Savonlinnan sankarit

Maatalousnäyttely — kansanjuhla ja valistustilaisuus

Palkittu eläin: friisiläissonni Anilo.

30.7. 2:00

Savonlinna, Leena Saarinen (HS)

Maatalousnäyttelyssä näkyminen on terveellistä ihmisen suhteellisuustajulle.

Täällä on aivan erilaisia sankareita kuin kotona kaupungissa, täällä juhlitaan metsätyömies Hilja Kivijärveä, Helahovia (joka on hevonen, vaikka sillä onkin niin sukunimeltä kalskahtava nimi) Aksua, Marttilan Sankaria ja muita tuntemattomia suuruuksia.

Ei sillä, Hilja Kivijärvi — Suomen ensimmäinen metsätyömerkin saanut naispuolinen metsuri — sai paljon lämpimiä kädenpuristuksia ja tuttavallisia onnitteluja.

Ravurin kasvattajat taas tuntevat kyllä Aksun ja Itä-Savon lehmät Sankarin; ehkä ei aivan henkilökohtaisesti, mutta niin sanotuilta seurauksiltaan kuitenkin. Niistä monet ovat kyseisen herran jalkavaimoja, tosin väärän koivun takaa eli keinosiementäjän välityksellä.

Tietenkin täällä jaetaan myös sukutilaviirejä sukutilojen ansioituneille jälkeläisille.

Maatalousnäyttelyssä palkitaan sekä ihmisiä että eläimiä. Loppujen lopuksi eläintenkin palkinnot ovat kuitenkin tarkoitettuja ihmisille: kasvattajille.

Yleisön suosikki: varsa Helaus. Ikä 1 kk 21 pv.

Suonenjoki tanssi yön

Suonenjoki (HS)

Pelimannimusiikin säestyksellä saapui erityinen mansikkajuna lauantaina Helsingistä mansikkakarnevaaleihin Suonenjoelle. Paljon juna ei vieraita juhlille tuonut, mutta vastaanottajia oli sitäkin enemmän Suonenjoen rautatieasemalla.

Suonenjoen asema oli tulvillaan vastaanottajia kun Helsingistä ja matkan varrelta kohtuumäärin vieraita tuonut karnevaalijuna saapui.

Junassa saapuivat myöskin Mikkelistä junaan astuneet, perjantaina kruunattu mansikkaisäntä ja mansikkatyttöehdokkaat.

Auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta toivotti vastaanottokomitea vieraat tervetulleiksi asematunnelin katolta, missä myöskin mansikkamissiehdokkaat esiteltiin. Mansikkatyttö valitaan yleisöäänestyksellä sunnuntaina.

Lauantai oli ohjelmaa pullollaan. Oli näyttelyitä, konsertteja, iltamia, teatteriesityksiä ja muun muassa Jukka Virtasen mansikkariehaan varta vasten kirjoittama show.

Koko yön kello kuuteen saakka kestävät katutanssit pidettiin tänä vuonna ammattikoulun vieressä.

Hintaolympialaiset alkoivat

Kuuluisan Hofbräuhausin tuhdit tarjoilijat kantavat kevyesti kymmenen kolpakkoa kerralla.

Voitto on tärkeämpi kuin osanotto olympiakaupungissa paljastuneille kiskureille. Hintaolympialaisten valvomiseksi München on joutunut perustamaan erikoispoliisin.

Alkuinnostuksen tasaannuttua on Münchenissä ryhdytty myös punnitsemaan olympiaisännyyden ihanuutta ja kurjuutta. Väliaikainen tilinpäätös ei ole pelkästään myönteinen.

Müncheniläiset älähtivät vasta, kun heidän hyvinvoinnilleen niin tärkeän oluen hinta nousi ennätyslukemiin jo kuukautta ennen olympiakisojen alkamista.

Olympiahinnat ja kiskurit olivat kuitenkin hiipineet juhlakuvaan kaiken aikaa vähin äänin. Pikavoittoja eivät ole kärkkymässä vain häikäilemättömät liikemiehet, vaan esimerkiksi myös länsisaksalaisten kaupunkien yhteinen ulkomainosyhtiö.

Paljastuksia väärinkäytöksistä ja kierosta pelistä tulee edelleen vain paikoitellen. Mutta skandaalinkäry tiivistyy, ja monet müncheniläiset alkavat kysyä, kannattiko koko olympiasirkuksen tuominen kaupunkiin.

Puhelin emännän työvälineenä

Tämän päivän emäntä saa ruokaostoksensa kotiin antamalla ostoslistan kauppaan joko puhelimitse tai lasten viemänä, selviää Järvenpään kotitalousopettajaopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan yli 40% tutkittavista perheistä tilaa ruokaostokset kotiin.

Kodin säilytystilojen määrä vaikuttaa ratkaisevasti ostokertojen määrään. Maito ostetaan yleensä joka päivä. Jauhot, suurimot ja sokeri kerran kuussa.

Liha, kala ja niistä tehdyt valmisteet ostetaan kerran viikossa, mikäli säilytystilat sen sallivat. Muuten kaksi tai kolme kertaa viikossa.

Onko meilläkin kohta pakko käyttää vyötä

Sanotaan, että ihmisen käsi- ja jalkavoimat riittävät selviytymään törmäyksestä, jossa vauhti on 7 km/t. Sen jälkeen alkaa jo kaivata turvavyötä. Suomessa turvavyöt ovat pakollisia kaikissa vuoden 1971 alun jälkeen rekisteröidyissä autoissa. Vaikka niitä onkin vain joka toisessa autossa, jää käyttö valitettavan vähäiseksi.

Tilastot osoittavat kiistattomasti, että turvavöiden käytöstä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Silti niitä käytetään vain vähän.

Maailmassa on kolme maata, joissa on voimassa vöiden käyttöpakko: Tshekkoslovakia, Kanada ja Australia. Uuteen Seelantiin se on tulossa ja Ruotsissa tekeillä.

Australiasta nyt saadut tiedot vahvistavat käyttöpakon kannattajien uskoa: käyttö on lisääntynyt 80—90 -prosenttiseksi ja kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on pudonnut parikymmentä prosenttia.

Myös Suomessa on niitä, jotka uskovat käyttöpakkoon. Heidän mukaansa se on paras tapa lisätä turvavöiden käyttöä meilläkin.

Tällä hetkellä noin joka toisessa autossa on turvavyöt, mutta näistä vain joka neljännessä vöitä käytetään.

Helsinki valmistautumaton huumekroonikkojen pulmiin

Vartiokylän Jeesus-talossa järjestetään jengille hartaustilaisuuksia ja yksilöllistä sielunhoitoa.

Mauno Saari

Neljä vuotta sitten sanottiin painokkaasti, ettei Suomeen tule huumeongelmaa. Nyt maassa on 30 000 huumausaineiden kokeilijaa ja käyttäjää sekä useita satoja vaikeita huumekroonikoita.

Helsingissä kovin paine kohdistuu lastensuojeluvirastoon, joka hoitaa 90 prosenttia kaupungin huumepotilaista.

Viraston psykiatri Pirkko Idänpään-Heikkilä on kyllästynyt ja riivaantunut:

”Neljä vuotta sitten ei ennaltaehkäisyyn varoituksista huolimatta ryhdytty. Nyt yhteiskunta seisoo tumput suorina, lamaantuneena, vaikka aineiden väärinkäyttö kasvaa räjähtämällä.”

Pirkko ja Juhana Idanpään-Heikkilä olivat vuonna 1968 Yhdysvalloissa tutkimassa huumeiden käyttöä. Silloin Suomessa ihannoitiin aineita ja vähäteltiin niiden vaikutuksia. ”Pilven polttaminen” oli eliittihuvi. – –

Huumekroonikko saattaa tarvita aineen ostoon päivittäin jopa sata markkaa. Hän on asunnoton, täysin työkyvytön, kykenemätön huolehtimaan itsestään. Huumekroonikko on enemmän kuin varoitus, hän on hälytysmerkki.

Eräs osa huumekroonikoista kulkee edestakaisin väliä Helsinki—Kööpenhamina. Tanskan poliisin kirjoihin merkittiin vuoden aikana 266 suomalaista aineiden väärinkäyttäjää. Tämä joukko asuu Kööpenhaminan laitamilla vanhoissa kasarmeissa.

Tuusula tukistaa

Tuusula (HS)

Tuusulan kunta tekee virallisen muistutuksen Keravalle, koska tämä on yleiskaavassa kaavoittanut myös Tuusulan Mattilan asutusalueen.

Tuusulan kunnanhallitus päätti virallisen muistutuksen antamisesta. Tuusula torjuu jyrkästi Keravan toimet. Lisäksi kunta vaatii, että Kerava poistaa yleiskaavastaan Tuusulan alueet.

Keravan perustelu ei tyydytä tuusulalaisia. Kerava näet toteaa: ”Tuusulan puoleinen Keravaan välittömästi liittyvä raja-alue on kiinteän yhteytensä vuoksi jouduttu ottamaan kaupunkikokonaisuuden suunnittelussa huomioon.”

Seiko ja kellonaika

Japanilainen kellofirma Seiko kutsui 500 toimittajaa ja valokuvaajaa vastaanotolle äskettäin.

Ja sitten he olivat unohtaneet panna kutsukorttiin ajan.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia