Vauhdikas vastaanotto odottaa Peronia kotona

"Peron palaa. Latinalaisen Amerikan kansat toivottavat suuren isänmaan yhtenäisyyden ja vapautuksen johtajan tervetulleeksi", kertoo juliste, jota muuan kannattaja roikottaa iloisen Peronin vieressä.

15.11. 2:00

Buenos Aires / Rooma (Reuter)

Argentiinan entisen presidentin Juan Peronin kannattajat ovat jo alkaneet järjestää pienehköjä mielenosoituksia huolimatta maassa voimassa olevasta kokouskiellosta odottaessaan ihanteensa kotiin paluuta.

Peronin on määrä saapua perjantaina Argentiinaan 17 maanpaossa vietetyn vuoden jälkeen.

Tiistaina hän lähti Madridista Espanjasta, jossa hän on asunut vuodesta 1960, ja saapui Roomaan, josta matka jatkuu kohti kotia torstai-iltana.

Madridista Roomaan Peronin matkaseurana olivat vain hänen kolmas vaimonsa Isabel ja yksityissihteeri, mutta Roomaan odotetaan yli 100 argentiinalaisen joukkoa, jotka saattavat Peronin riemusaatossa takaisin kotiin. He ovat vuokranneet Alitalia -yhtiön ison suihkujätin tähän tarkoitukseen.

Peron hallitsi Argentiinaa yhdeksän vuotta vuonna 1955 tapahtuneeseen sotilasvallankaappaukseen asti.

Hänen valtansa perustui lähinnä ammattiyhdistysliikkeen tukeen, mutta toisaalta hänen hallintojärjestelmäänsä sisältyi piirteitä myös fasismista.

Kanarian saarilla ”yöelämän puhdistus"

Las Palmas, Espanja (UPI)

Espanjan viranomaiset ovat aloittaneet tiiviin ”puhdistuskampanjan” Kanarian saarilla, Espanjan suosituimmalla talvilomaseudulla, kerrotaan poliisilähteistä.

Lähteiden mukaan viimeisten kolmen viikon aikana Las Palmasissa on annettu yhteensä 40 000 markan sakot moraalittomasta käytöksestä ja rikkomuksista julkista siveyttä vastaan.

Puhdistuskampanja keskittyy yöelämään ja paikalliseen hippiasujaimistoon. Se alkoi sen jälkeen, kun Las Palmasiin valittiin uusi siviilikuvernööri muutamia viikkoja sitten.

Lähteiden mukaan saarten väestö ja paikallinen lehdistö ovat ottaneet kampanjan innostuneesti vastaan.

Rauhalliset saaret ovat turismin takia muuttuneet muutamassa vuodessa rikollisten, huumausaineiden käyttäjien ja turmeltuneiden henkilöiden turvapaikaksi, sanotaan eräässä selvityksessä.

Diskojen työntekijät lääkärintarkastuksiin

Helsingin terveyslautakunnan valvontaosasto on määrännyt ammattientarkastustoimiston ryhtymään toimenpiteisiin, jotta tanssiravintoloiden ja diskojen henkilökunta saataisiin lääkärintarkastuksiin. Syynä on näiden paikkojen kova melutaso.

Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liitto pyysi viime kesänä kirjelmällään terveydenhoitoviraston toimia siksi, että erityisesti diskoissa musiikin voimakkuus voi aiheuttaa terveydellisiä haittoja ravintolatyöntekijöille. – –

Kesällä 1971 valvontaosasto tutki melun voimakkuuden 11 ravintolassa ja diskossa.

Diskoissa melutason todettiin olevan keskimäärin 82—102 desibeliä, äänihuiput yltivät aina 114 desibeliin. Orkesteriravintoloissa musiikin melu oli hieman alhaisempi.

Eino Leinon syntymäkodille etsitään uutta pystytyspaikkaa

Luhistumaisillaan ollut Eino Leinon syntymäkoti Hövelö on purettu Kajaanin maalaiskunnan Paltaniemeltä. Laudat on pistetty huolellisesti talteen ja ne odottavat uutta pystytyspaikkaa.

Eino Leino -seura on kääntynyt Oulun lääninhallituksen puoleen ja pyytänyt lausuntoa Hövelön saamiseksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaina säilytettävien rakennusten joukkoon.

Eino Leinon Hövelö haluttaisiin säilyttää, mutta toistaiseksi keinoa ei ole löydetty. Rakennus on säilötty lautoina odottamaan uutta paikkaa ja pystyttäjää.

Hövelö on kuulunut tilan nykyisen omistajan, taiteilija Kalevi Tuhkasen pihapiiriin. Hänellä ei kuitenkaan ole ollut mitään mahdollisuuksia huolehtia rakennuksen kunnosta ja säilymisestä. – –

Mikäli Hövelö pääsee muinaistieteellisen toimikunnan erikoissuojelukseen, löydetään sitä kautta myös varoja rakennuksen kunnostamiseen ja ylläpitoon.

Leinon syntymäkodin paikasta jää Tuhkasen pihapiiriin muistuttamaan rakennuksen nurkalle aikaisemmin pystytetty muistopaasi. Siihen on merkitty ”runoilija Eino Leino syntyi täällä 6.7.1878.”

Koroillaan elää 12 000 aikuista

”Koroillaan” elää 12 376 työikäistä suomalaista.

Tämä pääomatuloistaan elantonsa saava ryhmä on 0,4 prosenttia koko työikäisten määrästä. Heistä lähes kaksi kolmasosaa asuu ns. teollisuus-Suomessa.

Viidesosa pääomallaan elävistä on naispuolisia leskiä. Näin kertovat tuoreet tilastotiedot.

Työikäisistä käy ansiotyössä 70 prosenttia eli 2,15 miljoonaa. Koko väestöstä käy ansiotyössä vajaa puolet, 47,3 prosenttia.

Toisen henkilön tuloilla elää puolestaan 37,3 prosenttia väestöstä.

Eläkkeen varassa on 13,3 prosenttia ja avustuksella ja apurahoilla elää 15 prosenttia eli 70 451 henkilöä.

Ainoastaan Uudenmaan (Helsinki mukaan lukien) ja Ahvenanmaan väestöstä käy yli puolet ansiotyössä. Muissa lääneissä vaihtelee ansiotyössä käyvien osuus 41,4—48,6 prosenttiin.

Sähkönurmikko ärsyttää Tamya

Tampere (HS)

Sähkölämmityksen rakentaminen Ratinan stadionin nurmikkoa varten ärsyttää Tampereen yliopiston ylioppilaskuntaa.

Ylioppilaskunta Tamy on antanut julkilausuman, jossa kysytään miten sähkönurmi tai Hakametsän jäähalli palvelevat kaupunkilaisten liikunnan tarvetta.

”Suurellisten sähkönurmi- ja jäähallisuunnitelmien sijasta on ensin rakennettava kaupunkilaisten valtaosan liikunnanharrastustoimintaa edistäviä kohteita”, julkilausumassa sanotaan.

Tamy huomauttaa, että puolitoista miljoonaa maksavan jäähallin hinnalla saataisiin valaistut pururadat pukeutumis- ja peseytymistiloineen Peltolammille, Kaukajärvelle, Lamminpäähän, Pyynikille ja Tesomaan.

Ralf Långbackan ohjaama Konkurssi Turusta

Nyt katsellaan Arvi Auvisen kirjoittamaa Konkurssi-näytelmää, jonka Turun kaupunginteatterin näyttelijät esittävät.

Ohjauksesta on huolehtinut saman talon johtaja Ralf Långbacka.

Arvi Auvisen kirjoittama näytelmä kertoo siitä miten pienen paikkakunnan tehdas menee konkurssiin ja aiheuttaa katastrofin kunnan elämässä.

Ralf Långbacka lienee tällä hetkellä yksi harvoista ylikansallistakin arvostusta nauttivista suomalaisista teatterinohjaajista.

Unohduksiin ei ole jäänyt hänen työkautensa muun muassa Göteborgin kaupunginteatterissa. – –

Televisionäytelmä Konkurssi kuvaa pienehköä työttömyydestä kärsivää suomalaista paikkakuntaa. Työtä hankkiakseen kunta takaa lainan eräälle yritykselle, joka ei kuitenkaan menesty odotetusti. Konkurssihuhut lähtevät kiertämään.

Ihmiset ovat jo ennättäneet sijoittua paikkakunnalle, on otettu velkaakin omakotitalon rakentamista varten. Elämä on lähtenyt käyntiin, kunnes konkurssiolettamukset paljastavat tilanteen todelliset ulottuvuudet: kunta ja kuntalaiset ovat itseasiassa täysin sitoutuneet teolliseen yritykseen.

Soiva protesti Finlandia-talossa

"Musiikkia uhkaa tulevassa peruskoulussa suoranainen katastrofi, jos peruskoulukomitean mietintö toteutuu nykyisessä muodossaan.”

”Vapaaehtoinen musiikki aiotaan poistaa, eikä koulussa saisi enää antaa soitonopetusta eri soittimissa."

Tätä mieltä on Oulunkylän yhteiskoulun musiikin opettaja Klaus Järvinen, kuten moni muukin musiikin opettaja.

Järvinen antaa keskiviikkona näytteen siitä, mitä nykyisissä puitteissa on mahdollista saada aikaan, kun intoa riittää: Oulunkylän yhteiskoulu on vuokrannut sumeilematta Finlandia-talon suuren salin ja esittelee musiikkitaitojaan rintaman koko leveydeltä.

Sävellahja pyörinyt jo kymmenen vuotta

Kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun Suomen kansa ensimmäisen kerran saattoi välittää tervehdyksiään ja onnittelujaan Sävellahjan välityksellä.

Rahaakin on kertynyt; tähän syksyyn mennessä Sävellahja on tuottanut 4,5 miljoonaa markkaa, joista 3,3 on käytetty kotimaisiin kohteisiin. – –

Ensimmäisen kerran Sävellahja lähti liikkeelle Algerian seitsemän vuotta kestäneen sodan uhrien auttamiseksi. Kansainvälinen Punainen Risti vetosi silloin koko maailmaan.

Suomessa omaehtoisen auttamishalun kanavaksi perustettiin sävellahjakeräys, joka nykyään pyörii sekä nuorille että vanhemmille kuuntelijoille.

Viren kuuli jalkapalloilijan palkan

Washington (HS)

Lasse Viren katseli isolevikkisen aikakausilehden Lifen kannessa komeillutta Joe Namathin kuvaa ja ihmetteli mikä mies tämä Namath mahtaa olla.

”Namath on amerikkalaisen jalkapallon taitaja, joka ansaitsee 300 000 dollaria vuodessa”, kertoi suomalainen lähetystövirkailija Virenille.

Viren puisteli päätään ihmetyksestä.

”Jalkapalloilijan ammatti olisi hyvä homma. Kunpa juoksijallakin olisi mahdollisuuksia ansaita samanlaiset rahat.”

Juoksija ei millään keinolla voi päästä samanlaisiin tuloihin. Vaikka Viren voitti kaksi kultamitalia Münchenissä, on hänen tultava toimeen konstaapelin palkallaan.

Viren voi vain kohauttaa olkapäitään ja tyytyä asiantilaan.

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Historia