.

Pilvetön taivas ja helle siunasivat seuravieraat

Pudasjärvi (HS)

Kerta kaikkiaan loistavilla puitteilla on siunattu Pudasjärvelle viikon vaihteeksi Jumalan sanaa kuulemaan kokoontuneita seuravieraita.

Suomen rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen suviseuroissa arvioitiin lauantaina olleen jo runsaat 30 000 ihmistä, jotka hengen virvoitusta etsiessään saivat hikoilla 30 asteen helteessä auringon paahtaessa pilvettömältä taivaalta.

Sanomalehdin suojautuivat Pudasjärven Suviseurojen sanankuulijat taivaalla paahtavalta auringolta.

Suomen pienin kunta automatisoituu

Loppuviikosta välitettiin viimeiset puhelut Suomen pienimmän kunnan Haapasaaren käsivälitteisen puhelinkeskuksen kautta.

Kotkan ja Haapasaaren välille valmistuneen linkkiyhteyden myötä automatisoituu saaren puhelinliikenne.

Haapasaaressa on kaikkiaan 17 puhelinta.

Uuteen keskukseen voidaan liittää vielä nelisenkymmentä uutta tilaajaa. Aikaisemman yhden puhelun sijasta voidaan linjalla puhua nyt kahta puhelua samanaikaisesti.

Haapasaaren puhelinkeskusta on viimeiset 12 vuotta hoitanut rouva Maila Jaakkola.

Aivan työttömäksi rouva Jaakkola ei jää automaattikeskuksen valmistuttua. Hän jatkaa edelleen Suomen pienimmän kunnan postinhoitajana.

Haapasaaren puhelinkeskusta on viimeiset 12 vuotta hoitanut rouva Maila Jaakkola.

Pilkkijöistä ehkä pian onkijoita

Pilkkimisen rinnastamista onkimiseen ehdottaa hallitus eduskunnalle antamassaan lakiesityksessä.

Esitys merkitsee sitä, että pilkkijä voi kotikunnassaan pilkkiä ilman kalastuskorttia.

Pilkkimisen rinnastaminen onkimiseen vaatii kaksi lakia, joista toinen eli laki yleisen kalastusoikeuden laajentamisesta on käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Muutos kalastuslakiin puolestaan vaaditaan, jotta pilkkiminen voidaan vapauttaa kalastuksenhoitomaksuista.

Shakin MM-suurottelu alkoi ärtynein ja kirein tunnelmin

Antti Vahtera, Reykjavik (HS)

Amerikkalainen shakkimestari Robert Fischer, täällä sunnuntaina alkavan shakin maailmanmestaruusottelun haastava osapuoli, on ottelun kynnyksellä jälleen kerran antanut näytteen tunnetusta oikuttelutaidostaan.

Vielä lauantaina hän ei ollut saapunut Reykjavikiin, jossa hänen vastustajansa, maailmanmestari Boris Spasski, on avustajineen majaillut jo runsaan viikon ajan.

Fischer on ainakin kolme kertaa peruuttanut lentomatkansa New Yorkista Reykjavikiin.

Avioliiton anatomiaa: Mykkiä rakastajia omissa ympyröissään

Kööpenhamina (Ib Björnbak)

Ihmiset voivat olla naimisissa vuosikausia sanomatta toisilleen itse asiassa mitään mainitsemisen arvoista, oppimatta oikeastaan koskaan tuntemaan toinen toisiaan kunnolla.

Tähän tulokseen tuli Kööpenhaminan yliopiston psykologi Hans Hessellund tutkittuaan perinteisen avioliiton anatomiaa.

– –

Vapaasta pornografiasta ja liveshow-seksiklubeista huolimatta tavallinen tanskalainen on yhä varsin häveliäs.

Hans Hessellundin haastattelujen tuloksena on melko surullinen kuva avioliitosta, vaikka ne, jotka ovat olleet tätä kuvaa hahmottamassa – eli haastateltavat – pitävät itseään onnellisina.

James Brown on soulin kruunaamaton kuningas, jonka tunnin pituinen show esitetään MTV1:ssa klo 21.50. Ohjelma on tehty Pariisin kuuluisalla Olympia-näyttämöllä.

Koonnut Kari Lankinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia