Naisen osaa

Tea Ista osaa ja uskaltaa

Tea Ista Matti Kassilan ohjaaman rakkauselokuvan ”Haluan rakastaa, Peter” keskeisessä osassa Sanna Auhtina.

14.10. 2:00

Paula Talaskivi

Nyt sitten tuli ohjelmistoon ensimmäinen tämän syksyn kotimainen uutuus, Helsingissä komeasti kolmoisensi-iltana.

AC-Tuotannon ja Adams-filmin yhteisesti tuottama tyylikäs suomalainen rakkauselokuva ”Haluan rakastaa, Peter” aloittaa kierroksensa meillä Rexissä, Kino-Helsingissä ja AC-Kinossa.

Kovasti odotettuna.

– –

Päähenkilö on Ruotsissa jo kymmenisen vuotta asunut suomalainen Sanna Auhti, kirjastonhoitaja Linköpingissä, kahden kouluikäisen lapsen elättäjä-äiti, nelissä kymmenissä ja ollut leskenä seitsemän vuotta.

Tämä Sanna tutustuu malmöläiseen kirjailevaan ja kirjallisuutta harrastavaan lääkäriin, Peter Mackusiin, joka on syntyjään puoliksi balttilainen, puoliksi suomalainen.

Tuttavuus kehittyy kirjeenvaihdosta äkkivahvasti seksuaaliseksi suhteeksi, jonkalaista Sanna on jo kauan kaivannut.

– –

Tea Ista esittää Sannan roolin erinomaisen taidokkaasti.

Hän paljastaa kaihtelematta ja kaunistelematta kasvonsa kaikissa vaiheissa ja muovaa näköjään ilman vähäisintäkään tekemistä keski-ikäisen Sannan kaihokkuudesta ja seksuaalisesta puutteentunnosta omalaatuisen, piirteikkään ja kiinnostavan hahmon.

– –

Erilaiset rakastelukohtaukset on sekä esitetty että kuvattu hyvin.

Niissä selviää nimenomaan kahden kokeneen aikuisen ihmisen vähittäinen tutustuminen vuoteessa, ja Tea Istan rehellisistä kasvoista ilmenee näissä vaihein enemmän kuin meillä kait koskaan ennen naisen puolelta.

Tulee mieleen jopa Ingmar Bergmanin naisten ilmaisutyyli vastaavanlaisissa kokemuksissa.

Tea Istassa onkin samaa lajia ja siitä voisi saada esiin vielä enemmän.

Kansliatoimikunta käski Vennamoa: Ovi auki

Eduskunnan kansliatoimikunta antoi perjantaina jyrkkäsanaisen käskyn: Smp:n eduskuntaryhmän huoneen ovi ”on viipymättä avattava Smp:n kaikkien 18 kansanedustajan käytettäväksi.”

Smp:n johtaja Veikko Vennamo lukitsi yllättäen oven viikko sitten ja pisti avaimen taskuunsa.

Eduskunnan ylivahtimestari Pentti Lainela pani kansliatoimikunnan käskyn heti täytäntöön. Hän avasi oven omalla avaimellaan.

Lukitun oven takana piileskeli vennamolaisten uusi ryhmäsihteeri.

Puoluejohtaja Vennamo vastasi kansliatoimikunnan päätökseen sulkemalla oven uudelleen pian päätöksen jälkeen.

Hän antoi myös lausunnon, jossa hän ilmoitti aikovansa pitää 12 kansanedustajan enemmistön kansliatoimikunnan päätöksestä huolimatta oven ulkopuolella.

Ylivahtimestari Lainelan piti jälleen käydä avaamassa ovi.

Kaksi kolmesta toivoo Kekkoselle jatkoaikaa

Lähes kaksi kolmasosaa äänestysikäisistä suomalaisista toivoo, että Urho Kekkonen valitaan presidentiksi myös vuonna 1974.

Tällaiseen tulokseen päätyi Suomen Gallup Helsingin Sanomain toimeksiannosta tekemässään tutkimuksessa elo—syyskuun vaihteessa.

Kaikista 63 prosenttia toivoi Kekkosen uudelleenvalintaa, 29 prosenttia vastusti sitä ja kahdeksan prosenttia ei osannut määritellä kantaansa.

Eniten oli Kekkosella kannatusta keskustapuolueen ja vasemmiston äänestäjien keskuudessa.

Armeijan ”pystykorvat” vaihtuvat ”rynnäreihin”

Tavalliset kiväärit, ”pystykorvat”, hylätään jalkaväen joukko-osastojen koulutuksessa.

Ensi helmikuussa asepalvelustaan suorittamaan tulevat saavat tarkka-ampujia lukuun ottamatta käyttöönsä suomalaisia rynnäkkökiväärejä, ”rynnäreitä” ja konekiväärejä.

Siirtyminen uusiin aseisiin merkitsee jalkaväen tulivoiman huomattavaa kasvua, sillä rynnäkkö- ja konekivääri ovat sekä kerta- että sarjatuliaseita, todettiin jalkaväen joukko-osastojen johtajien ja sotilasläänien päälliköiden neuvottelupäivillä Sodankylässä perjantaina.

Muusta tingitään, ruuasta ei

Viime keväästä lähtien ovat elintarvikkeiden hinnat nousseet raketin tavoin.

Kallistuneiden listalla ovat leipä, kahvi, voi, maito, kerma, viili, margariini, liha, juusto, sokeri, makkaratuotteet, makaroni, näkkileipä, lihasäilykkeet, kalja ja virvoitusjuomat. Muiden muassa.

Tämä aiheuttaa tietenkin sen, että ostoskassi ohenee, koska palkkapussi ei suinkaan paksune samassa tahdissa hintojen kanssa.

Valitettavasti asia on niin, että ihminen ei elä syömättä. Ja oman ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin nimessä ei ruuasta voi pitkälle tinkiä.

Ensimmäiseksi supistetaan vaatemenoja, huvituksia, vapaa-ajan viettokuluja. Suoritetaan edullisia suurhankintoja ja etsitään innokkaasti liikkeiden erikoistarjouksia.

Viiden markan kolikko joulukuussa käyttöön

Suomalaiset saavat joulukuun alusta uuden kolikon: vitosen.

Aluksi rahaa lyödään kuitenkin vain 200 000—300 000 kappaletta, joista osa pyritään myymään ulkomaisille keräilijöille, mutta ensi vuonna rahaa on tarkoitus lyödä yhdestä kahteen miljoonaa, jolloin painos riittää laajaan käyttöön.

Uusi viiden markan lantti tulee käyttöön joulukuun alussa.

100-vuotiaat teekkarit: Huumori on vakava asia

Teekkarihuumori on vakava asia.

Sitä ei sovi tehdä kevyellä mielellä, vakuuttavat tämän päivän sitsimiehet, merkillisten tempausten ja Äpy-lehden henkiset isät.

Pojasta on huumori kuitenkin huonontunut, väittävät sitsimiehet.

Harvoin uskaltautuvat enää jämeräpartainen insinööri ja Huugo Henrikki Sitsimies ihmisten ilmoille.

Alkoholikaan ei enää inspiroi teekkareita tekoihin entiseen tapaan. Nykyteekkari tyytyy usein vain huokaamaan lasin äärellä: ”Viinissä on totuus ja etiketissä on usein valhe.”

Teekkareiden naurua, närkästystä ja pahennusta herättäneiden tempausten takana on usein ollut Sitsimiesliitto, joka ensi keväänä juhlii itsensä ja Äpy-lehden 25-vuotista olemassaoloa.

Sitsimiesten luolan seinällä roikkuu Retuperän lahjoittamia torvia, naista kuvaava vanha ns. lakanaäpy, baarimestarinliivit ja niiden taskussa liiton yhä käyttämä viiden sentin ryyppylasi. Köydenpala on leikattu Göteborgin katuja pitkin raahatusta 150-metrin pituisesta köydestä, jolla sotkettiin kaupungin liikenne.

Talousmiehet luonnonsuojelijoiksi

Lajissaan ensimmäinen talouselämän ja luonnonsuojelijoiden yhteinen neuvottelupöytä katetaan Suomessa maanantaina.

Päämääränä on tehdä lajiensuojelun hyväksi kaikki mitä rahalla voi.

Maailman luonnon säätiön eli World Wildlife Fundin Suomen rahaston hallintoneuvosto on koottu.

Siihen kuuluu neljä vuorineuvosta, kahdeksan pääjohtajaa, kaksi toimitusjohtajaa — kaiken kaikkiaan 45 nimeä suomalaisen yhteiskunnan kermakerroksesta.

Tarkoitus on tämän joukon avulla pitää suhteet taloudellisiin päätöksentekijöihin hyvinä ja saada kaikkea mahdollista tukea villieläinten suojeluasialle.

Pääsihteeri Kalevi Malmström ja uusi toimisto: materiaalia uhanalaisista eläimistä.

Turveteollisuudelle luotto- ja vientitukea

Korko- ja luottotukea turveteollisuudelle tuotannon laajentamiseksi ehdottaa kasvuturvetoimikunta, joka jätti perjantaina mietintönsä teollisuusministeri Grels Teirille.

Toimikunta esittää, että valtion varoista ryhdyttäisiin edistämään myös kasvuturpeen vientiä.

Toimikunta ennustaa viennin kasvavan vuosikymmenen lopulla 2 miljoonaan kuutiometriin, jolloin sen arvo on 50 miljoonaa markkaa.

Kasvuturveteollisuuteen ennustetaan syntyvän 1 000 uutta työpaikkaa.

Kasvuturveteollisuuden viennin arvioidaan nousevan 50 miljoonaan markkaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Uusia työpaikkoja lasketaan syntyvän tuhat.

Kun sääntöjä seurattiin linja-autot myöhästyivät

Helsingin liikennelaitoksen bussit olivat perjantain iltaruuhkassa noin puoli tuntia aikataulustaan myöhässä.

Viivästyksen syy oli kuljettajien ”kohteliaan liikenteen kampanja”.

Noudattamalla kerrankin tarkasti liikennesääntöjä ja koulutusohjeita kuljettajat pyrkivät osoittamaan nykyisten aikataulujen kireyden, sekä samalla vaikuttamaan myös palkkaneuvotteluihin.

Rautatientori oli kello viiden aikaan tavalliseen tapaan kuin kaasuuntunut noidankattila.

Pysäkeillä olleet jonot olivat vain tavallista pitempiä.

Vuoroaan odottelevat kuljettajat seurasivat työtovereitaan Rautatientorilla iltaruuhkan aikana: Ohjeiden mukainen ajo aiheutti reiluja viivästymisiä aikatauluissa.

Kasettitelevisioita perhekäyttöön 1980

Kasettitelevisiota on turha havitella kotiin lähivuosina.

Kasettitelevisiota pyritään levittämään neljässä vaiheessa ja tavallisen kuluttajan vuoro on viimeisenä, joskus 1970-luvun lopulla, sanoo ruotsalaisen kasettitelevisioyhtiön johtaja ja tutkija Nils Treving.

Hän osallistuu alan pohjoismaisen yhteistyöjärjestön Nord-Videon kokoukseen Helsingissä.

Kuvakasettien toistolaite on toistaiseksi vielä liian kallis.

Trevingin mukaan nykyisestä noin 8 000 markan hinnasta pitäisi päästä tuhanteen markkaan tulevaisuudessa.

Nils Treving: Kasettitelevisio-ohjelmien teko tulevaisuudessa on vaikeaa. Niitä ei tehdä Hollywood-tyyliin, sillä vastuu on muistettava.

Luonnonvihoja

John Boormanin ”Syvä joki” on taatusti tämän näytäntökauden voimallisimpia ja hurjimpia töitä.

Ja myös niitä, jotka jäävät askarruttamaan mieltä paljon enemmän, kuin luulisi katseluvaiheessa.

Pupupoikanakin Amerikoissa tunnettu, mutta meillä tähän asti lähinnä tv-osissa erottunut Burt Reynolds on John Boormanin väkevän uutuuden ”Syvän joen” miesporukan voimamies.

– –

Boormanin kerronta on jälleen rytmikästä, iskevää ja ytimekästä, nautittavan hyvin jäsenneltyä ja ajoitettua.

Hän ei tähdentele tarinan allegorioita, mutta ne selviävät silti tapahtumissa.

Tiettävästi elokuvan käsikirjoituksen tekijä, runoilijana ja novellistina USA:ssa hyvin tunnettu James Dickey tarkoittaa ”Syvässä joessa” kuvaannollistaa sekä Amerikkaa että amerikkalaisia.

Boorman osoittaa, miten voimaton ihminen loppujen lopuksi on mittelössä luonnon kanssa, millaiseksi ihminen oudoissa oloissa muuttuu joutuessaan sananmukaisesti taistelemaan elämästä ja kuolemasta.

Marion Rung laulaa radion ruotsinkielisessä ohjelmassa klo 13.30.

Koonnut Kari Lankinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Historia