Sikakerho ja luontomiehet ottavat yhteen Askolassa

Lauri Jäntti viittoilee sikalan perustamispaikkaa Porvoonjoen takana. Karjantarkkailija Tyyne Mustonen todisti paikalliskatselmuksessa, ettei hajutonta sikalaa ole vielä rakennettu.

5.8. 2:00

Martti O. Hosia

"Lakeuden lakia" luettiin Askolassa varatoimitusjohtaja Lauri Jäntin mukaan.

Jokin aika sitten hänen talolleen ajoi autokaravaani. Autoista purkautui kolmattakymmentä Itä-Uudenmaan sikakerhon miestä.

Pihalla miehet vaativat Jänttiä esiin. Kun hän tuli, isäntää nimiteltiin miesjoukosta mm. ”maaseudun loiseksi”.

Vihojen syynä on Askolassa puhjennut sikalakiista. Jäntin naapurustoon ollaan perustamassa suurehkoa emakkosikalaa.

Askola-seuran luonnonsuojelujaoston puheenjohtajana Jäntti on tuimasti asettunut vastustamaan hanketta. Sikakerho on kuitenkin yhtä uljaasti käynyt sikalan perustajan puolustusrintamaan.

Lauri Jäntti osoittaa suuren huvilansa verannalta pihalle, missä sikamiehet mellastivat. ”Tuli mieleen Lapuanliikkeen ajat. Miehet huutelivat röyhkeästi herjojaan. En voinut olla heille kohtelias, vaan käskin heidän poistua. Sanoin neuvottelevani kahden heidän edustajansa kanssa.” – –

Sikamiehet sanovat Jäntin saaneen ”ilmaa siipiensä alle WSOY:n äskettäisissä kiistoissa. Nyt hän pyrkii Askolan herraksi.”

Sikamiehillä on myös todisteet siitä, ettei sikala varsinaisesti saastuta. Tämä pitänee paikkansa. Hankkeilla olevan sikalan piirustukset on tehty Työtehoseurassa. Jätteet hoidettaisiin kuivalantamenetelmällä eikä haisevaa lietettä juuri syntyisi.

Sikakerho sanoo Jäntin perheen saastuttavan enemmän kuin keskikokoinen maatila. Tutkimusten mukaan yhden ihmisen saasteet vastaavat kymmentä peltohehtaaria.

Ihana rakkaustarina syntyy

Maija Hollmen-Bärlund

Kannattaa mennä Forssaan, jos haluaa syödä halvalla juustosämpylää. Siellä sellainen maksaa vain 25 penniä näinä päivinä.

On Forssalla muitakin viekoituksia: kapearaiteinen esimerkiksi. Juna on niin söötti ja pieni ja puhaltaa niin vänkää pikku savua, että siihen rakastuu oitis.

Junan takia Hortto Kaalot ja Anneli Sari ovatkin kaupungissa vielä muutamia päiviä. Yhtye tekee tv-näytelmää, romanttista, kaunista ja surullista rakkaustarinaa.

"Huivi" on jutun työnimi, Risto Linnus ohjaa ja Matti-Juhani Karila on ollut mukana rustaamassa käsikirjoitusta.

”Tämä on ihana rakkaustarina. Mies rakastunut minuun, tuo veturinkuljettaja Marko Putkonen. Hän ei uskalla kuitenkaan sanoa mitään”, juttelee herkkä ja uljas Anneli.

Kun hän sitten lopulta astuu veturista ja tulee mökkiin hän pyytää lasillisen vettä...

Anneli nauraa, liikehtii sirosti, kiroilee elegantisti ja antaa puhtia Hortto Kaaloille, jotka ensimmäistä kertaa joutuvat näyttelemään.

Anneli on yliveto, tietoinen diivakin, lämmin ja kipakka.

Anneli Sari

”Onko kenelläkään lankaa?”, kyselee Anneli ja saatuaan rihmaa istuutuu kaiken keskelle ja alkaa ommella.

Siitä vaan. Ilman mutkisteluja meidän kansainvälinen nouseva tähtemme kasaa kokoon esiintymispukunsa ja kuvaus alkaa taas.

Paul McCartney ja Siivet lehahtivat Suomeen

Perjantaiaamun Ruotsin-Iaivalla saapuivat Suomeen Paul McCartney, hänen Wings-yhtyeensä ja perheensä. Nuorin lapsista, Stella on äiti Lindan sylissä.

Aamu-unisena, mutta ympärilleen kiinnostuneena silmäillen saapui Paul McCartney perjantaiaamuna Suomeen.

Paulin mukana tulivat hänen nelimiehinen ja yksinaisinen Wings-yhtyeensä sekä kolme tytärtään. Kaikkiaan seurueeseen kuuluu kolmatta kymmentä henkeä.

Vieraat saapuivat Tukholmasta vuorolaiva Aallottarella. Yhtyeen loistobussi Wings over Europe herätti jo satamassa ansaittua huomiota, samoin soittajien kuvin koristetut kaksi rekka-autoa, joihin musiikin vaatima tekninen laitteisto oli pakattu.

Suurempaa vastaanottajien rynnäkköä ei satamassa nähty, useimmat katselijat lienevät olleet Tallinnaan menijöitä tai Tukholmasta tulijoita.

Paul McCartney yhtyeineen ja apulaisineen siirtyi heti maihinnousun jälkeen hotelliinsa Kalastajatorpalle.

Yhtyeen teknisestä puolesta huolehtivat käyttivät päivän Messuhallin kunnostamiseen illan konserttia varten. Paul perheineen ja muusikoineen tutustui puolestaan Helsingin nähtävyyksiin.

Ensimmäisen Suomen-konserttinsa Paul ja Wings pitivät perjantai-iltana Helsingissä, lauantaina on vuorossa Turku. Sieltä matkataan taas pohjoismaihin.

Elokuun Peacock tasaisen totinen

Finntrio tuo Konsta Jylhän Peacockiin. Ja hyvin onnistuu.

Tasaisen totista on Linnanmäen Peacock elokuussa, hyvää niille, jotka pitävät sirkustyyppisestä ohjelmasta.

Tällä kertaa kuitenkin hyvää löytyy niillekin, jotka eivät jonglööreistä ja trapetsitaitureista välitä: Finntrio ja Konsta Jylhän sävellykset.

Finntrioa kuuntelee todella mielellään. Konstan olutmarssi, kaunis valssi Kesän tullessa. Konstan sekin ja Jylhän polska, sekä pari tutumpaa, mm. Halitulijallaa.

Kuljettajapula

Sinisten bussien kuljettajapula jarruttaa julkista liikennettä Helsingissä. Kuljettajia on eronnut jo kymmenittäin, mutta pahin on liikennelaitoksen arvion mukaan vielä edessäpäin.

Palkkauksen, asuntopulan ja vaikeutuvan ruuhkaliikenteen arvioidaan johtaneen työvoimapulaan.

Nuoria kuljettajia on vaikea saada liikennelaitokselle, koska he joutuvat kokemaan ensimmäiseksi pahimmat ruuhkatilanteet.

Matkustajakin näkee, että linja-auton kuljettamisen jatkuvasti Helsingin keskustassa täytyy olla hermoja kuluttavaa työtä.

Kuljettajapula on yksi osoitus julkisen liikenteen huonosta asemasta koko kaupunkiseudulla ja nimenomaan Helsingissä.

Menestyvän miehen takana on nainen

Miehen menestyksen takana on useimmiten nainen. Näin ainakin kuulee väitettävän.

Yhdysvalloissa asiaa on tutkittu ja todettu, että naimisissa olevalla miehellä on kolme kertaa paremmat mahdollisuudet menestyä työssään kuin naimattomalla.

Michiganin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 6 000 43—54-vuotiasta miestä. Kokeissa havaittiin selvää riippuvuutta työmenestyksen ja tasapainoisen avioliiton välillä.

Tutkimuksen mukaan pisimmälle päässeet olivat naimisissa olevia. Lähinnä parhaiten olivat menestyneet sellaiset, jotka olivat menneet uudelleen naimisiin. Nämä ryhmät olivat suhteellisen lähellä toisiaan.

Paljon huonommin olivat menestyneet lesket. Seuraavana ryhmänä olivat eronneet. Huonoin menestys oli ollut asumuserossa elävillä.

Kalajoen leirintäalueella kävijäennätys

Kalajoen hiekkasärkkien leirintäalueella rikkoutui 60 000 yöpyjän määrä. Hiekkasärkkien hotellit, motellit ja lomakylät ovat niin ikään lyöneet kävijäennustuksensa.

Kotimaisten matkailijoiden lisäksi Kalajoki on pohjoisnorjalaisten erityisessä suosiossa, ja hiekkarannoilla kaikuu norjan kieli miltei yhtä usein kuin suomi.

Hiekkasärkkien leirinnän aikaisempi kävijäennätys 55 557 on viime kesältä.

Elo- ja syyskuussa oli viime vuonna kävijöitä vielä runsaat 12 000, minkä perusteella Kalajoella uskotaan päästävän tänä kesänä lähelle 80 000 vierasta.

Hylkeiden kuolemaan ei liity katastrofia

Itäisen Suomenlahden hyljekuolemat eivät viittaa katastrofiin.

Kuolleita hylkeitä on Suomenlahdella lyhyen ajan sisällä tavattu kaksikymmentä. Niistä neljätoista on löydetty Sipoon ja Pernajan väliseltä vesialueelta.

Kahdesta ensin löydetystä kuolleesta hylkeestä otetut analyysinäytteet on tutkittu. Osastonjohtaja Kurt Henriksson kertoi elohopeapitoisuuksien olevan niissä suunnilleen saman kuin mitä se on ollut ammuttujen hylkeiden lihaksistossa. Määrät ovat korkeita. Ne eivät kuitenkaan aiheuttaisi sairautta näissä hylkeissä, totesi Henriksson.

Sama on tilanne kloorattujen hiilivetyjen, lähinnä DDT:n ja sen hajoamistuotteiden kohdalla, kertoi Henriksson. Näytteitä on tutkittu kaasukromatografisesti, eikä tulosten silmämääräinen tarkastelu ole antanut suurempia eroja, kuin mitä ammutuilla hylkeillä on ollut.

Henriksson totesi, että kuolinsyyt ilmeisesti vaihtelevat eri hylkeiden kohdalla. Osa saattaa olla normaalikuolleisuutta.

Porvoon suunnalta on löydetty kolme hyljettä, joita ilmeisesti on ammuttu. Tämä on voitu päätellä mm. siitä, että päitä ei ole löytynyt.

Hylkeitä on Suomen vesillä kaikkiaan 5 000—10 000.

Lohjanjärvi saastuu vielä kaksi vuotta

Puhdistamattomia jätevesiä saa laskea Lohjanjärveen vielä vuoden 1974 loppuun, johon saakka järven saastuminen vielä jatkuu.

Lohjan kaupungin ja kunnan on siihen mennessä saatava puhdistuslaitoksensa valmiiksi.

Länsi-Suomen vesioikeudelta ovat jätevesien järveen laskemista anoneet myös Joutseno Pulpin Lohjan tehtaat ja Metsäliiton Selluloosan Kirkniemen tehtaat.

Lohjanjärvi on Suomen järvistä pahimmin saastuneita.

Työterapia rikastuttaa kehitysvammaisen kesää

Pojat tientekopuuhissa keskellä seisovan valkohousuisen Juhani Raunion kanssa. Hyvin sujui pojilta lapion heiluttaminen, varteen ei juuri ehditty nojailla.

Karkkila (Orvo Mäkelä)

Vaikka kehitysvammaisuutta ei toistaiseksi kyetäkään parantamaan, voidaan kuntoutuksella kehittää yksilön suorituskykyä ja omatoimisuutta.

Musiikkiterapia on todettu erittäin tehokkaaksi kuntoutuskeinoksi, Karkkilassa on juuri päättynyt järjestyksessä toinen tällainen kesäleiri. Sen jälkeen alkoi siellä uutena kokeilumuotona työterapialeiri, jonka tehokkuuteen asiantuntijat uskovat lujasti.

Kehitysvammaisten työleirillä ei kielletä eikä käsketä. Ohjaajat näyttävät miten lapioidaan hiekkaa ja miten heilutetaan maalisutia.

Leiriläiset seuraavat esimerkkiä ja kolmantena leiripäivänä oli jokainen jo työn touhussa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri kokeilee kehitysvammaisten työleiriä ensimmäisen kerran.

Siikalan kurssikeskuksessa Karkkilassa on jo monena vuonna ollut kehitysvammaisten musiikkileiri. Sellainen oli tänäkin vuonna.

Musiikkileiriläiset olivat alle 15-vuotiaita. Työleiriläiset puolestaan ovat kaikki tämän iän ylittäneitä.

Heinäkuun lopulla alkanut leiri kestää kolme viikkoa. Vaikka leirin pääohjelma onkin työnteko, käy leiri myös lomasta, joka antaa uusia virikkeitä.

Lomaa merkitsee leiri myös kehitysvammaisten kodeille, jotka leirin ajaksi vapautuvat vammaisen nuoren hoitamisesta.

Kuorma-autoja ja tiekoneita Peruun 25 mmk:n arvosta

Peruun kehitysapuluoton turvin myytäviä autoja ja koneita käytetään teiden rakentamiseen.

Suomalainen teollisuus toimittaa valtion 25-vuotisen kehitysapuluoton turvin Peruun koneita ja kuorma-autoja 25 miljoonan markan arvosta.

Perun valtion, Rauma-Repola Oy:n ja Suomen Autoteollisuus Oy:n kanssa solmimien sopimusten mukaan luotto käytetään tienrakennuskoneisiin, joiden arvo on 12 miljoonaa markkaa.

Savukkeiden valmistus ruotsalaisille kasvaa

Ruotsalaiset alkavat syksyllä sauhutella Suomessa valmistettuja Kent-savukkeita.

Tähän asti savukkeet ovat tulleet sveitsiläisestä tupakkatehtaasta. Valmistuspaikan muuttumisen syyksi sanotaan kätevämmät kuljetusmahdollisuudet Suomesta.

Savukemerkin ruotsalainen edustaja ei kuitenkaan näe mitään syytä tuotannon siirtämiseen Suomeen.

Rettig—Strengberg valmistaa lisenssillä Kenttiä Suomessa. Ruotsin toimitusten alkaessa joudutaan tuotantoa lisäämään noin viisi prosenttia.

Savukemerkin ruotsalainen edustaja Theodoridis & Co on ilmoittanut, ettei se voi suositella valmistusmaan vaihtamista. Ruotsalaisten mielestä siirtoa ei voi perustella kustannussäästöllä.

Suomalainen lisenssivalmistaja puolestaan sanoo, että kysymyksessä on kuljetusyhteyksien parantaminen.

Useat suomalaiset yritykset valmistavat lisenssillä amerikkalaisia savukkeita. Muun muassa Marlboro tulee Ruotsin markkinoille Suomesta.

Casanova nudistien oppaana

Vrsar, Jugoslavia (Reuter)

Siellä, missä maailmanmaineeseen aikanaan kohonnut Casanova ui ja otti aurinkoa alastomana, sinne on kokoontunut 1972 elokuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi 13. nudistien maailmankongressi.

Vrsarin kaupunki Jugoslaviassa tunnetaan erinomaisena aurinkokylpylänä, joka antoi erinomaiset puitteet jo Casanovan valloitustoimille ja myös nyt pidettävälle nudistien joukkokokoukselle.

Kongressivieraat eivät teknisistä syistä ole voineet kiinnittää itseensä normaalikäytännön mukaista nimilaattaa, joten ne on ripustettu kunkin kaulaan.

Eri kansallisuuksien ja väestöryhmien tunnistamiseksi jokainen osanottaja kantaa yllään suurempaa tai pienempää kansallisvärein painettua nauhaa, kaikenlaisten kansallispukujen ollessa nudistien keskuudessa kiellettyjä.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia