Maalaiskylän pulma suuressa kaupungissa

Stenhallan nuorten parissa toimineet Tage Nordström (vas.), Hannu Ala-Kurhila ja Oskar Wahlstedt ovat eri mieltä järjestyksen säilymisestä nuorten tilaisuuksissa. Yhtä mieltä kaikki ovat siitä, että uusia kokoontumistiloja tarvitaan.

13.11. 2:00

Metsä-Espoon, vauraan kaupungin luoteisosien nuoret elävät maalaismaisemassa, ongelmatkin ovat samat kuin missä tahansa maalaispitäjässä: ei ole baareja, ei urheilukenttiä, ei toimintaa. Nyt 400 nuorelta viedään viimeinenkin kokoontumispaikka, Stenhallan nuorisotalon vuokra-aika umpeutuu vuoden vaihteessa.

Huolestuneet vanhemmat kutsuivat kaupungin virkamiehiä ja valtuutettuja Stenhallaan keskustelemaan uusista nuorisotiloista. Hyvän asian päälle pistettiin tanssiksi.

Virkamiehiä on harvoin eksynyt syrjäiseen Stenhallan nuorisotaloon Espoossa. Kutsustakin huolimatta asioista päättävien osanotto keskustelu- ja tanssi-iltaan oli laimeaa. Kaupungin kantaa nuorisotilakysymyksessä edusti sivistystoimenjohtaja Mauri Alasaari.

Metsä-Espoon eli Nuuksion, Nupurin, Siikajärven, Niittylän, Pitkäniityn, Bembölen ja Koivulan nuoret ovat kokoontuneet nelisen vuotta Stenhallan vanhan kartanon tiloissa.

Rakennuksen omistava yhdistys Foreningen för nytta och nöje on kuitenkin sanonut kaupungin kanssa tehdyn vuokrasopimuksen irti. Nuoret joutuvat lähtemään vuoden vaihteessa.

Stenhalla on täyttänyt kokoontumistarpeen tyydyttävästi. Talossa on käynyt noin 30 nuorta viitenä iltana viikossa. Avoin nuorisokerho on kunnostanut ja kalustanut taloa. On pelattu shakkia ja muita pelejä, tanssittu ja järjestetty illanviettoja. – –

Nuorten tilaisuuksissa järjestysmiehenä ollut Tage Nordström arveli, että järjestyshäiriöt ajavat nuoret pois. Hänen mukaansa Stenhallassakin on harrastettu ilkivaltaa ja häiriötä on aiheutunut myös lähiseudun asukkaille.

Hannu Ala-Kurhila sanoi, että talossa on säilynyt kuri eikä järjestyshäiriöitä ole liiemmin ollut. Stenhallassa ei ole häirittäviä naapureitakaan, sillä talo seisoo yksinäisellä paikalla metsän reunassa.

Espoon nuorisonohjaajan Heikki Laitilan mielestä on yhdentekevää mikä irtisanomisen syy on. Nyt on joka tapauksessa saatava uudet tilat nuorten käyttöön.

Imatra osti jätevuoren

Kuin avolouhos on Imatran terästehtaan kuonavuoren hajoitustyömaa Teppanalassa. Pari vuotta kestävän louhinnan jälkeen maisemakuva muuttuu ratkaisevasti, kun paikan peittää nurmikenttä.

Imatra (HS)

Imatran kaupunki on ostanut OVAKO:n terästehtaan kuonapankin Imatralla. Teräksen valmistuksessa syntynyttä jätettä on tehtaan läheisyydessä kymmenkunta metriä korkeassa vuoressa noin 250 000 tonnia.

Terästehdas erottaa ensin kuonasta metallin, minkä jälkeen kaupunki käyttää murskeen tie- ja katurakennusmateriaalina.

Imatran terästehtaan kuonavuori tehtaan ja Teppanalan koulun välisellä alueella on rumentanut maisemaa jo lähes parikymmentä vuotta. Nyt on jätepankin hajottaminen käynnissä ja parin vuoden kuluttua on sen paikalla siisti nurmikenttä. – –

Kaivinkoneilla kuonavuoresta irroitettavat lohkareet murskataan erikoislaittein ja niistä erotetaan metalli, joka käytetään uudelleen raaka-aineena teräksen valmistuksessa. Jäljelle jäänyt murske on haluttua tavaraa tie- ja katurakennustyömailla.

Dipoliin seulottiin telex-kirjoittajia

Sunnuntaina järjestetyissä sähkötyskilpailuissa seulottiin osa Euroopanturvakokouksen valmistavien keskustelujen eli Helsingin konsultaatioidentelex-kirjoittajista. Teleliiton puheenjohtaja Reijo Nikula tutkii Seija Hakkaraisen koepaperia.

Helsingin konsultaatioihin Espoon Dipolissa seulottiin telexsähköttäjiä sunnuntaina maan eri lennätintoimipaikoissa. Kilpailijoita oli yhteensä 40 ja turvakokouksen valmisteleviin keskusteluihin tarvitaan 70 sähköttäjää. Osa joudutaan värväämään myös maaseudulta.

Kilpailut järjestää vuosittain teleliitto sekä posti- ja lennätinhallitus, joka antaa kilpailuille taloudellista tukea.

Helsingin pääpostitalossa oli osanottajia 30, joten kaikki Etyk-sähköttäjät eivät kilpailleet paremmuudesta.

Etyk-sähköttäjät määrätään, joskaan tehtävää ei ole pakko ottaa vastaan. Yleensä sähköttäjät eli telex-kirjoittajat kuitenkin haluavat näihin erikoistehtäviin, koska se tuo vaihtelua ja työympäristön muutoksen.

Sähköttäjiä ei myöskään pelota komennuksen pituus. Eeva Saares lupaa tehdä työtä niin kauan kuin sitä riittää. Hän uskoo kuitenkin ehtivänsä jouluksi pois.

Eläkkeellä oloon on valmentauduttava ajoissa

Vanhusten elämänpiiriä olisi laajennettava. Ihmisten ryhmitteleminen iän mukaan pitäisi lopettaa: mummeli - ja ukkelikerhoja ei tarvita. Monipuolista ohjelmaa ja virkistystä tarjoavat retket ja jopa tanssi.

Maija-Liisa Starck

Pieni uutinen eläkeikäisiä ja heidän tarpeitaan palvelevasta kansanopistosta herätti huomiota: Kuntokalliosäätiön keskustoimiston puhelimet soivat ja monet eläkkeellä olevat halusivat tarkempia tietoja tästä uudesta opistosta.

Kuntokallio-säätiö, jonka taustajärjestö on Vanhusten turva ry, aloittaa Kuntokallio-opistossa Sipoossa kansanopistomuotoisen eläkeikäisille ja heidän ohjaajilleen tarkoitetun koulutuksen. – –

Vaikka vanhusten määrä kasvaa, meillä on itse asiassa hyvin vähän jos lainkaan vanhusten asioiden tuntijoita. Kenttätyötä tekevästä henkilökunnasta on puutetta, mutta vielä suurempi puute on ikääntymiseen liittyvien ilmiöiden tutkijoista, jopa lääkäreistäkin. – –

Valmentautuminen eläkkeelle lähtöön ja vanhuuteen pitäisi aloittaa ajoissa, paljon ennen viimeistä työpäivää, joka monesta tuntuu elämän pysähtymiseltä. – –

Kuntokallio pyrkii omalta osaltaan esittelemään ideoita vanhuksille itselleen järjestämällä virkistys- ja kurssitoimintaa ympäri vuoden. Tätä päämäärää Kuntokallio palvelee myös kansanopistona toimiessaan.

Piispa puolusti nuorison kapinointia

Turku (HS)

”Huumeet, uskonnollisesti värittynyt mystiikka ja ekstaasia ovat tyytymättömyyden ilmaisuja: nuorison vastalause yhteiskuntaa vastaan”, sanoi piispa John Vikström Turussa.

Turun ruotsalaisen seurakunnan piispantarkastuksen yhteydessä pidetyssä opettajien neuvottelutilaisuudessa puhunut piispa totesi nuorison protestin suuntautuneen 1960-luvulla ulospäin. Silloin pyrittiin muuttamaan olosuhteita, joihin ei haluttu sopeutua.

”Nyt muulle maailmalle käännetään selkä ja halutaan päästä eroon kovasta kilpailusta ja ankarista suoritusvaatimuksista. Nuorison protestoinnissa on jotain luonnollista ja oikeaa”, sanoi piispa Vikström.

”Työläiset ja naiset ovat näyttäneet esimerkkiä. Nyt on koittanut nuorten aika selvittää välejään holhoojayhteiskunnan kanssa.”

”Kirkon ja koulun tehtävä on tässä tilanteessa opettaa nuoria asennoitumaan arvostelevasti siihen informaatioon ja painostukseen, jonka kohteeksi he joutuvat. On luonnollista, että poliittiset voimat pyrkivät kanavoimaan nuorten protestointia”, sanoi piispa Vikström. Hän ennusti politiikan tulleen nuorten maailmaan sinne jäädäkseen.

Runsaasta hyljesaaliista haavoitettuja neljännes

Perämeren pohjukan hylkeenpyyntiaika on muista poiketen myöhäsyksyllä. Pyyntimiehet menevät verkkoapajilleen ensimmäisten jäiden sekaan ja tulevat takaisin, kun sulaa ei liioin löydy. Aarne Arola ja Pentti Hepola työntävät pyyntivenettä ahtojäistä avoveteen.

Simo (Jorma Korhonen)

Perämeren hylkeitä vanhaan tapaan verkoilla syysmyöhällä pyydystävät simolaiset pyyntikunnat ovat havainneet joka neljännessä tai joka viidennessä saalishylkeessään eri-ikäisiä luodinhaavoja ja arpia.

Osa hylkeistä ui invalideina vain toinen eturaaja vettä meloen toisen roikkuessa halvaantuneena sivulla.

Simolaiset hylkimiehet epäilevät taitamattomien ampujien liikkuvan hylkeiden perässä paitsi kevätjäillä myös veneillä luotoja ja karikoita kierrellen. Onpa kauppalaivojen ja muidenkin ohikulkureiden laivojen väkeä arveltu syypääksi vastuuttomaan ammuskeluun.

Perämerellä on tänä syksynä norppia eli kiehkuraishylkeitä varsin runsaasti, ja vaikka pyyntikuntia on ainoastaan pari kolme, on tähän astinen saalis parisataa hyljettä.

Haavoittuneisuustiedot perustuvat Jaakko Hepolan pyyntikunnan tähän mennessä saamaan noin 80 hylkeen määrään.

Lapin koululaiset istuvat kouluautoissa tuntikausia

Oulu (Jaakko Pihlaja)

Joustavien kyyditysten järjestäminen oppilaille tuottaa Pohjois-Suomen kouluviranomaisille jatkuvaa huolta. Vuosien kokemuksenkin jälkeen kouluilla on vaikeuksia soveltaa työjärjestys oppilaskuljetuksiin. Koko koulu pyörii sen mukaan, miten pitkämatkaiset oppilaat saadaan kouluun.

Oppilaille koulupäivät muodostuvat matkoineen varsin raskaiksi- jopa 9—10 tunnin pituisiksi. Tämä näkyy myös oppilaiden koulumenestyksessä.

Virkeys jää tunkkaiseen autoon ja kuoppaisille teille. Silti suurin osa oppilaista haluaa kulkea koulussa kotoa käsin, vaikka asuntolapaikkojakin olisi tarjolla.

Peruskoulujärjestelmä sinänsä ei ole tuonut suuriakaan muutoksia kyydityksiin, mieluummin ehkä hieman helpottanut järjestelyjä viidensien ja kuudensien luokkien jäätyä kyläkouluihin.

Yli sadan kilometrin päivittäinen koulumatka kehitysalueitten laajoissa kunnissa on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Oppilaita kulkee kotoa kouluun jopa 70 kilometrin päästä.

Useissa kunnissa joudutaan peruskoulun yläasteen tai keski- ja kansalaiskoulun oppilaitten kohdalla niin lähelle lain myöntämää kolmen matka- ja odotustunnin rajaa, että sen noudattaminen käytännössä on miltei mahdotonta.

Ruotsi sai yhden pisteen

Hävinneiden kanssa ei seurustella. Suomen Jouko Leppä (vas.) voitti ylivoimaisesti ruotsalaisen vastustajansa Ove Johnssonin.

Lahti (HS)

Suomen painonnostajien murskaava voitontahti jatkui myös maaottelun toisena kilpailupäivänä, eikä ruotsalaisilla ollut juuri mahdollisuuksia muuhun kuin yhteen lohdutuspisteeseen. Sen toi Münchenin olympialaisten pronssimies Hans Bettembourg, jonka suorilla käsillä on yhteensä 337,5 kiloa rautaa.

Suomen Jaakko Kailajärven työntöyritykset tässä sarjassa 185 kilon alotuspainoista nousivat huonoon asentoon rinnalle, eikä hän saanut tulosta lainkaan.

Tempauksessa Jaakko voitti hetkeä aikaisemmin Bettembourgin viidellä kilolla. Maaottelun loppunumeroiksi kirjattiin näin Suomen 8—1 voitto.

Isojen poikien sarjassa juhli 147,8 kiloa painava Heinolan kolossi Jouko Leppä miten tahtoi. Ruotsin Ove Johanssonista ei ollut miehen vastusta. Lepän tempaus 157,5 kiloa ei lupaillut vielä mitään erikoista, mutta työnnössä hän nakkasi suorille käsille uuden ennätyksensä 210 kiloa, vielä varsin puutteellisella tekniikalla.

Eurooppalaisten vapaapäiväkartta julki Lontoossa

Lontoossa on julkaistu seinäkartta, josta näkee yhdellä silmäyksellä mitkä ovat yleiset vapaapäivät 17 Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa.

Sen väitetään säästävän aikaa ja rahaa yhtiöille, jotka ottavat kaukopuheluja toisiin maihin vain todetakseen puhelun menneen hukkaan yleisen vapaapäivän takia.

Kartasta nimeltä ”Euroholiday 1972 Chart” ilmenee, että eurooppalaiset ovat kaikkea muuta kuin tasa-arvoisia vapaapäivien suhteen. Esimerkiksi Englannissa ja Walesissa on vähemmän yleisiä vapaapäiviä kuin missään muussa Euroopan maassa.

Länsi-Berliini on muotikeskus

Länsi-Berliini on Euroopan suurin vaatteiden valmistaja. Tosin toiminimien määrä on huomattavasti taantunut, mutta se johtuu keskityksestä ja rationalisoinnista.

Nykyisin naisten vaatteita valmistaa 177 firmaa. Vuoteen 1970 verrattuna tuotanto nousi lähes 400 miljoonalla Saksan markalla yhteensä 1,29 miljardiin. Tänäkin vuonna alalla on havaittavissa uusi nousukausi.

Tekstiiliala Berliinissä tarjoaa työpaikat ainakin 25 000 ihmiselle. Vaihdon lisääntyminen on ollut noin 12 prosentin luokkaa. Tosin berliiniläisten on edelleen ponnisteltava rationalisoinnin kimpussa, sillä kustannukset ovat nousseet. Myös kunnon työvoimasta on yhä edelleen puutetta. (DAD)

Nakuna kehään

Meksikolainen nyrkkeilijä Luis Hernandez astui kehään avustajansa saattamana Los Angelesissa.

Hernandez riisui takkinsa ja yleisö räjähti nauramaan, mies oli unohtanut pöksynsä pukuhuoneeseen. Hernandez lähti nolona kehästä ja palasi kunnolla pukeutuneena.

Hämmingistä huolimatta hän voitti japanilaisen vastustajansa neljännessä erässä (AP)

Picasson kätkijä tuomittiin

Belgrad (Reuter)

Opiskelija, joka varasti Picasson Skopjen museoon lahjoittaman maalauksen tuhoisan maanjäristyksen jälkeen yhdeksän vuotta sitten, on tuomittu kuuden vuoden vankeusrangaistukseen.

Skopjen yliopiston filosofian opiskelija joutui kiinni yrittäessään myydä Picasson Naisen päätä ulkomaalaisille.

Maalaus oli melko pahasti vahingoittunut vuosien aikana kätkössä.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Historia