Lampaansyöjät tulivat

Lampaansyöjät seurasivat intoa täynnä hyvännäköisen tytön perässä, kunnes tyttö sattuikin kääntymään... Häkeltyneet Valtteri ja Sepe — Leo Lastumäki ja Heikki Kinnunen.

16.11. 2:00

Riitta-Eliisa Laine

Oletteko huomanneet, että Heikki Kinnusella on mitä kuvauksellisimmat silmät ja hienot sieraimet?

Tämän totesi innostuneena ainakin eräs elokuva-alan edustaja, joka muutamien muiden ohella näki keskiviikkona kauan odotetun filmatisoinnin Huovisen Lampaansyöjistä.

”Oikein rupesi kaipaamaan lampaanlihaa ja luontoa”, totesi joku Seppo Huunosen ohjaaman filmin jälkeen.

Veikko Huovinen on sanonut Lampaansyöjiä raportiksi siitä, millaisia kahden koirasihmisen puheet ovat, kun he ovat irrallaan.

Itse kirjailija sanoi olevansa oikein tyytyväinen filmatisointiin ja seurasi hymy huulilla valkokankaan tapahtumia.

Näiden kahden koirasihmisen rooleissa ovat Leo Lastumäki ja Heikki Kinnunen.

Paroni Paakkunainen puolestaan on debytoinut elokuvamusiikin tekijänä. Lampaansyöjien lauluista, jotka on sanoittanut Vexi Salmi, on suunnitteilla myös lp-levy.

Elokuvateattereihin Lampaansyöjät tulee perjantaina peräti kuudella paikkakunnalla.

Seitsemän veljestä laajakangaselokuvaksi

Tähän asti ainoan Seitsemän veljeksen filmatisoinnin ohjasi Wilho Ilmari Särkälle (Suomen Filmiteollisuus) 1939. Käsikirjoituksen elokuvaan teki Mika Waltari, kuvaajana oli Eino Kari, musiikin sävelsi Martti Similä ja lavastukset teki Karl Fager. Tässä silloiset veljekset (vasemmalta), Juhanista nuorempaan: Edvin Laine, Eino Kaipainen, Kaarlo Kytö, Kaarlo Kartio, Joel Rinne, Unto Salminen ja Arvo Kuusia.

Jo erinäisiä kuukausia ennen kuin Mainostelevisio tiedotti valmistavansa 10-osaista sarjafilmiä Kiven Seitsemästä veljeksestä, on ollut suunnitteilla vahvasti myös normaalielokuvan tekeminen Veljeksistä.

Väricinemascopena toteutettavan Veljes-version ohjaajaksi on alun perin suunniteltu Kalle Holmbergia, jonka ohjaama uusi näytelmäsovitus Veljeksistä saa ensi-iltansa Turussa joulukuun puolivälissä.

Kalle Holmberg, joka useissa yhteyksissä on ilmaissut halunsa yleensä ohjata elokuvaa, on kuuleman mukaan tunnustanut näkevänsäkin Veljekset koko ajan elokuvana.

Kenelle Malmi

Malmin lentokentän suosio näyttää yhä kasvavan.

Kun nousuja ja laskuja tehtiin vuonna 1971 yhteensä noin 122 000, ennakoidaan niiden määrän olevan vuonna 1980 jo 243 000 ja vuonna 2000 peräti 390 000.

Lento-operaatioiden kaksinkertaistuminen vajaassa vuosikymmenessä tietää alueelle huomattavasti lisää melua, josta jo nyt paljon valitetaan.

Sama kaksinkertaistuminen heikentää myös pienlentokoneita käyttävien asemaa, sillä se ei voi olla lisäämättä onnettomuusriskiä — etenkin kun ilmailun harrastajat käyttävät Malmin kenttää erittäin paljon.

Helsingin kaupunkikaan ei katso kenttää suopeasti, koska se melun aiheuttamisen lisäksi vie maata 126 hehtaaria.

Alue on kuitenkin vuokrattu valtiolle vuoteen 2034 saakka.

Asettamalla vastakkain ilmailun harrastajien sekä toisaalta lähialueen asukkaiden ja kaupungin edut, voidaan ehkä päätyä johtopäätökseen, että Malmin lentokenttä on lopetettava ja käytettävä sen alue asutuksen hyväksi.

Nämä eivät kuitenkaan ole ainoat asianosaiset. Kenttä palvelee myös liike-elämän kasvavia tarpeita, jotka ansaitsevat huomattavasti vakavampaa huomiota kuin pelkkä harrastusilmailu.

Koko kentän siirtäminen jonnekin Helsingin ulkopuolelle olisi tältä kannalta askel taaksepäin.

Alko toiseksi tuottavin liikeyritys Euroopassa

Alko on Euroopan toiseksi tuottavin liikeyritys.

Eniten voittoa tuottavan yhtiön arvo on vain prosenttiyksikön päässä.

Sveitsiläisen talouslehti Visionin tekemässä tilastossa yritys on luokiteltu sitä kannattavammaksi, mitä suurempi nettovoiton osuus on liikevaihdosta. Tuottoisin eurooppalaisyritys on näin laskien Englannin Rank Xerox.

Visionin luettelossa on 50 yritystä. Näistä peräti 36 on englantilaisia. Länsisaksalaisia yhtiöitä on viisi ja belgialaisia kaksi.

Englantilaisten yhtiöiden suuren määrän arvellaan johtuvan siitä, etteivät ne pyri peittämään voittoaan yhtä innokkaasti kuin Keski-Euroopassa toimivat yritykset.

Englannissa ei myöskään ole tapana siirtää varoja rahastoihin yhtä paljon kuin muualla.

Uusi bussilinja Heikinlaaksoon

Helsingin koillisimman kolkan, Lahdentien länsipuolella sijaitsevan Heikinlaakson liikenneyhteydet paranevat, kun liikennelaitos perustaa uuden bussilinjan tunnuksin 76 V.

Kaupunginhallitus esitti linjan perustamista maistraatille äänin 11—6. Vähemmistön mielestä Heikinlaakson linjaoikeudet olisi annettava yksityiselle liikenteenharjoittajalle.

Linjan päätepysäkki kaupungissa olisi Hakaniementori. Vuoroväli olisi arkisin tungosaikana 20 minuuttia ja muulloin 40 minuuttia. Linjaa liikennöitäisiin joka päivä klo 6—23.

Kaupunki rakentaa bussilinjalle kääntymispaikan Heikinlaaksoon Vanhan Porvoontien ja Heikinlaaksontien risteykseen.

17 000 juhli 100-vuotiasta Ensoa

Enso-Gutzeit Osakeyhtiön päätuotantolaitokset ovat Imatralla, jossa toimii Euroopan suurimpiin selluloosatehtaisiin lukeutuva Kaukopää sekä Tainionkosken paperitehdas, Imatrankosken kemiallinen tehdas ja erillinen tutkimuslaitos Enso-Valmet Oy.

Jouko Nenonen

Lakot siirsivät melkoisesti investointeja Enso-Gutzeit Osakeyhtiössä.

Vuosina 1970—71 yksin näiden lakkojen vuoksi menetykset olivat kymmeniä miljoonia markkoja.

Enson johto sanoo lakkoja laittomiksi. Työntekijöiden edustajat eivät pidä lakkoja laittomina. He sanovat, että työnantaja menköön itseensä. Vikaa löytyy myös heistä.

Enso-Gutzeitin tuotantolaitoksilla on tällä hetkellä suhteellisen rauhallista.

Viime vuosina työnantajien ja työntekijöiden välillä on useilla tuotantolaitoksilla vallinnut melkoinen luottamuspula ja lyhyet lakot ovat olleet melko yleisiä.

Kaikki alkoi sahasta. Nykyinen Enso-Gutzeit on kehittynyt norjalaisen konsuli Hans Gutzeitin Kotkaan perustamasta Norjan sahasta.

Satavuotisjuhlia pidetään eri puolilla maata torstaina. Pääjuhla on Kotkassa.

Satavuotisjuhlien kustannukset nousevat noin 3 miljoonaan markkaan. Suuren osan tästä kustannuserästä muodostaa yhtiön tuotantolaitosten vuorokauden kestävä seisokki. Tällöin jokainen yhtiön palveluksessa oleva henkilö saa palkallisen vapaapäivän.

Vuonna 1919 Enso muuttui valtioenemmistöiseksi suomalaiseksi osakeyhtiöksi.

Tällä hetkellä yhtiö toimii kymmenellä paikkakunnalla Suomessa.

Lasse Virenistä riistapoliisi

Konstaapeli Lasse Viren on valittu Itä-Uudenmaan riistapoliisiksi.

Hän ottaa uuden virkansa vastaan tämän vuoden puolella joulukuun 1. päivänä.

Itäisen Uudenmaan Riistanhoitopiiri käsittää 12 maalaiskuntaa sekä lisäksi Porvoon ja Loviisan kaupungit. Piirit on jaettu kolmen riistapoliisin kesken.

Riistapoliisin tehtäviin kuuluu metsästyksen ja kalastuksen ja luonnonsuojelun valvonta alueella.

Tanskan vapaa abortti kansanäänestykseen

Tanska aikoo taas muuttaa aborttilakiaan ja tällä kertaa nainen saa kaikesta päätellen oikeuden päättää yksin tehdäänkö hänelle abortti vai ei.

Kansankäräjien odotetaan hyväksyvän uuden lakiesityksen, mutta jo nyt on aivan varmaa, että ennen kuin Tanskassa saadaan vapaa abortti, joutuu lakiesitys kansanäänestykseen ja tässä sillä ei liene kovin paljon mahdollisuuksia.

Viimeksi Tanskan aborttilakia muutettiin vuonna 1970, jolloin lisättiin abortin saamisen mahdollisuuksia.

Unessa laulaja antaa yöllisen serenaadin vaimolleen

Miodrag Vasic, 60-vuotias kuuden lapsen isä Dankovicin kylästä Jugoslaviasta, laulaa yöllisen serenaadin vaimolleen. Serenaadi tulee vasta sen jälkeen, kun Vasic on vaipunut uneen.

”Kaikki alkoi lapsena. Aloitin lauluni pian nukahdettuani — joka ilta”, Miodrag kertoo. ”Olen tietoinen unessa laulamisesta, mutta en voi herätä ennen kuin olen lopettanut lauluni.”

Hänen äänensä on voimakas, puhdas, ei mitään muminaa.

”Ohikulkevat naapurit usein ihmettelevät, onko talossani menossa juhlat, kun laulu kaikuu myöhään illalla”, hän kertoo.

”Vaimoni tiesi tästä tavasta ennen naimisiinmenoa. Ei hän, eikä lapseni, viisi tyttöä ja yksi poika, häiriinny laulustani.” (AP)

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Historia