Pienoissukellusvene löytyi Töölönlahdesta

Sukellusveneen pituus on noin neljä metriä ja paino sammakkomiesten arvion mukaan ainakin tonni. Se on rakennettu teräksestä ja on väriltään punertava. Yksi venttiileistä on lyöty rikki.

11.12.2022 2:00

Yhden hengen sukellusveneeksi epäilty ajokki löytyi Töölönlahden rannasta Helsingistä. Laitteen omistajasta ja sen matkoista ei poliisilla ollut vielä sunnuntai-iltana aavistustakaan.

Mahdollinen sukellusvene on vedetty osittain maalle. Se lojui löytöhetkellä kaislikkoisessa rannassa ja oli Linnunlauluntieltä selvästi havaittavissa.

Sunnuntai-iltana asiasta tehtiin ilmoitus poliisille ja Merivoimien esikunnalle. Laitetta kävivät tutkimassa Erottajan paloaseman palomestari Pekka Ennevaara ja sammakkomiesryhmä.

Sammakkomiehet jaksoivat nostaa sukellusveneen juuri ja juuri pystyyn. He totesivat, että sen sisällä oli akut ja kojeet, joilla laitetta voidaan ohjailla. – –

”Puolustusvoimilla ei ole osuutta asiaan”, sanoi pääesikunnan tiedotusosaston osastopäällikkö everstiluutnantti R. J. Setälä. Hän sanoi, ettei Pariisin rauhansopimus edes salli sukellusveneiden käyttöä puolustusvoimissa.

Asiantuntijat arvelevat, että Töölönlahden veneen omistaa jokin harrastelija. Vastaava ajokki rakennettiin aikoinaan Lahdessa.

Sinisalo vaatii kuria: ”SKDL ei ole työväenpuolue”

Skp:n taistolaisten lipunkantaja Taisto Sinisalo vetosi sunnuntaina Neuvostoliiton esimerkkiin vaatiessaan nujertamaan Skdl:n johdon itsenäisyyspyrkimykset.

Sinisalon mielestä kommunisteilla pitää Neuvostoliiton esimerkin mukaisesti olla ehdoton johtoasema yhteiskunnan kehityksessä.

Tampereella puhunut Sinisalo sanoi, ettei Skdl voi vähäisimmässäkään määrin korvata kommunistista puoluetta. Skdl ei ole sen enempää luokkajärjestö kuin työväenpuoluekaan, Sinisalo sanoi.

Skdl:n puheenjohtaja Ele Alenius on syyttänyt taistolaisia siitä, että nämä yrittävät pitää Skdl:n vain kommunistien peitejärjestönä, vaaliorganisaationa.

Pikkupopparit menestyvät Englannin levylistalla

Englantilainen Slade-yhtye jatkaa kipuamistaan kohti kotimaansa single-levyjen myyntitilaston kärkeä. Kappaleen nimi on ”Gudbuy t’ Jane”, joka nousi edellisen viikon kuudennelta sijalta toiseksi.

Slade-yhtye on jälleen kerran ryntäämässä Englannin levytilastojen ykköseksi. Dave Hill vauhdissa.

Raakaa rockia soittavan yhtyeen menestystä täydentää heidän uusi lp-levynsä ”Slayed”, joka loikkasi 26. tilalta viidenneksi oltuaan myynnissä vasta pari viikkoa.

Sladen ohella levyjen joulumyyntiä Englannissa hallitsevat pikku-popparit Jackson 5 ja Osmonds. Kumpaisellakin veljesyhtyeellä on levy kymmenen myydyimmän joukossa.

Osmondsien ”Crazy Horses” löytyy listan neljänneltä tilalta ja Jacksonien ”Lookin Through The Window” on seitsemäntenä.

Savu-Sirkku ollut tupakan vastustajana jo kolme vuotta

Tähän saakka laajin maassamme järjestetty tupakanpolton vastustamiseen tähtäävä kampanja on nyt kestänyt jo kolme vuotta.

Kouluissa käynnissä oleva kampanja on tähän mennessä tavoittanut lähes 240 000 lasta ja neljännesmiljoonan raja saavutetaan helmikuun puoleen väliin mennessä.

Kampanjassa käytetään apuna Savu-Sirkku-nukkea, jonka keuhkot osoittavat tupakansavun vaarat.

Rintaliivejä hyväntekeväisyyteen

Rintaliiveistä ja korseteista intialaisiin suitsukkeisiin ja ranskalaisiin parfyymeihin liikkuu tavaraluettelo parhaillaan täyttä päätä käynnissä olevissa joulumyyjäisissä.

Kriminaalihuolto on järjestänyt vankien töistä myyjäiset. Rouva Toini Sainio puuhasi järjestäjien kärjessä.

Joulun alla yrittävät mitä moninaisimmat yhdistykset ja seurat kohentaa talouttaan järjestämällä myyjäisiä, joitten tuotto menee usein niin sanottuihin hyviin tarkoituksiin.

Sunnuntaina houkuttelivat Helsingissä kymmenet yhdistykset jouluhysteriaa potevia ihmisiä markkinoilleen.

Järjestäjinä olivat mm. Helsingin Vetokoirakerho, Väestöliitto, yksinhuoltajat, reservialiupseerien naisjaosto, sotainvalidien veljesliiton naisjaostot ynnä lukuisat muut.

Kinkkuja ja lipeäkalaa runsaasti – joulukalkkunoita liian vähän

Ilman kinkkua ei kenenkään tarvitse tänäkään vuonna joulupöytään istuutua, vaikka vielä muutama viikko sitten peloteltiinkin ankaralla kinkkupulalla.

Jokainen suomalainen saa tänäkin vuonna oman kinkkunsa. Possun hinta on noussut noin 12 % viimevuotisesta. Hinnat ovat kuitenkin kovan kilpailun kohteina.

Ulkomailta on kuitenkin saatu sianlihaa 500 000 kiloa lähinnä teollisuuden käyttöön, joten kotimaiset kinkut vapautuvat myyntiin.

Tänä jouluna kysytään runsaasti harmaasuolattua kinkkua. Jopa niin paljon, että monien kauppojen ennakkotilauksista peräti 90% koskee tavallista suolakinkkua, eikä aikaisemmin suosituimmuusasemassa ollutta punasuolattua. – –

Lipeäkalaa on runsaasti, ja se on kallistunut viimevuotisesta melkoisesti. Joulukalan hinta vaihtelee jonkin verran maan eri puolilla, mutta lipeäkalan ystävä joutunee maksamaan kalastaan 6–7 markkaa kilolta.

Kalkkunoista on huutava pula, vaikka kysyntä ei ole aivan niin runsasta kuin viime vuonna. Yleensä kalkkunasta pyydetään noin 12 markkaa kilolta.

Finnair alkaa lennot Mikkeliin

Mikkeli (HS)

Finnair on ilmoittanut ilmailuhallitukselle ja Mikkelin kaupungille aloittavansa säännöllisen reittiliikenteen Helsingin ja Mikkelin välillä ensi huhtikuun alussa Convair Metropolitan -kalustolla.

Tavoitejohtamisesta tulossa yritysdemokratian korvike

Tavoitejohtaminen on ”uusinta uutta” suomalaisessa liikkeenjohdossa.

Aatetta yrityksille myyvä liikkeenjohdonkonsultti vakuuttaa, että menetelmä sopii firmaan kuin firmaan.

Management by Objectives, MBO, on saanut asiaan tutustuneilta johtajilta lämpimän hyväksynnän. Menetelmä syrjäyttää ainakin näissä yrityksissä työntekijöiden haaveet yritysdemokratian toteutumisesta.

Johtajat pitävät MBO:ta talon väkeä yhdistävänä voimana, joka vähentää mm. työehtosopimusten merkitystä.

Tavoitejohtavan yhtiön pääluottamusmies sanoo sitä uudeksi hiostamisen keinoksi. Myös SAK suhtautuu varauksella MBO:hon.

Jörn Donnerin Anna

Sixtynine ja Naisenkuvia olivat Jörn Donnerin pilkallista naurua suomalaiselle elokuvalle, paikoin pornoja ja räävejä juttuja, joilla hän ehkä halusi mittailla elämänmuotomme kestokykyä ja sen äärten rajoja.

Anna on yksinäinen vanheneva nainen, joka ei osaa sopeutua eristyneisyyteensä – eikä saada kontakteja muihin ihmisiin. Jörn Donnerin elokuvan pääosassa Harriet Andersson.

Pari vuotta sitten Donner kuitenkin kesyyntyi uudelleen, teki vakavan, pohdiskelevan Annan.

Donner palasi ensimmäisten filmiensä ajatusmaailmaan, keskittyi tarkastelemaan hyvinvointiyhteiskuntamme mukanaan tuomia ongelmia, siinä elävien ihmisten yksinäisyyttä ja tyhjyyttä.

Annassa kaikki henkilöt ovat eristäytyneet toisistaan. Anna on nukutuslääkäri, lähentelee neljääkymmentä, tehnyt koko ikänsä töitä ja taas töitä, eikä saa enää erottuaan kontaktia muihin ihmisiin.

Annan mukana lähtee saaristoon lomailemaan hänen pieni tyttärensä ja nuori kotiapulainen Helena. Viereisessä mökki-huvilassa asuu keski-ikäinen mies poikansa kanssa.

Parhaimmillaan Donner on kuvatessaan alkoholisoituneen entisen vasemmistokansanedustajan turhautuneisuutta, kyllästymistä elämään ja muihin ihmisiin.

Myös Tapio Rautavaara näyttelijänä on edukseen.

Puhemyllyn ryssäviha

Nuorelle tutkijapolvelle luettakoon ansioksi pyrkimys myös ilmeisenä rasitteena olevien emotionaalisten käsitteiden selvittämiseen, kunhan tavoite on vilpitön: nykypäivän olosuhteiden vakaannuttaminen kyseisellä alueella elintärkeissä kysymyksissä sen mahdollisuuden varalta, että vielä löytyisi edesvastuuttomia ja kansan parasta ymmärtämättömiä pareja. – –

Meidän ei ole lupa unohtaa – eikä meillä ole siihen varaakaan – sitä julki tuotua tosiasiaa, että nykyinen Neuvostoliitto on syntynyt valtiona samalta pohjalta kuin oma maamme, ja että meidän ainoa tulevaisuutemme on ansaita teoillamme tämän jättiläisvaltion luottamus.

Tämä vaatimus on tinkimätön.

Jokainen hourupää, joka toimii tätä periaatetta vastaan, on kansansa vihollinen ja ansaitsee sen mukaisen kohtelun.

Neuvostoliiton vastaista toimintaa ei meillä saa esiintyä.

Lollosta kirjailija

Näyttelijätär Gina Lollobrigida on ruvennut kirjailijaksi. Hänen teoksensa, jota hän julkaisutilaisuudessa Roomassa esitteli kuvanveistäjä Giacomo Manzulle, on nimeltään Italia mia, Minun Italiani. Kirjassa on pari sataa Lollon eri puolilla Italiaa ottamaa valokuvaa.

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia