Vantaan Kuusijärveä uhkaa uimakielto

’Käy kuin kaljatynnyri’

Kuusijärvi on Itä-Vantaalla asuvien ainoa kunnollinen uimapaikka. Nyt sitäkin uhkaa uintikielto, sillä jätteet järven pohjassa ovat alkaneet käydä.

1.7. 2:00

Vantaan Kuusijärveä uhkaa uintikielto. Pienen järven vesi on kuluneiden hellepäivien aikana voimakkaasti likaantunut.

Järvessä ui päivittäin tuhansia ihmisiä ja kuuma ilma on pannut järven pohjassa olevat mädäntymättömät jätteet ja kalanraadot käymään. Vantaan terveystarkastaja Aarre Waseniuksen mukaan ”järvi käy kuin kaljatynnyri”.

Lahdentien varrella oleva Kuusijärvi on useamman kymmenen tuhannen itä-vantaalaisen ainoa uimapaikka. Tikkurilan uimahalli suljetaan heinäkuuksi.

Miessaaresta halutaan Espoon ulkoilualuetta

Espoon eteläpuolella olevaa Miessaarta halutaan kaupungin ulkoilualueeksi.

Paikkakunnan asukkaiden edustajia kävi perjantaina jättämässä asiaa koskevan kirjelmän puolustusministeri Sulo Hostilalle.

Miessaari on puolustusvoimien hallussa. Saarta käytetään harjoitusalueena. – –

Kirjelmän mukaan Espoolla ei ole mitään Helsingin Pihlajasaareen verrattavaa ulkoilusaarta. Espoon omistama Stor-Herrö on niin kaukana ja hankalien kulkuyhteyksien takana, että vain harvalla on mahdollisuus käyttää saarta.

65 hehtaarin laajuinen Miessaari on sopiva ulkoilualueeksi, sanotaan kirjelmässä. Saareen on matkaa mantereelta noin puolitoista kilometriä.

Kansojen hallin vuokrasopimusta jatketaan taas

Helsingin messukentällä jo kymmenen vuoden ajan jököttänyt ikkunaton betoninen näyttelyparakki eli Kansojen halli pysyy yhä sitkeästi paikallaan.

Alkujaan väliaikaiseksi tarkoitetulle rakennukselle on anottu yhä uudelleen ja uudelleen lupaa olla paikoillaan. Kerta toisensa perästä tämä lupa on myönnetty.

Kansojen hallin tulisi viimeksi tehdyn sopimuksen mukaan ”haihtua” kentiltä tämän vuoden lopussa, mutta ei sittenkään, vuokrasopimusta aiotaan jatkaa vielä vuoden 1975 loppuun saakka.

Saariston teatteri kiertää

Saaristoteatterin Oolannin sota -näytelmän esityspuitteet ovat useimmiten seuraintalot. Teatterisali koostuu kuten Kabbölessä, tirkistysluukkunäyttämöstä, seinistä, katosta ja pitkistä puupenkeistä.

Helsingissä on kahdeksan kesäteatteria. Koko Porvoon-, Turun-, Ahvenanmaan, Pellingin suurilla saaristoalueilla ei ole yhtään.

Alueellisten kulttuuripalvelusten tasoittamisesta kyllä puhutaan, mutta käytännössä tuntuu märkä meri epämukavalta matkaelementiltä.

Poikkeuksen on tehnyt ruotsalaisen- ja suomalaisen teatterikoulujen oppilaista koostuva Saaristoteatteri, joka kiertää jo toista kesäänsä pitkin ja poikin, veneellä ja autolla.

Mitenköhän mahdutaan kaikki taas autoihin: viisi näyttelijää, lavastaja, lavasteet, muusikko, ohjaaja ja kirjailija-organisaattori? Saaristoteatterin jokapäiväistä ongelmaa pohtivat ohjaaja Markus Packalén (vas.) ja kirjailija Marianne Korhonen. Toni Edelmann ravistelee liiat hyttyset käsistään.

Seuraintalon rapuilla juodaan jano pois, niin näyttelijät kuin yleisökin. Yhteinen jutunjuuri löytyy helposti.

Saaristoteatterin päämäärä on viedä teatteri sinne missä yleisö on eikä odotella kädet taskussa yleisön saapumista plyyshipehmusteisiin nojatuoleihin.

Esityksen puitteet eivät ole loistokkaat. Seuraintalojen tirkistysluukkunäyttämöt, leveät, korkeat ja kaikuvat salit, puuttuva tekniikka eivät kuitenkaan haittaa teatterintekemistä.

Tunnelma on sitä tiiviimpi, yleisö sitä avoimempi ja vastaanottavampi, työn tekeminen sitä mielekkäämmän tuntuista.

Kotiin saareen lähdetään auringon jo laskettua. Kiirettä ei ole, nähtyä ja kuultua maistellaan ja sulatellaan kaikessa rauhassa.

Dannyn tavoittaa nyt autostaankin puhelimella

Popparit eivät nykyään olekaan mitään turhia tyyppejä. Attashea-salkut ja sanelukoneet kuuluvat jokapäiväiseen varustukseen.

Ensimmäinen, jolla on autossaan puhelin, on kuitenkin kukas muu kuin ”Danny” Ilkka Lipsanen.

Lähipäivinä johtaja Lipsanen alamaisineen on matkalla kohti pohjoista.

Tietoisku

”Tieto-Isku” on televisio kakkosen vastine Mainos-TV:lle.

Pikku palaset ovat yhteiskunnallisia ja antavat aina jonkun hyödyllisen tiedon.

Tampereelta kerrotaan, että Iskuja aletaan teettää syksystä mainostoimistoilla.

Alaskan kalansaaliit jäivät vähäisiksi

Vaikka kalasaaliit Alaskassa jäivätkin pieniksi, presidentti Urho Kekkonen näytti varsin tyytyväiseltä saapuessaan ruskettuneena ja hyväntuulisena kotiin kahdeksanpäiväiseltä matkaltaan perjantaina iltapäivällä.

Presidenttiä ja hänen seuruettaan kuljettanut kone laskeutui Helsingin lentoasemalle klo 14.50. Parin minuutin odotuksen jälkeen koneen ovi avautui, presidentti kätteli koneen miehistön, ja asteli hymyillen portaat alas.

Presidenttiä vastaanottamassa olivat rouva Sylvi Kekkonen, hallituksen edustajat pääministeri Rafael Paasion johdolla sekä Yhdysvaltain suurlähettiläs Val Peterson.

"Oliko teillä hauskaa", kysyi vastaanottajiin kuulunut rouva James F. Thornton, Alaskan-matkan isännän puoliso kotiin palaavalta presidentiltä. Presidentin vastaus oli ilmeisen myönteinen.

Amerikkalaisyhtiö tähynnee tuloja Merenkurkun tiestä

Vaasa (HS)

Merenkurkun tunnelista perittävät liikennemaksut ovat tiettävästi saaneet erään amerikkalaisen yhtiön kiinnostuksen heräämään.

Epävirallisten Ruotsista saatujen tietojen mukaan yhtiö on halukas rahoittamaan koko hankkeen, jos se saa periä liikennemaksut Merenkurkun kautta kulkevasta liikenteestä.

Tunnelivaihtoehdon rakennuskustannukset on arvioitu 270 milj. markaksi.

Toimittajien oikeus salata tietolähde tyrmättiin USA:ssa

Washington (New York Times)

Lehtimiehillä ei Yhdysvalloissa ole oikeutta salata tuomioistuimilta tietojensa lähdettä eikä tietoja, joita heille on luottamuksellisesti kerrottu. Näin päätti Yhdysvaltojen korkein oikeus perjantaina.

Päätös syntyi äänin 5–4. Toimittajajärjestöt kiirehtivät heti tuomitsemaan päätöksen.

Kiista joutui korkeimpaan oikeuteen, koska alempi liittovaltion tuomioistuin oli vaatinut kolmea toimittajaa paljastamaan tietolähteensä uhalla, että heidät muuten tuomittaisiin vankeuteen oikeuden halventamisesta.

Aikaisemmin oli tuomioistuimilla tapana myöntää lehtimiehille oikeus suojata tietolähteensä.

Korkeimman oikeuden tuomari Byron White, jota presidentti Nixonin nimittämät tuomarit tukivat, katsoi, ettei kenelläkään ole oikeutta kieltäytyä vastaamasta asiaankuuluviin kysymyksiin.

Kim yrittää jännityksen lievennystä Koreain välillä

Pohjois-Korean pääministeri, kunnioitettu ja rakastettu kansan johtaja Kim Il Sung (vas.), joka huhtikuussa täytti 60 vuotta, on nostanut maansa käytännöllisesti katsoen tuhkasta nykyiseksi, kohtalaisen kehittyneeksi valtioksi. Hänen johtajuutensa on viime aikoina saanut voimakkaita henkilökultin muotoja ja jopa hänen vanhempiaan kunnioitetaan nyt vallankumouksen esitaistelijoina.

Pjongjang (Washington Post)

Pohjois-Korean pääministeri Kim Il Sung sanoo olevansa halukas tapaamaan Etelä-Korean presidentin Park Chung Heen keskustellakseen kahdesta suuresta uudesta suunnitelmasta, Korean aselepolinjan puskurivyöhykkeen demilitarisoinnista ja molempien maiden armeijoiden pienentämisestä 150 000–200 000 miehellä.

Näillä suunnitelmilla edistettäisiin etelän ja pohjoisen välistä yhteisymmärrystä, joka aikanaan johtaisi Koreoiden yhdistämiseen.

Jyväskylän messut soivat ja toimivat

Keskisuomalaista muoviputkea, suuri kaljapullo ja kuplahalli Jyväskylän messualueella Hippoksella.

Jyväskylä (Maire Vaajakallio)

Jyväskylän messukaupunki on valmis. Yleisö voi tutustua kulttuuripäivien tuntumassa 2 300 ihmisen kätten työn tulokseen.

Ne ovat luoneet puitteet kaikelle sille esittelylle, mikä kertoo kaupan ja teollisuuden viime kehityksestä, uusista tuotteista ja menetelmistä, matkailun noususta teollisuuden asteelle ja ihmisen taidosta nähdä ja tehdä taidetta.

Jyväskylän Messut on soiva, toimiva, ihmistä lähentyvä näyttely. Sen tunnuksena on messukukko Urkki ja suojelijana presidentti Urho Kekkonen.

Jyväskylän messujen avajaiskiekaisun suorittaa näyttelykukko Urkki, jonka väitetään laulavan käskyn mukaan.

Keraamikkoja palkittiin Ranskassa

Kokonaista kolme pääpalkintoa, grand prix’ta korjasivat suomalaiset keraamikot kansainvälisestä kilpailusta, joka järjestettiin etelä-Ranskan tunnetussa keramiikkakaupungissa Vallaurisissa. – –

Kilpailun arvovaltaisiin suojelijoihin kuuluu muun muassa itse Picasso, jolla on ollut keramiikkapajansa kaupungissa.

Kilpailuun osallistui taiteilijoita paristakymmenestä maasta. Suomesta osallistui viisi Arabian taiteilijaa, joista Rut Bryk, Annikki Hovisaari ja Paul Envalds saivat kukin 10 000 frangin (runsaan 8 000 markan) arvoisen pääpalkinnon.

Rut Bryk osallistui kolmella kaakelisommitelmalla, joista kaksi oli tehty kilpailua varten.

Annikki Hovisaaren kilpailutyöt olivat kookkaita kivitavaramaljakoita vaihtelevine värilasitteineen.

Paul Envalds teki kilpailuun kolme veistosta.

Paul Envalds, 26, sai yhdessä Rut Brykin ja Annikki Hovisaaren kanssa pääpalkinnon ranskalaisesta taidekeramiikan kilpailusta.

Hellettä voi paeta vaikkapa elokuviin

Jotkut elokuvateatterit pysyvät kuin ihmeen kaupalla viileinä tällaisellakin helteellä.

Ei ole yhtään hullumpi ajatus poiketa uimalannalta tullessa pimeään katsomaan niitä muutamia hyviä uusintoja jotka täyttävät tämänkin viikon.

Ensi-illat ovat maahantuojat katsoneet niin heikoiksi, etteivät ole järjestäneet ennakkokatselua.

”Bonnie ja Clyde”, Arthur Pennin balladi 30-luvun Amerikasta, lain nurjalla puolella elävistä ihmisistä.

Penn kärjistää amerikkalaisen väkivaltamyytin niin pitkälle, että raakuus ja verisyys muuttuvat katsojien edessä runoudeksi.

Faye Dunaway ja Warren Beatty näyttelevät hienosti pankkirosvoja, jotka ryöstävät vain rikkailta (La Scala).

Bonnie ja Clyde matkalla kohti lopullista tuhoaan Warren Beatty ja Faye Dunaway näyttelevät pääosia Arthur Pennin väkivaltaballadissa.

”Alaston satama”, Elia Kazanin kahdeksan Oscarin filmi vuodelta 1954. Kuvaus yhteiskunnan laitapuolella elävästä nuorukaisesta, joka tahtomattaan irtaantuu ympäristön säätämistä laeista ja normeista.

Filmin tapahtumat pyörivät satamassa, sen työläisten kovien elinehtojen ympärillä.

Kazanin parhaita töitä, jossa myös Marlon Brando näyttelee loistavasti (Merano).

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia