Menestys ei tuo kissanpäiviä

Nimi painui tuomareiden mieliin

Onnistuminen Bukarestissa ei merkitse kissanpäiviä Kristiina Wegeliukselle (edessä) ja valmentaja Eija-Riitta Harmolalle (takana oik.). Parivaljakon työtahti jatkuu sitä kiihkeämpänä, mitä pidemmälle oppilas edistyy.

24.10. 2:00

Espoolaistyttö Kristiina Wegelius, 12, lähti viikko sitten valmentajansa Eija-Riitta Harmolan, 22, kanssa kilpailemaan Bukarestiin Romaniaan. Parivaljakko palasi onnellisena kotiin.

Vaikka Kristiina esiintyi ensikertalaisena kansainvälisillä taitoluistelujäillä, tuliaisina oli viides sija.

”Bukarestissa ratkotaan epävirallisesti 12-vuotiaiden Euroopan mestaruudet. Kisoihin osallistui neljästätoista maasta 26 tyttöä ja kaksitoista poikaa”, kertoo Eija-Riitta Harmola.

– –

Kristiina on luistellut seitsemän vuotta. Neljä vuotta hän on ollut Harmolan oppilaana.

”Kristiina on tehnyt ahkerasti työtä ja niin olen minäkin. Nyt meidän on vain muistettava, ettei Bukarestin menestyksen jälkeen lepäillä. Tästä lähtien harjoitellaan vielä ahkerammin”, sanoo Harmola.

– –

”Bukarestissa tuomarit kiittelivät yksimielisesti Kristiinaa. Sanoivat, etteivät ole koskaan aikaisemmin nähneet yhtä hyvää suomalaista.”

”Kristiinan nimi painui kansainvälisten tuomareiden mieliin. Se on tärkeää tulevaisuutta ajatellen.”

Entinen narkomaani toteutti toiveensa

Huumausaineambulanssi on aloittanut toimintansa Helsingissä.

Idean isä on entinen narkomaani.

Ari Ahleskog, 22, päätti muutamien nuorten kanssa, että loukkaantuneet narkomaanit on saatava kaduilta pikaisesti oikeaan hoitoon.

Hän osti omilla varoillaan vanhan ambulanssin.

”Elin muutaman kuukauden kädestä suuhun, kun säästin melkein koko palkkani tähän tarkoitukseen”, hän kertoo.

Muut ambulanssin miehistön jäsenet ovat kaikki yhtä nuoria.

Jotkut heistä ovat entisiä huumeidenkäyttäjiä, toiset ovat muuten vain mielenkiinnosta mukana.

Ambulanssimiehistö Ari Ahleskog (vas.) ja Pentti Vainio Espoon nuorisoasemalla. Asema on avoin päihteiden kanssa vaikeuksiin joutuneille nuorille ja heidän omaisilleen.

Päivisin he kaikki ovat työssä samassa bingohallissa.

Kuudelta iltapäivällä miehistö lähtee partioimaan kaupungin katuja aina aamukahdeksaan saakka.

Potilailta ei veloiteta mitään. Miehistö ei saa mistään avustusta. Koko touhu pyörii omin varoin.

Pojilla on jo aikaisempaa kokemusta. He ovat käyneet Punaisen Ristin ensi-apukurssin ja päivystäneet pikkuautolla öisin työn jälkeen kaupungin katuja.

”Kaikki eivät oikein ymmärrä miksi oikein teemme tätä työtä”, he kertovat. ”Mielestämme tämä on kuitenkin hyvä harrastus.”

Entisen narkomaanin hullu ajatus on toteutunut. Huumeambulanssi päivystää öisin Helsingin kaduilla.

Suomesta ensi valtiovierailu Alankomaihin

Kahden ja puolen tunnin lento vie presidentti Urho Kekkosen tiistaina ensimmäiselle viralliselle valtiovierailulle Hollantiin.

Rouva Sylvi Kekkonen ei matkusta vierailulle mukaan.

Presidenttiä seuraa matkalla mukana ulkoministeri Ahti Karjalainen.

Vierailun aikana hän käy keskusteluja Alankomaiden ulkoministeri Wilhelmus Schmelzerin kanssa.

Presidentti Kekkosen valtiovierailun aattona muistutti Suomesta Amsterdamin Damrak-kadun varrella ainoastaan yksi sauna-aiheinen mainosjuliste. Presidentin seurue ajaa taustalla näkyvältä asemalta juuri tätä katua pitkin palatsiin.

Me maksoimme 500 miljoonaa mainoksista

Mainonta on tiedotusta, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisen käyttäytymiseen. Näin toteaa alan johtava kouluttaja Markkinointi-instituutti.

Mainonnan tarkoitus on aina myydä, sanoo puolestaan kuluttajaneuvosto.

Mainostajat sen sijaan vakuuttavat, että kysymyksessä on ihmisten palveleminen ja puhuvat kuluttajavalistuksesta.

Oli asia niin tai näin, jokainen meistä maksaa osan laskua.

Mainontaan käytettiin Suomessa viime vuonna noin 500 miljoonaa markkaa. Kukaan ei pysty sanomaan, mikä osa rahasta meni tarpeettomaan mainontaan eli oli kansantaloudellista tuhlausta. Asiaa ei ole tutkittu.

Mainosala on muutenkin saanut olla melko rauhassa tilastomiehiltä. Monilla muilla talous- ja yhteiskuntaelämän aloilla valtio ylläpitää seikkaperäisiä tilastoja.

Mainonnan järjestöt puolestaan sanovat, etteivät ne kykene laatimaan kokonaisvaltaisia selityksiä alan kehityksestä.

Amerikkalaiset panevat eniten maailmassa rahaa mainontaan. Toissa vuonna Yhdysvalloissa käytettiin mainoksiin lähes 100 dollaria henkeä kohden. Etumatka on tuntuva tilastossa toisena olevaan Sveitsiin, jossa kutakin asukasta kohden mainostettiin 70 dollarilla. Kovan mainonnan maita ovat myös Tanska ja Ruotsi, jotka ovat listassa neljäntenä ja viidentenä Bermudan jälkeen.

”Maailman parhaat filmit” nähty juuri New Yorkissa

New Yorkin 10. kansainväliset elokuvafestivaalit päättyivät viime viikolla ja ovat nyt vilkkaan arvioinnin kohteena amerikkalaisessa lehdistössä. Ylipäätään niitä kiitetään tähän asti pidetyistä kymmenestä onnistuneimmaksi.

John Springer, joka alusta lähtien on ollut Lincoln Centerin esitysten ja koko festivaalijärjestelyn johdossa ja tehnyt rankkaa työtä viikkojen tunnetuksi tekemiseksi, sanoo nyt ensi kerran olevansa ylpeä ja tyytyväinen festivaalin menoon.

Joseph Loseyn uutuus ”Trotskin salamurha” laskettiin New Yorkin juhlilla italialais-ranskalaiseksi elokuvaksi. Pääosaa Trotskina esittää Richard Burton, tässä pahasti haavoittuneena, vas. vaimo Natalia (Valentina Cortese) ja ambulanssin miehistöä.

”Ensimmäisinä vuosina filmijuhliimme tuli vain hyppysellinen filmientusiasteja, ylioppilaita, elokuvakirjailijoita ja -kriitikoita. Mutta kun tänä vuonna annettiin julkisuuteen ensimmäiset tiedot juhlille valituista elokuvista, seurasi kertakaikkinen ryntäys: muutamassa päivässä kaikki festivaalien liput oli myyty loppuun.”

”Se osoittaa, että ihmiset ovat oppineet uskomaan, että New Yorkin juhlilla esitettävät elokuvat ovat tärkeitä ja edustavia — maailman parhaita.”

Unkarilaista edustusta New Yorkin filmijuhlilla: Miklos Jancson ”Punaisen psalmin” erikoisia asetelmia.

Valokuvan historiaa juhlitaan näyttelyin

Vuonna 1842 3. marraskuuta piirilääkäri Henrik Cajander valokuvasi Nobelin talon Turussa.

Tämä daguerrotypiakuva on vanhin Suomessa tunnettu valokuva.

Se on myös antanut päivämäärän, jonka mukaan suomalaisen valokuvauksen historia virallisesti lasketaan.

Tänä vuonna marraskuun alussa valokuva-alan järjestöt ja Valokuvataiteen museo viettävät suomalaisen valokuvan 130-vuotisjuhlaa.

Päätapahtumat sijoittuvat neljälle paikkakunnalle: Helsinkiin, Turkuun, Kouvolaan ja Vaasaan.

Kirja viihteestä ilmestyy Suomessa

Ensimmäinen Suomen populaarikulttuuria kartoittava kirja julkaistaan tänä syksynä.

Aineisto tähän teokseen kootaan suomalaisten populaarikulttuuripäivien esitelmien, keskustelujen ja analysointien perusteella.

Populaarikulttuuripäivät pidetään ensi lauantaina ja sunnuntaina Helsingin Rudolf Steiner -koululla.

Populaarikulttuurikirjasella pyritään selvittämään yleensä viihteen vaikutusta suomalaisen jokapäiväiseen elämään.

Lisäksi siinä on tarkoitus käsitellä populaarikulttuurin eri muotojen nykytilaa ja historiaa sekä sen erilaisia ilmentymisiä.

Äänestysvilkkaus laski HYY:ssä viime vuodesta

Viimevuotista ennätysvilkkautta laimeammin alkoivat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajiston vaalit maanantaina Helsingissä.

Äänestysprosentti jäi ensimmäisen päivän jälkeen 23,3:een.

Kuudessa muussa korkeakoulussa päästiin suunnilleen edellisten vaalien kaltaisiin äänestysprosentteihin.

Ylivoimainen ykkönen oli Helsingin Opettajakorkeakoulu, jossa kiiruhti uurnille yli 70 prosenttia äänioikeutetuista.

Vaisu alku oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajiston vaaleilla. Viidelle äänestysalueelle kertyi päivän kuluessa jonkun verran jonoja. Tämä johtui kuitenkin ainoastaan yhteensattumista.

Nyrkkivalmentajien paneelista huuhaa

Valtakunnan johtavien nyrkkeilyvalmentajien paneelissa maanantaina kävi kuten sopi odottaa.

Puolentoista tunnin selittelyn, omien oppien suossa kahlaamisen ja toista mieltä olevien pistelemisen jälkeen oli paneelin ainoan ei-valmentajan, tohtori Heikki Miettisen todettava: ”Keskustelu on mennyt huuhaaksi. Emme ole tänä aikana pystyneet vastaamaan mistä riitelemme, emme esittämään esimerkkejä siitä mistä olemme eri mieltä, emme toteamaan missä on vika.”

Suomalaisen nyrkkeilyvalmennuksen ja sen tulosten (nyrkkeilijät) alennustilasta juttelivat päävalmentaja Leo Jokela, ammattivalmentaja Sten Suvio, manageri Elis Ask, valmentajat Jorma Limmonen ja Taisto Tuominen sekä tohtori Heikki Miettinen.

Koonnut Kari Lankinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Historia