Matkailu tuhoaa Lappia

Lapin lisääntyvä matkailu huolestuttaa metsien moninaiskäytön ylitarkastaja Pertti Seiskaria. Poronjäkälässä näkyy ihmisen jalanjälki kymmenen vuotta.

12.11. 2:00

Lapin luontaiselinkeinot eivät kestä voimakkaasti lisääntyvää matkailua.

Näin väittää valtion metsien moninaiskäytön ylitarkastaja, fil.tri Pertti Seiskari (43). Hän on hoitanut ylitarkastajan tointa tämän vuoden alusta saakka.

Suojametsäalue ei ole mikään Rivieran hiekkaranta. Maakamara jauhautuu tuusan nuusaksi pohjoisessa turistimassojen jalkojen alla, eikä uudistu. – –

Matkailu rasittaa kovasti poronhoitoa. Poronjäkälässä näkyy ihmisen jalanjälki kymmenen vuotta. Saksalaisten sotavankkurien jäljet näkyvät vielä.

Retkeilyreitit on ohjattava nykyistä selvemmin.

Toisena vaihtoehtona hän näkee ulkomaisten turistien ”verottamisen” kaikista erämaapalveluista. Verotus voisi olla erittäin ankaraa.

Katulämmitys Sähkötalon lähistölle

Lämpökadut lisääntyvät Helsingissä, kun uuden Sähkötalon lähistöön Runeberginkadun loppupäähän asennetaan vesilämpöjohdot.

Helsingissä on kokeiltu katujen lämmittämistä jo pari vuotta.

Pasila-projektia rakennettaessa toteutetaan katujen lämmitystä ensi kertaa laajassa mitassa. Itä-Pasilassa lämpenee projektin toteuduttua useita katuja ja jopa ajoratoja.

Myös Kyläsaaren jätteiden polttolaitoksen pihamaa tullaan lämmittämään.

Helsingissä katuja pidetään sulina vesilämmöllä, joskin myös sähkölämmitystä kokeillaan. Vesilämmityksessä kestopäällysteen alle asennetaan muovisia lämminvesiputkia.

Vesilämmitys on huomattavasti sähkölämmitystä edullisempi.

Kymmenet tuhannet juhlivat kuningasta

Tukholma (Kari Kallio)

Kymmenet tuhannet pääkaupunkilaiset ja sadat muualta Ruotsista tulleet juhlivat lauantaina ”kuninkaan säässä”, koleassa aurinkoisessa viimassa, rakastamaansa ja kunnioittamaansa valtionpäämiestä kuningas Kustaata hänen viettäessään 90-vuotispäiväänsä Tukholmassa.

Kuninkaan vierellä oli lähes koko päivän kruununprinssi Carl Gustaf, kruununperillinen, josta joskus valtaistuimelle astuessaan tulee valtionpäämies ilman valtaa. – –

Kuningas Kustaa jaksoi koko päivän tervehtiä sydämellisesti hänelle kunnioitustaan osoittamaan tulleita ruotsalaisia. Samaa joutui tekemään kruununprinssi Carl Gustaf.

Ruotsin kuninkaanlinnassa alettiin vajota toivottomuuteen Kuningas Kustaa Aadolfille virranneitten lahjojen ja tervehdysten vuoksi. Pelkästään onnittelukortteja oli tullut 200 000.

Lahjojen luettelointiin oli pakko paneutua heti ja jo iltapäivällä oli monen lahjan kyljessä lappu, ”kortistoitu”.

Lahjavuori oli kerätty kuninkaan yksityisasunnon vihreään saliin. Heti perheen antamien lahjojen vieressä oli presidentti Urho Kekkosen tuoma lahjamalja.

Tapio Wirkkala on suunnitellut noin 40 senttiä korkean maljan juuri tätä tarkoitusta varten.

Presidentti Urho Kekkonen istuu kutsuvieraiden eturivissä vierellään Tanskan kuningatar Margareeta. Muut eturivissä istuvat ovat kruununprinssi Carl Gustaf, Tanskan leskikuningatar Ingrid ja Norjan kuningas Olavi.

Mascara-rock hallitsee kotimaan levylistaa

Englantilainen Sweet -yhtye hallitsee edelleen levyjä ostavan yleisön musiikinmakua.

Suomen singlelistalle mahtui lokakuussa kokonaista kolme Sweet-esitystä ja lp-levyjen listaltakin löytyy yksi yhtyeen levy.

Vahvasti meikattuina esiintyvien yhtyeiden mascara-rock näyttää muutenkin tehoavan hyvin suomalaisiin. Kotimaan listalta löytyy Sweetin lisäksi tyylin johtavat tähdet Alice Cooper ja David Bowie . Edellinen on Ip-levylistan viidennellä tilalla ja jälkimmäinen 13. sijalla.

Tuttuun tapaan kohosi Black Sabbathin viimeisin levy suoraan kolmen myydyimmän joukkoon.

Kärkeä hallussaan pitävän Uriah Heepin ja Sabbathin jytä-tuotteiden väliin onnistui kiilaamaan Fredi levyllään "Niin paljon kuuluu rakkauteen".

Levy on ainoa kotimainen, joka on mahtunut kymmenen myydyimmän joukkoon lokakuussa.

Fredin menestys on varsin merkittävä, koska 20 myydyimmän lp-levyn joukkoon mahtuu kotimaisista ainoastaan Tasavallan Presidentin ”Lambert Land” Fredin lisäksi.

Helsingin lähikunnat eivät halua lentokenttää

Helsingin seudun yleisilmailukentästä eli pienkoneitten lentokentästä on syntymässä kiistaa.

Helsinki kaavailee Malmin kentän toiminnan lopettamista.

Lähikunnat eivät halua lentokenttiä alueilleen ja Helsingin seutukaavaliitto aikoo työntää lentokentät oman alueensa ulkopuolelle ja reunamille.

Helsinki kaavailee Malmin lentokentän toiminnan lopettamista. Lennonjohtaja Pertti Pessi (edessä) ja harjoittelija Pekka Nyyssönen työskentelevät kuitenkin vielä keskiviikkona täydellä teholla Malmilla.

Nurmijärven kunta on sen sijaan valmis ottamaan vastaan koko Malmin kentän nykyisen ilmailutoiminnan.

Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto arvelee, että sopiva kenttäalue löytyisi myös Porvoon maalaiskunnasta.

Helsingin seutukaavaliitto joutuu ottamaan kantaa asiaan näiden ainoiden myönteisten lausuntojen perusteella.

Radioaktiivijätteiden varasto valmistui

Helsingin edustalle, Santahaminan varuskuntasaarelle sijoitettavan Suomen ensimmäisen radioaktiivisten jätteiden keskusvaraston rakennustyöt ovat päättyneet.

Varastobunkkeri kuivataan nyt ilmastoinnilla. Tarkoitus on tällä toimella estää sinne säilytettäväksi tuotavien jäteastioiden syöpyminen.

Fil.lis Olli Paakkola säteilyfysiikan laitokselta sanoo, että periaatteessa ensimmäinen erä varastoitavia radioaktiivisia jätteitä voitaisiin jo ottaa vastaan keskusvarastoon. Se on ympäristölle vaaraton ja täyttää säteilysuojalainsäädännön vaatimukset.

Varastoinnista vastaava säteilyfysiikan laitos kuitenkin varmistaa bunkkerin tehokkaalla ilmastoinnilla.

On tarkoitus, että luolaa käytettäisiin, kunnes saadaan riittävä kuva siitä, kuinka suuri tilatarve lopullisella radioaktiivisten jätteiden säilytyspaikalla on, Paakkola sanoo.

Ajatus ydinaseettomasta Pohjolasta yhä pitävämpi

New York (Mikko Eronen)

Suomen Yhdistyneiden Kansakuntien suurlähettiläällä Aarno KarhiIolla on jokainen lounas jouluun asti varattu.

Hän on ensimmäistä YK:n istuntokautta maamme YK-edustuston päällikkönä ja samalla YK-valtuuskuntamme varapuheenjohtajana. – –

Suurlähettiläänkin on esitettävä henkilöllisyystodistuksensa turvallisuusmiehille tullessaan YK:n rakennukseen. Suomen pysyvä YK-edustaja Aarno Karhilo on vuoden ajan johtanut Suomen valtuuskuntaa maailmanjärjestössä.

Puhe siirtyy tämän yleiskokouksen tärkeisiin aiheisiin.

Sellaisia ovat noin sadan asialista-asian joukossa mm. aseidenriisunta, tänä vuonna erityisesti ajatus maailman aseidenriisuntakonferenssin koollekutsumisesta sekä kemialliset aseet kieltävä sopimus. – –

Aseidenriisuntakeskustelun aikana Suomi otti puheenvuorossaan esille uudelleen ajatuksen ydinaseettomasta Pohjolasta.

”Olen lehdistä lukenut, että muut pohjoismaat eivät olisi ottaneet asiaa erityisen innokkaasti vastaan. Kuitenkin se on asia, jossa jää ajan mittaan nähtäväksi, miten nämä asenteet kehittyvät. Täällä YK:ssa eivät muut pohjoismaat ole ehdotukseen vielä reagoineet”, kertoo suurlähettiläs Karhilo.

Kokoomusnuoret haluavat Kekkosen

Tampere (HS)

Urho Kekkosen presidenttikauden jatkamista kannattavan ponnen hyväksyi Kokoomuksen nuorten liiton liittokokous Tampereella lauantaina.

Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri puolestaan totesi ollessaan nuorten tentittävänä, että kokoomuksen presidenttiehdokkaan nimeää puoluekokous, siksi puolueen selvää kantaa ei ole vielä ilmaistu.

Liittokokous päätti ponnen mukaan asettua kaikin tavoin tukemaan presidentti Kekkosen uudelleen valintaa.

Se myös suosittaa puolueelle mahdollisimman joustavaa suhtautumista hallituksen kenties lähitulevaisuudessa eduskunnalle tekemään poikkeuslakiehdotukseen.

Onko isän rooli muuttunut?

Kun viime vuosina on julkisestikin paljon keskusteltu naisen ja miehen rooleista ja isän ja äidin tehtävistä, on etualalla usein ollut kysymys siitä, millä tavalla tehtävät perheessä voitaisiin jakaa tasapuolisesti.

Samalla kun naiset ovat yhä enemmän halunneet työskennellä myös kodin ulkopuolella tai joutuneet taloudellisista syistä niin tekemään, on tullut aiheelliseksi tarkistaa myös kodinhoitotehtävien jakoa.

Onkin selvästi havaittavissa merkkejä siitä, että aviopuolisot, jotka molemmat käyvät työssä, ovat vähitellen alkaneet enemmän hoitaa yhdessä myös lapsia ja kotia. Näin on varsinkin nuorempien perheiden kohdalla.

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Historia