Lähes tuhat ahdettu 400 oppilaan kansakouluun

Jakomäen kansakoulun kirjasto toimii väliaikaisena ruotsinluokkana. Väliaikaisia luokkia ovat myös opetusvälinevarasto ja juhlasali.

10.11. 2:00

Jakomäen kansakoulun yhdeksänsataa oppilasta eivät enää mahdu alunperin neljällesadalle koululaiselle mitoitettuihin tiloihin.

Luokkahuoneita on 12 kappaletta, koululuokkia 31.

Oppilaita on siirretty mm. Puistolan vanhaan kansakouluun, Jakomäen yhteiskouluun ja kerhohuoneeseen. Jopa koulun juhlasalin näyttämö on toiminut luokkahuoneena.

Asukasmäärän kasvaessa tilanne pahenee vuosi vuodelta.

”Tässä on tapahtunut suunnitteluvirhe”, kertoo arkkitehti Kalevi Raitio Helsingin kansakoulujen kansliavirastosta. ”Harkitsemme parhaillaan uusia vaihtoehtoja, joista mikään ei kuitenkaan tunnu hyvältä”.

Kaupunki on rakentanut Etelä-Jakomäkeen 6 000 asukkaan vuokrataloalueen. Pohjois-Jakomäkeen valmistuu ensi vuoden aikana omistusasuntoja noin 3 000 hengelle.

Kaupunki teki virheen, kun rakensi näin suuren vuokrataloalueen yhteen kaupungin kolkkaan. Siellä on poikkeavan ikärakenteen takia runsaasti suurilapsisia perheitä.

Kouluruokailu teettää henkilökunnalle runsaasti töitä.

Emäntiä on kolme — määrä, joka on tarkoitettu neljällesadalle oppilaalle. Yhdeksänsataa nykyistä koululaista takaavat sen, että emännät eivät itse ehdi päivän aikana kunnolla ruokailla.

Kaksi luokkaa opiskelee kansakoulun viereisessä parakissa. Opettajat toivovat niitä lisää. Huono ratkaisu on tyhjää parempi.

Itsepalvelu neljälle HKL:n bussilinjalle

Perjantaina 10.11. siirrytään Helsingin kaupungin liikennelaitoksen eräillä autolinjoilla itsepalvelujärjestelmään

Linjat ovat 82 (Rautatientori — Roihuvuori — Länsi-Herttoniemi), 85 (Rautatientori— Jollas), 86 (Rautatientori — Santahamina) ja 88 (Rautatientori — Kaitalahti).

Järjestelmässä matkustajat leimaavat itse 10 matkan sarjalippunsa itsepalvelulaitteessa.

Vaunuihin noustaan kahdesta etuovesta, joista vasemmanpuoleista käyttävät itse lippunsa leimaavat matkustajat.

Mikäli he jatkavat matkaa siirtolipulla, seuraavassa vaunussa tullaan sisään oikeanpuoleisesta etuovesta.

Kuljettajalle annetaan vaihdontarkkailulippu samanaikaisesti sarjalipun kanssa tarkistusta varten.

Ammattitalli haluaa Virenin

New York (NYT)

Yleisurheilun ammattilaistallia puuhaavat ovat ottaneet yhteyttä kaksinkertaiseen kultamitalimieheen Lasse Vireniin ja olympiavoittaja Pekka Vasalaan.

Viren myönsi asian ollessaan New Yorkissa lehtimiesten tentittävänä. ”Vaikka Vasalaan ja minuun on oltu yhteydessä, en tiedä haluanko siirtyä ammattilaiseksi aivan vielä.”

Virenin vieno hymy vastauksena kysymyksiin jätti lehtimiehille vaikutelman, että hän tietää ammattilaisasiasta enemmän kuin haluaa kertoa. Viren vältti antamasta suoria vastauksia uteluihin.

Münchenin kisojen aikaan ilmoitettiin, että yleisurheilun ammattilaistalli aloittaa ensi maaliskuussa. Mukaan on ilmoitettu tulevan amerikkalaisia huippunimiä kuten Jim Ryun, Bob Seagren, Randy Matson ja Lee Evans sekä joukko parhaita eurooppalaisia.

Viren on USA:ssa lomamatkalla. Hän pysähtyi New Yorkiin lyhyeksi ajaksi suomalaisen matkailijajoukon kanssa.

Hän on harjoitellut päivittäin. Lenkit ovat tosin olleet tavallista lyhyempiä. ”Eilen tein suunnilleen 5 000 metrin lenkin.”

Ketola kentän kuningas

Veli-Pekka Ketola rynnistää. Jäässä makaa maalivahti Lasse Kiili (HJK) ja jälkeen jää Matti Keinonen.

Veli-Pekka Ketolan loistopeli ratkaisi Porin Ässille tasapelin 4—4 (2—2, 2—0, 0—2) jääkiekkoilun mestaruussarjan ottelussa HJK:ta vastaan.

Vellu syötti kaksi maalia ja ampui itse yhden. Varsinkin kolmannessa erässä oli Ketola kentän kuningas. Harvalukuinen yleisökin innostui Ketolan voimakkaista kuljetuksista.

”Jostakin syystä hyvä otteemme lopahti aina erien loppuvaiheissa,” pohti Ässien valmentaja Lasse Heikkilä.

Tosiaan Ässät teki kaikki maalinsa erän alkuvaiheissa, HJK loppuvaiheissa.

Korkealla palvelutasolla korvataan tiheän asumisen haittoja Itä-Helsingissä

Puotinharjun ja Marjaniemen väliin Itäväylän molemmille puolille rakennettava itäinen aluekeskus rakennetaan erittäin tiheästi.

Varsinkin asuntoalueen mitoitusohjeena pidetään suurta tehokkuutta. On katsottu, että alueen korkea palvelutaso korvaa tiheän asutuksen varjopuolet ja viheralueiden niukkuuden.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi torstaina Itäkeskuksen suunnittelutavoitteet.

Raju veri Lahden teatterin ykkösenä

Kaarina Turunen Leilana ja Ola Johansson sekatyömies Enwaldina Lahden Kaupunginteatterin Rajussa veressä.

Lahden Kaupunginteatterin vaiheilla tapahtuu parhaillaan teatterin tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita.

Teatterin talohankkeet olivat juuri valtuustokäsittelyssä, siirrettiin muutamia tarkistuksia varten takaisin hallitukseen, mutta periaatteessa uuden talon rakentamiseen suhtauduttiin positiivisesti.

Kaupunginteatteri on toiminut erilaisissa tilapäisissä ja teatterisaliksi tekniikaltaan puutteellisissa tiloissa viimeiset 15 vuotta.

Uuden teatterinjohtajatulokkaan, Sakari Jurkan ohjaama Raju veri, näytelmä rakennustyömaan ihmisistä on yksi niitä tärkeimpiä kotimaisia uutuuksia, tekstinä painavasti puhuva ja omaa miljöötään vahvalla realismilla kuvaava.

Rajun veren ihmiset ovat enimmältään tosia, elämän ankeuksien läpipuhaltamia ja rikkiriepottamia ihmisiä vailla tulevaisuutta.

Erityisen kipeästi ja herkästi piirtää Raimo J. Kinnunen näytelmässään nuoren tytön, Leilan, hahmon.

Hämärätähtäimiä armeijan aseisiin

Puolustuslaitos liittää jalkaväen käytössä oleviin rynnäkkökivääreihin heijastavaa kaasua sisältävät hämärätähtäimet.

Pääesikunnan mukaan uusi tähtäin pyritään saamaan mahdollisimman moniin koulutusaseisiin.

Hämärätähtäin perustuu siihen, että aseen jyvä ja hahlo saavat kumpikin oman loistavan pisteensä.

Pieni, itsestään loistavaa tritiumkaasua sisältävä ampulli sijoitetaan sekä uusiin että jo käytössä oleviin rynnäkkökivääreihin. Sama lisälaite kiinnitetään myös suomalaisiin konekivääreihin.

Keksintö ei ole sinänsä uusi, mutta Suomen puolustusvoimissa se ei ole aiemmin ollut käytössä.

Puolustuslaitos on tutkinut tritiumkaasun vaarattomuuden. Valtion säteilyfysiikan laitos on ilmoittanut, ettei aseiden varastoinnissakaan synny vaarallista säteilyä.

Asuntolaivat halutaan pois vielä tänä vuonna

Helsingin Pohjoisrannassa olevien asuntolaivojen kohtalo on vaakalaudalla: kaupunginhallituksen päätöksellä voi T-laituri siirtyä liikennelaitoksen omistukseen 1. 1. 1973. Hkl ilmoittaa ottavansa laiturin hallintaansa tyhjänä.

Laivojen mahdollisesta häädöstä tai häädön ajankohdasta ei ole varmuutta. Hkl katsoo häädön kuuluvan satamalautakunnalle, lautakunta katsoo vastuun siirtyneen Hkl:lle.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi viime kesäkuussa ohjeet, että luvatta T-laituriin kiinnitetyt alukset saadaan poistaa. Käytännön ohjeet piti laatia satamalautakunnassa.

Päätös koski noin 40 alusta. Laivojen ”luvallisuuden” perusteina olivat mm. merikelpoisuus, paloturvallisuus ja sähkökytkentöjen laillisuus.

Lapinlahden juustola kaksinkertaiseksi

Kuopio (HS)

Lapinlahdella toimivaa maamme suurinta yhteisjuustolaa ryhdytään laajentamaan. Tuotanto kasvaa nykyisestä 3,5 miljoonasta kilosta kaksinkertaiseksi eli 7 miljoonaan kiloon.

Lapinlahdella valmistetaan nyt harkko-emmentaljuustoa. Laajennusten jälkeen ryhdytään valmistamaan myös edamleipäjuustoa 4,5 kilon painoisena.

Uutta juustotehdasta ryhdytään rakentamaan keväällä ja tuotanto pääsee alkuun 1974 keväällä.

Yhteisjuustolan isännöitsijä Kauko Breilin kertoi, että laajennus aiheutuu juuston menekin vuosittaisesta kasvusta. Se on 10—15 prosenttia ja tietää 2—2,5 miljoonaa juustokiloa.

Breilin kertoi, että laajennuksen jälkeen tarvitaan maitoa lisää vuosittain 30 miljoonaa litraa eli saman verran kuin nykyinen kulutus on.

Jumppahetki aamuradioon

Radion urheiluohjelmissa tapahtuu ensi vuoden alusta kaksi muutosta.

Tammikuun alusta lähtien ruvetaan lähettämään lauantaiaamuisin klo 9.15 viiden minuutin pituinen jumppahetki ja sunnuntaina kansalaisia tutustutetaan kuntolenkki-ohjelmassa klo 7.40 oikeaan kuntolenkkeilyyn.

Näiden ohjelmien vuoksi jätetään ohjelmistosta pois Kuntoa kaikille -ohjelma.

”Joulunajan ohjelmistoon olemme suunnitelleet myös yhteistyössä lääkärin kanssa liikuntavinkkejä kinkun sulattelemiseen”, kertoi radion urheilupäällikkö Voitto Raatikainen.

Nykyhetken Düsseldorf esittäytyy Ateneumissa

Walk, talk, kävele, puhu kehottaa düsseldorfilaisten näyttelyn porrasmatto Ateneumissa. Taidenäyttämö Düsseldorf-näyttely avautuu yleisölle lauantaina.

Nykyhetken düsseldorfilaisten näyttelyyn käy tie pitkin muovimattoa pitkin, jossa englanniksi kehotus: Kävele ja puhu.

Tämä ja monia muita erikoisuuksia sisältyy lauantaina Ateneumissa avautuvaan näyttelyyn, jolle on annettu nimeksi Taidenäyttämö Düsseldorf.

Düsseldorf oli viime vuosisadalla huomattava taidekeskus, josta muun muassa suomalaiset taiteilijat toivat uusia aatteita kotimaahansa.

Tällä hetkellä kaupunki on jälleen kohonnut merkittäväksi eurooppalaisen taiteen näyttämöksi.

Ateneumiin saatu kokoelma sisältää 22 taiteilijan teoksia, kaikkiaan 149. Ne esittelevät tärkeimpiä düsseldorfilaisen nykytaiteen virtauksia.

Düsseldorfin taiteen nousu kansainvälisesti merkittäväksi alkoi toistakymmentä vuotta sitten. Silloin perustettu Zero eli Nolla-ryhmä, johon kuuluivat mm. Heinz Mack, Otto Piene ja Günther Uecker, kokeilivat uusilla ideoilla ja saivat laajaa huomiota osakseen. Zero-ryhmän taiteilijoiden teoksia on mukana Ateneumin näyttelyssä.

Taidenäyttämö Düsseldorf ei esittele yhtenäistä koulukuntaa, sillä nykyisin sellaista ei ole. Kukin taiteilija tähtää yksilöllisiin päämääriin.

Intiaanit lähtivät matkarahat taskussaan

Washington (UPI)

Saatuaan viranomaisilta vakuutuksia avun lisäämisestä ja matkarahoja, viimeinen intiaanien mielenosoittajaryhmä lähti intiaaniasioiden toimistosta Washingtonista keskiviikkoiltana kuuden päivän miehityksen jälkeen.

Kaikki intiaanit olivat poissa, kun tuomioistuimen antama määräaika poistumiselle meni umpeen.

Intiaanit ja virkamiehet tekivät sopimuksen, jonka mukaan mielenosoittajia ei aseteta syytteeseen valtauksesta.

Poistuessaan rakennuksessa intiaanit saivat eräältä johtajistaan matkarahat.

Lähes 8 000 aasialaista jäi Ugandaan

Presidentti Aminin karkoittamia aasialaisia siirrettiin mm. Sveitsiin. Määräajan umpeuduttua Ugandaan jäi vielä 4 000—8 000 aasialaista, näistä 1 500 sellaisia, joiden Ugandan kansalaisuuden Aminin hallitus on kiistänyt ja jotka nyt odottavat yhä kuljetusta muualla väliaikaiseen turvapaikkaan.

Kampala, Uganda (UPI)

Ugandan presidentti Idi Amin varoitti torstaina aasialaisia lähettämästä rahaa laittomasti maasta.

Viranomaisten arvioiden mukaan 4 000—8 000 aasialaista on vielä Ugandassa, vaikka presidentti Aminin heille asettama poistumismääräaika umpeutui keskiviikkona.

Presidentti antoi varoituksensa tehdessään torstaina yllätysvierailun kahteen Kampalassa olevaan väestönlaskentakeskukseen.

Maahan jääneet aasialaiset ovat nyt jonottamassa näihin väestönlaskentakeskuksiin, jotta ugandalaiset viranomaiset voisivat laskea ja luetteloida heidät uudelleen.

Heilutellen kädessään muutamia kirjeitä, joissa väitettiin olevan rahaa sisällä, presidentti Amin korosti väestönlaskentakeskuksessa jonottaneille sadoille aasialaisille, että paljolti juuri valuuttasalakuljetuksen vuoksi hän päätti karkottaa maassa oleskelleet aasialaiset.

Arvioiden mukaan 40 000 aasialaista on lähtenyt Aminin määräysten mukaisesti Ugandasta.

Ugandan kansalaisuuden hankkineiden aasialaisten piti väestönlaskentakeskuksissa nimetä joku kylä, mihin he haluaisivat asettua asumaan sitten, kun hallitus toteuttaa suunnitelmansa siirtää heidät kaupungeista maaseudulle.

USA jatkaa yhä suurpommituksia

Tämä etelävietnamilaisen sotilaan kypärälle laskeutunut lintu on tuskin vielä mikään rauhankyyhky. Samaan aikaan kun tulitaukohuhut ovat ainakin toistaiseksi vaimentuneet, Yhdysvallat kiihdyttää pommituksiaan niin Etelä- kuin Pohjois-Vietnamissakin.

Saigon (UPI)

Amerikkalaiset B 52 -pommikoneet pudottivat tuhansia tonneja pommeja etelään matkalla olevien pohjoisvietnamilaisten tarvikekuljetusten päälle keskiviikkona ja torstaina.

Kysymyksessä oli amerikkalaisten Vietnamin sodan keskitetyimmän pommitusiskun jatko.

Sotilaslähteet kertoivat, että pommitusaallon tarkoituksena oli estää pohjoisvietnamilaisten viime hetken miehistö- ja asekuljetukset etelään, ennen kuin tulitauko tekisi ne mahdottomiksi.

Myös Yhdysvallat pyrki kiidättämään sotamateriaalia Vietnamiin ennen tulitaukoa.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Historia