Pyromaani juoksutti palokuntaa

Kuusi kellaripaloa Helsingissä

Pyromaanin kuudes kohde oli Runeberginkatu 34. Palomiehet joutuivat rauhoittamaan talon asukkaita: ”Vaara ohi. Pahalta haiseva käry tulee vain jätepaperiröykkiön hiilloksista”.

21.11. 2:00

Pyromaani tai pyromaanipariskunta sytytti ainakin kuusi kellaripaloa Helsingin keskustassa maanantai-iltana.

Palokunta sai hälytyksen uudesta palosta aina noin tunnin väliajoin.

Pyromaani tuntui osoittavan kiinnostusta vain niihin taloihin, joiden numerot olivat 34 ja 37 välillä. Kaksi ensimmäistä paloa eivät tosin noudattaneet tätä numerosarjaa.

Palokunta ei edes tiennyt, että ensimmäinen kellaripalo syttyi Vironkatu kuudessa. Asukkaat sammuttivat sen itse.

– –

Mutta kello 16.39 joutuivat palomiehet mukaan rasittavaan leikkiin. Unioninkatu 45:n rappukäytävässä oli paperikasa sytytetty tuleen.

Puoli tuntia myöhemmin tuikattiin tuli Halosen tavaratalon varastokellariin.

– –

Talonmies Milja Rantala sattui näkemään, kun rappukäytävästä poistui pälyilevä nuoripari: ”Sitten ne lähtivät juoksemaan hirveää vauhtia porttikäytävästä kadulle. Kellarista tuli savua ja hälytin palokunnan”.

Rouva Rantala uskoo tunnistavansa pariskunnan koska tahansa, kun se kävelee kadulla vastaan: ”Tytöllä oli baskeri ja pojalla ruudullinen lippalakki. Ja jommallakummalla oli takki, jonka kaulusta ja helmoja kiersi vaalea karvoitus.”

Rouva Rantala partioi rikospoliisin kanssa lähitienoita puolen tunnin ajan, mutta ei nähnyt missään epäiltyjä.

Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen kellari oli pyromaanin viides kohde. Haagan palokunta tuli tässä vaiheessa pääpaloaseman väsyneiden miesten avuksi.

Voittoisa Brandt alkoi jo muovailla uutta hallitusta

Bonn (Veikko I. Pajunen)

Liittokansleri Willy Brandt ryhtyi maanantaina kokoamaan uutta liittohallitusta, jota varten hän sai etupäässä nuorien äänestäjien avulla vankan parlamentaarisen pohjan.

Äänestystutkijat ilmoittivat, että kaksi kolmasosaa ennätysmäisen suuresta uusien äänestäjien ryhmästä antoi sunnuntain liittopäivävaaleissa tukensa hallitusrintaman molemmille puolueille.

Kristillisdemokraattinen oikeistopuolue taas pelastui vieläkin tuhoisammalta tappiolta vain sen vuoksi, että se sai taakseen miljoona ääntä vaaleissa lopullisesti luhistuneiden uusnatsien poliittisesta jäämistöstä.

Willy Brandtia hymyilyttää komean vaalivoiton jälkeen. Sisäpolitiikkaa koskevien erimielisyyksien tuulettamisen uskotaan kuitenkin alkavan pian Brandtin puolueessa.

Pelkobisnes paisuu

Väkivallan pelko on Yhdysvalloissa ajanut omakoti-ihmiset linnoittautumaan miltei hysteerisesti.

Eräällä pientaloalueella asukkaat yhdessä viikossa käyttivät kymmenen miljoonaa markkaa erilaisiin turvallisuusjärjestelyihin.

Monet lähiöt muistuttavat enemmän piiritettyjä bunkkerilinnakkeita kuin asuntoalueita.

Turvallisuusbisneksen väitetään tällä hetkellä olevan Yhdysvaltain nopeimmin kasvava liiketoiminnan ala.

– –

Turvallisuusbisnes paisuu kakkutaikinan tavoin Suomessakin.

Rekisteröityjä vartiointiliikkeitä on tällä hetkellä noin 80. Vuosittain syntyy uusia kymmenkunta.

Työntekijöitä alalla on lähes 8 000.

Suomeen syntyy vuosittain kymmenkunta uutta vartiointiliikettä. Alan liikevaihdon arvioidaan kaksinkertaistuvan muutamassa vuodessa.

Tähystystorneja lisää merivartioasemille

Pohjanlahden merivartioasemille rakennetaan torneja, joihin päivystäjät voivat kiivetä tähystelemään.

Tähän saakka valvontamahdollisuudet ovat olleet puutteelliset, koska usean asemapaikan ikkunasta ei ole näkynyt edes merimaisemaa.

Merivartijoita itseään on pitkään hirvittänyt ajatus miten kamala on tilanne, jos joku vaikkapa ampuu hätäraketteja aseman näköpiirissä, mutta aseman päivystäjä ei näe niitä, koska näkee ainoasta ikkunastaan kalja-autoja kauppiaan pihalla.

Näin tapahtuu Tornion Röytässä maan pohjoisimmalla merivartioasemalla.

Luutnantti Jari Ekman ja Röytän merivartioaseman päällikkö ylikersantti Tapani Saarela ovat tyytyväisiä vartioaseman katolle rakennettavasta päivystyshuoneesta, josta avautuu näköala yli pohjoisimman Perämeren.

Budjetissa 58 miljoonan ylitys

Helsinkiläisen veronmaksajan on jo hyvissä ajoin ryhdyttävä keräämään kolikoita pussinsa pohjalle, sillä lisäverot ensi vuoden syksyllä ovat lähes väistämättömiä.

Talousarvio on rakennettu 15 pennin äyrinhinnan pohjalle, mutta veroennakot kootaan ensi vuonna silmällä pitäen 14 pennin äyrinhintaa.

Lopullisen sanansa sanoo joulukuussa valtuusto, jonka ei odoteta kuitenkaan voivan karsia rahoitussuunnitelmasta 58 miljoonaa markkaa, mikä tarvitaan, jotta lisäverosta vältyttäisiin.

Lopputulokseksi kaavaillaan kovan riidan ja rähinän jälkeen jonkinlaista kompromissia, jolloin lopulliseksi äyrinhinnaksi olisi mahdollista saada 14,5 penniä.

Uusien katujen ja teiden rakentamista varten on talousarvioehdotukseen merkitty 21 miljoonaa markkaa. Kantakaupungissa määrärahat käytetään Merihaan katutöihin. Suurin osa rahoista käytetään esikaupunkien katujen rakentamiseen.

Elisabet ja Philip juhlivat hopeahäitä

Lontoo (Erkki Arni)

Kuningatar Elisabet ja Edinburghin herttua juhlivat maanantaina hopeahäitään Westminster Abbeyssa, Lontoon Cityn lordipormestarin juhlalounaalla ja kansan parissa.

– –

Lounaan jälkeen seurasi se ohjelmanumero, jota suuri kansa oli odottanut kiinnostuneimmin — kuninkaallinen kävelyretki Cityssä.

Tämä oli tiettävästi ensi kerta, kun kuningatar ja herttua ovat kävelleet vapaasti kansan parissa.

Canterburyn arkkipiispa lukee rukousta kuningatar Elisabetin ja prinssi Philipin polvistuessa hänen eteensä Westminster Abbeyssa pidetyssä kiitosjumalanpalveluksessa maanantaina. Päivä oli hallitsijapariskunnan hopeahääpäivä.

Prinsessa Anne metsästi kettuja

Englannin prinsessa Anne on sävähdyttänyt hovia osallistumalla ketunmetsästykseen vieraillessaan maan pohjoisosissa.

Buckinghamin palatsin edustaja vahvisti huhun, että 22-vuotias prinsessa todellakin osallistui metsästysretkeen.

Anne on ensimmäinen hovin jäsen, joka pitkiin aikoihin on osallistunut ketunmetsästykseen. Aikoinaan laji oli suosittu hovissa.

Raakaa metsästystä vastustavan yhdistyksen puheenjohtaja sanoi, että Annen osallistuminen metsästykseen on skandaali ja varmasti järkyttää koko maailmaa.

Hänen mielestään kuninkaallisen perheen pitäisi olla ensimmäisenä vastustamassa raakaa metsästystä. (Reuter)

Kellopeli appelsiini rangaistusverolle

Elokuvan ”Kellopeli appelsiini” on Suomen korkein hallinto-oikeus leimannut sisällöltään huonoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden mielestä elokuvan ansiot yltävät 30 prosentin rangaistusveroon.

– –

Korkein hallinto-oikeus perustelee päätöstään seuraavasti: ”Kysymyksessä oleva elokuva sisältää runsaasti raa'an ja äärimmäistä piittaamattomuutta ilmentävän väkivallan kuvausta. Korostaessaan yksilön tahdon vapauden merkitystä elokuva edellä sanottuun nähden voi antaa virikkeitä väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntymiseen. Näillä perusteilla elokuvaa on pidettävä sisällöltään huonona.”

Useat maailman tunnetuimmista kriitikoista ovat sen sijaan tulkinneet Stanley Kubrickin ohjaaman elokuvan tuomitsevan hyvin selvästi väkivallan käytön.

Valentinon palkinto Burtoneille

Pieni italialainen Castellanetan kaupunki, jossa on vain 15 000 asukasta, oli viime lauantaina yhtäkkiä suuren huomion kohteena ja sen nimi tärkeitten filmimaailman edustajien huulilla.

– –

Nyt on kaupunki päättänyt vuosittain jakaa mykän filmin suuren sankarin muistoksi nykyisille kunnostautuneille elokuvanäyttelijöille Kultaisen Valentinon patsaan.

Ensimmäisiksi patsaan saajiksi valittiin Richard Burton, joka parastaikaa filmaa Roomassa elokuvaa ”Kuolema Roomassa”, ja tähtivaimo Elizabeth Taylor.

Pariskunta lensi Roomasta omalla privaattikoneellaan läheiseen Leccen kaupunkiin, sillä Castellanetassa ei ole lentokenttää ja se sijaitsee jyrkässä vuorimaastossa.

Castellaneta otti tähtipariskunnan vastaan suurella riemulla ja juhlat olivat upeat.

Patsaitten jakotilaisuudessa tähdennettiin, että Kulta-Valentino pyritään vuosittain antamaan sellaisille korkeimman asteen näyttelijöille, jotka ovat myös oikeita filmitähtiä: heissä pitää olla ainesta uusiksi legendoiksi.

Aviopari Elisabeth Taylor—Richard Burton on totuttu näkemään vain toistensa seurassa. Yhdessä he myös saivat ensimmäisen Rudolph Valentino -palkinnon, joka luovutettiin Italiassa.

Nippu uusia tilauslyhytkuvia

Paula Talaskivi

Dipolissa äskettäin järjestetyssä talouselämän filmien katselmuksessa parhaina palkitut elokuvat ovat parast’aikaa osallistumassa Amsterdamin suureen kansainväliseen teollisuuselokuvien kilpaan.

Niistä on jo ennestään julkisuudessa esitelty (ja mm. Jussi-patsaalla palkittu) Aito Mäkisen ja Virke Lehtisen erinomainen ”Metsäteollisuusfilmi”.

Toiselle ja kolmannelle sijalle tulleet uuden tuottamon, Filmituotanto Tuure A. Korhosen värifilmit ”Kahvitalo” ja ”Fazeriana” pääsin näkemään vasta nyt.

Molemmat ovat Tuure A. Korhosen ja vuoden alusta hänen työtoverinaan toimineen nuoren ohjaajan Sakari Rimmisen (”Pilvilinnan” tekijän) yhteistyötä, noin neljännestunnin mittaisia.

Erityisesti ”Fazeriana”, jonka tilaaja paljastuu jo nimestä, on kuvauksellisesti innostavan kekseliäs.

Siinä on mukaansatempaavan dramaattinen poljento ja sopivan humoristinen sävytys.

Ohjaaja-kuvaaja Sakari Rimminen (vas.) ja tuottaja-ohjaaja-kuvaaja Tuure A. Korhonen tehdaselokuvaa tekemässä.

”Karate kuin balettia”

Porvoo (HS)

Karaten musta vyö on harvinainen Suomessa.

Ensimmäisenä suomalaisena tähän saavutukseen ylti Ilkka Muraja Porvoosta. Mies hankki taitonsa karaten kotimaasta Japanista.

Karate on suomennettuna ”tyhjä käsi”.

Murajalle se on tapa kehittää henkistä tasapainoa. Se on urheilua, missä jokainen lihas on käytössä. Se voidaan rinnastaa balettiin.

Taitajalleen se on aseeton puolustusmuoto.

Japanilaiset kutsuvat karatea joskus tappamisen taiteeksi. Karaten taitajat ovat kuitenkin rauhan miehiä. Laji on heille pääasiassa urheilumuoto.

Ilkka Muraja, ensimmäinen suomalainen karaten mustan vyön haltija.

Vain miehille

Tietokone on saanut tiedemiehet ymmälle Novosibirskin tietokonekeskuksessa.

Kone ei nimittäin anna oikeita vastauksia kuin miespuolisille koneen käyttäjille.

Heti kun nainen astuu koneen ääreen ja kysyy tietoja, kone antaa täysin käsittämättömiä vastauksia.

Tiedemiehet ovat tulleet siihen tulokseen, että naisten keinokuituiset vaatteet sekoittivat sähköisyydellään tietokoneen aivot. (UPI)

Koonnut Kari Lankinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Historia