Linnunruokkijat lisäävät rottakantaa

Untamo ja Margareta Lehmuskoski vievät jokaviikkoisella retkellään Sibeliuspuistoon linnuille maapähkinän sydämiä. Satunnaiset ruokkijat puolestaan saattavat tarjota jopa hernesopan kokkareita.

9.1. 2:00

Lintujenruokkijat lisäävät väärällä ravinnolla Helsingin rottakantaa, väittää kaupunginpuutarhuri Jonne Törmä.

Ihmiset kantavat puistojen lintulaudoille pilaantuneita ruuanjätteitä, hernesoppaa ja homehtuneita ranskanleipiä.

”Luvattoman monet heittävät nämä tähteet lisäksi lintulautojen juurille, joista rotat käyvät ne syömässä”, Törmä sanoo.

Myös kaupungin desinfioimislaitoksen johtaja Yrjö Väisälä tuomitsee tällaisen menettelyn: ”Rotat ovat persoja juuri tällaisille tähteille ja ruokinnan vuoksi niiden kanta lisääntyy etenkin puistoissa”.

Väärä ruokavalio voi lisäksi myrkyttää linnut.

Maisteri Ilkka Sten Helsingin yliopiston eläintieteellisestä laitoksesta pelkää lintujen puolesta, kun pilaantuneet tähteet pääsevät homehtumaan auringon lämmössä.

Englantilaista influenssaa jo Suomessakin

Ympäri maailmaa riehuva englantilainen influenssa on nyt myös Suomessa. Kolmesta helsinkiläisestä varusmiehestä on eristetty muunnos Englanti 42/72-viruksesta.

Lääkintöneuvos Rauno Tammilehto lääkintöhallituksesta uskoo taudin leviävän Etelä-Suomessa kahden kolmen viikon kuluttua ja Pohjois-Suomessa noin kuukauden päästä.

Pääesikunnasta kerrotaan, että englantilaisviruksen saaneet kolme varusmiestä palvelevat Suomenlinnassa.

Virus eristettiin jo viime perjantaina. Tämän jälkeen uusia tapauksia ei ole puolustuslaitoksessa löydetty.

Virusta esiintyy varsin laajasti Euroopassa.

Teollisuus pakkaa Vantaalle

Vantaan kauppala saa Helsingiltä lähivuosina koko joukon veronmaksajia. Tiheään rakennettu kaupunki puristaa yritysten laajenemistilaa ja ne joutuvat muuttamaan väljemmille alueille.

Näillä näkymillä Vantaalta löytyy teollisuustontteja vielä pitkään. Kunnallistekniikan ja kaavoituksen puuttuminen jarruttaa tosin alueiden kehitystä: yhdelläkään teollisuusalueella ei ole vahvistettua asemakaavaa.

Kauppalan teollisuustonteilla on menekkiä ilman mainosrumpuaan, kertoi kauppalan teollistamisasiamies Olavi Pulkki. Noin 90 prosenttia tonttiostotiedusteluista ja siirtyvistä yrityksistä tulee Helsingistä.

Suurimmat syyt muuttoon ovat Pulkin mukaan teollisuusalueiden saneeraus, vuokrasopimusten irtisanomiset ja laajenemisen mahdottomuus.

Suoraan sanoen

Riitta-Eliisa Laine

Englannin prinsessa Margaret on jälleen kerran päässyt maailman huonoimmin pukeutuneitten naisten listalle.

Prinsessa Margaret on jälleen päässyt huonosti pukeutuneitten listalle, jollaisia maailmalla laaditaan, kun parempaakaan tekemistä ei ole.

Listan on laatinut hollywoodilainen muotitaiteilija Blackwell. Hänen mielestään Margaretin vaatteet ovat sitä luokkaa, että lontoolaiset ovat kiitollisia sumustaan.

Amerikkalaisten seksisymbolia Raquel Welchia Blackwell pitää aivan kuin panssarivaununa. ”Hän on aivan liian näkyvä. Kun hän törmää tiellesi, sinä todella tunnet sen.”

Näyttelijätär Ali MacGrawn vaatteita herra Blackwell pitää pelkkinä rääsyinä. ”Kuluneen näköinen vanha hiippailija.”

Kuningatar Julianakaan ei saa armoa tämän amerikkalaisherran mielessä, samaten kuin ei Jane Fondakaan. Viimemainitusta hän toteaa yksinkertaisesti: ”Kun katsoo Fondaa, niin kuka enää tarvitsee kuolemanrangaistusta?”

Mr. Blackwell on pitänyt listaansa 13 vuotta ja on iloinen, ettei kukaan vielä ole lyönyt häntä.

Zsa Zsa Gabor tosin uhkasi kerran viedä hänet oikeuteen.

Samaa pesukonetta myydään monilla eri merkeillä

Suomalainen pesukone on lähes kokonaan kotimainen. Alle viidennes tehtaan hinnasta muodostuu ulkomaisista osista.

Lähes 30 000 ihmistä osti automaattisen pyykinpesukoneen viime vuoden ensi puoliskolla.

Ruotsalaisena myyty pyykkikone ei sen sijaan välttämättä ole ruotsalainen.

Länsisaksalaisella nimellä merkitty kone voi olla aivan muualta kotoisin.

Englantilaista maailmanmerkkiä kantava laite voi olla englantilainen. Se voi olla myös aivan toisen tehtaan valmiste.

Äärimmilleen kiristynyt merkkikilpailu on kodinkonealalla johtanut yhä lisääntyvään keskittymiseen.

Italialainen jättiläistehdas tekee pesukoneita kymmenillä nimillä useihin maihin. Rinnakkaismerkkejä saattaa samankin maan markkinoilla olla useita. Hintoja on yhtä monta.

Auton ihmeelliset matkat

Natsiaikakauden jäänteet näyttävät ehtymättömästi kiinnostavan raharikkaita liikemiehiä.

Käytettyjen autojen kaikkien aikojen hintaennätys on tehty Arizonassa USA:ssa, jossa huvipuiston omistaja maksoi 153 000 dollaria (lähes 650 000 markkaa) Adolf Hitlerin paraatiautosta. – –

Hitlerin paraatiauto, jonka sanotaan olleen aikoinaan Suomessakin, on jälleen kerran vaihtanut omistajaa. Myyjä Tom Barreli ajoi sen ulos huutokauppa-alueelta ja vieressä istui uusi omistaja Earl Clark suu messingillä. Pikkurahoilla ei tässä kaupassa pelattu.

Samat lähteet sanovat auton olleen yhdessä vaiheessa Suomessakin, mene tiedä.

Hitler tilasi sen v. 1941 paraateja ja muita virallisia tilaisuuksia varten.

Saksan häviön alkaessa näyttää ilmeiseltä, että Hitler antoi auton marsalkka Mannerheimille, kertovat samat amerikkalaislähteet.

Marskin sanotaan kuitenkin laivanneen sen myöhemmin Ruotsiin, jotta se ei joutuisi venäläisten käsiin.

Ruotsin hallitus piti auton jonkinlaisena korvauksena, ja kauppasi sen myöhemmin amerikkalaiselle tuontiagentuurille saadakseen kuulalaakereita. – –

Sitten auto oli näytteillä mm. Rockefeller Centerissä New Yorkissa, kunnes rikas liikemies Tom Barrett osti sen autokokoelmansa kruunuksi.

Uuden ja vanhan puoltajat kiistelevät Puu-Raahesta

Raahe (Jaakko Pihlaja)

Yksi harvoista piirteensä vielä pitäneistä puukaupungeista, vanha Raahe, on jäänyt tehosaneerauksen ja säilyttämisvimman kiistakapulana rapistumaan.

Entisten raahelaisten suuruudenhulluuden huipentuma, massiivinen kivikirkko vuodelta 1912 hallitsee siron puukaupungin sydäntä.

Ennennäkemättömään kasvuun rautatehtaansa ansiosta ponkaissut kaupunki on itse ottanut tiukan kannan vanhan kaupungin uudistamisessa.

Historiallisten ja tunnearvojen puolustajien mielestä se ei kuitenkaan riitä. Liike-elämä puolestaan vaatii lisää kerroksia ja nopeaa uudisrakentamista.

”Olisi katerpillarille ja tulelle töitä”, uhoavat tehosaneeraajat samaan aikaan kun vanhan kaupunkikuvan säilyttämiseen innostuneet miettivät konsteja pitää edes pieni pala Puu-Raahea pystyssä.

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia