Atomipommin kestävä laitesuoja Sähkötalon kalleuden salaisuus

Sähkötalon kuparinruskeaa julkisivua Kampinkujan ja Runeberginkadun puolelta.

16.1. 2:00

Helsingin sähkölaitoksen uudessa toimitalossa asioiva helsinkiläinen ei hevin usko liikkuvansa lähes 36 miljoonaa markkaa maksavassa rakennuksessa.

Turha hienostelu ja kalliit rakenneratkaisut on unohdettu jopa ylimmässäkin kerroksessa, missä ovat johtoportaan huoneet ja edustussauna.

Selitys sähkölaitoksen kalleuteen löytyy maan alta.

Helsingin sähkönjakelun hermokeskus, laitesuoja, on ympäröity 1,60 metrin paksuisella betoni- ja teräskuorella. Pelkästään tällä betonimäärällä olisi sähkötalon viereen rakennettu toinen yhtä iso talo.

Kolmen vuoden rakentamisen jälkeen on Kampissa sijaitseva Sähkötalo nyt valmis. Yleisölle se avaa ovensa maanantaina 22.1.

Akateemikko Alvar Aallon suunnittelema talo on 10-kerroksinen, kahdeksan kerrosta on maan päällä ja kaksi maan alla.

Sähkötalon rakennustöitä valvonut Pentti Nirsilä on tyytyväinen kolme vuotta kestäneen työn päätyttyä. Kustannusarvio piti loppuun saakka, vaikka pari lakkoa viivästyttikin talon valmistumista. Nirsilän alapuolella on yleisöhalli, jonne luonnonvalo lankeaa kasvitarhamaisten ikkunoiden läpi.

Talon alimmassa kerroksessa on laitesuoja, joka osittain levittäytyy Runeberginkadun alle.

Siellä ovat sähkönjakelun keskusvalvomo, kaukolämpövalvomo, tietokonekeskus sekä muut sähkönjakeluun liittyvät tilat. Betonikuori on niin vahva, että se suojaa vaikka pienehköltä atomipommilta

Laitesuojan keskusvalvomoon johtavat kaikki Helsingin tärkeimmät sähköjohdot. Suurilta valvontatauluilta voidaan heti nähdä sähkönjakelun häiriöt.

Turun poliisi vaihtaa ratsut maastoautoon

Turkulainen ei tulevaisuudessa nähne poliisia ratsun selässä. Pienen ratsuosaston ylläpito ei enää vastaa tarkoitustaan. Maanantaina ylikonstaapeli Erkki Järvinen (vas.) ja konstaapeli Pertti Kuistila liikkuivat vielä Violan ja Sadevitsin kanssa liikenteessä.

Turku (HS)

Turun poliisilaitoksen ratsastava osasto lopettaa lähiaikoina toimintansa. Tätä koskeva Turun poliisin anomus on parhaillaan sisäasiainministeriön käsiteltävänä.

Pienen ratsuosaston ylläpito ei enää vastaa tarkoitustaan. Apulaispoliisimestari Eino Perkon mukaan kaupunki on niin laajentunut, että ratsukon lähettäminen vartioalueelle vie jo liikaa aikaa. Ratsujen sijaan poliisi toivoo maastoautoa.

Turun ratsastavan osaston lopettamisen jälkeen hevosia jää enää vain Helsingin poliisilaitokselle. Pääkaupungissa ei ratsupoliisi näillä näkyvillä häviä, vaan odottaa mahdollista miehistötäydennystä.

Helsingin ratsastavaa poliisia ei vaivaa Turun lailla hevosten vanhuus tai vähyys, vaan monen miehen lähteminen lyhyen ajan kuluessa eläkkeelle.

Margariini ei maistu suomalaisille

Margariininkulutus nousi hienoisesti Suomessa vuoden 1972 aikana. Margariinin laatua tarkkailee maisteri Jill Weymarn Raision tehtailla.

Suomi on kärjessä maailman voitilastoissa.

Sen sijaan margariinia käytetään hyvin vähän verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaihin. Kaikkia ravintorasvoja kuluu henkeä kohden yli 44 kiloa vuodessa.

Suomen margariinikulutus laski vuonna 1971, kun hintaa korotettiin. Viime vuoden ennakkotietojen mukaan kulutus elpyi hiukan. – –

Suomalaiset syövät toiseksi eniten voita koko maailmassa. Margariinia ja muita ravintorasvoja käytämme kuitenkin säästeliäästi, joten kovin rasvaisia emme ole.

Maailman rasvatilastoa johtaa hollantilainen. Hän käyttää vuodessa lähes 57 kiloa erilaisia rasvoja. Suomalainen pääsee runsaalla 44 rasvakilollaan vasta 14. maailmassa.

Meijeri saa runsaan markan jokaisesta valmistamastaan voikilosta. Kun kolme neljäsosaa meijeriin tuodusta maidosta menee voiksi, kutsutaan meijeriä voimeijeriksi.

Neljä taiteilijaa kiirehtii lakia intimiteettisuojasta

Kirjailija Timo K. Mukka, tekstiilitaiteilija Elsa Montell-Saanio, valokuvaaja, professori Matti Saanio sekä kirjailija Annikki Kariniemi ovat kääntyneet eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen Lehtimiehet Oy:n julkaisujen johdosta.

Kirjeissä korostetaan yksilön intimiteettisuojan merkitystä ja pyydetään oikeusasiamiestä kiirehtimään nk. intimiteettisuojalain laadintaa.

Lehtimiehet Oy:n kustantamassa Hymy-lehdessä on hiljan julkaistu kirjoitukset, joissa käsiteltiin mm. Saanioita, Mukkaa ja Kariniemeä.

Mukka pyytää toimia, joilla tehokkaasti voitaisiin estää yleistä moraalia ja hyviä tapoja loukkaava julkaisutoiminta.

Mukka sanoo kirjelmässään, että Lehtimiehet Oy julkaisujensa kautta terrorisoi maan muuta julkista sanaa niin kokonaisvaltaisesti, etteivät yksityiset sanoma- ja aikakauslehden toimittajat uskalla julkisuudessa puuttua Hymyn ja muiden Lehtimiesten julkaisujen toimintaan.

Sama epämiellyttävän ja ilkeämielisen julkisuuden pelko estää myös viranomaisia puuttumasta asiaan, Mukka sanoo.

Elsa Montell-Saanio ja Matti Saanio kirjoittavat, että sensaatioon pyrkivä, lähinnä yksilöihin kohdistuva vääristelevä ja asiaton kirjoittelu on hivuttautumassa koko suomalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan sinne kuin itsestään kuuluvana hyväksyttävänä osana.

Toinen kierros alkoi Dipolissa

Lännen esittämä yksityiskohtainen ehdotus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen asialistasta aloitti Dipolin suurlähettiläskokouksen toisen kierroksen maanantaina.

Tarkkailijoiden mukaan joulutauolta palanneet suurlähettiläät ovat vasta nyt pääsemässä ”kiinni itse asiaan”.

Lähteiden mukaan lännen ehdotus sisältää asialistan lisäksi myös turvallisuuskonferenssin yhteydessä mahdollisesti perustettavien komiteoiden ja alivaliokuntien toimintaohjeet.

Ehdotuksen takana ovat Euroopan talousyhteisön yhdeksän jäsenmaata, mutta ennen paperin esittämistä Dipolin suurlähettiläille se on hyväksytty myös läntisen puolustusliiton Naton piirissä.

Erääksi suurimmista Helsingin konsultaatioiden vaikeuksista on sanottu lännen vaatimusta ”ihmisten ja ajatusten vapaammasta liikkumisesta”.

Lännen nyt tekemässä ehdotuksessa ei näitä sanoja tässä muodossa esiinny, paperissa puhutaan ainoastaan ”tiedon laajemmasta vaihdosta”.

Käpylän raveihin tietokoneet

Käpylän raviradalla siirrytään syyskesällä tietokoneiden käyttöön totoveikkauksessa.

Laskentaa nopeuttavat tietokoneet auttavat pelaajaa näkemään vielä pelin jatkuessa, paljonko hänellä on mahdollisuus voittaa.

Totoveikkaajien määrä lisääntyi Käpylässä viime vuonna reilusti yli sata prosenttia.

Käpylän raviradalle valmistuu myös helmikuun puolessavälissä katettu totohalli. Noin 8 000 neliön halli rakennetaan pääkatsomon ja totorakennuksen väliin.

Villakankaat ja riisi kallistuvat

Villakankaat ja riisi kallistuvat hintaneuvoston hintajaoston maanantaina tekemän päätöksen mukaisesti.

Villakankaiden hinta nousee 15,5 prosentilla ja korotukseen sisältyy jo syksyllä hyväksytty seitsemän prosentin korotus.

Riisin hinta nousee 32 penniä kilolta. Nykyisin riisikilo maksaa kahdesta markasta ylöspäin laadusta ja merkistä riippuen.

Hinnankorotus johtuu maailmanmarkkinahintojen noususta.

Tuusula paikkailee nyt sorasodan arpia

Tuusulalainen Kalle Vanhaoja asuu sorakuopan naapurina. Hän käy yksityistä sotaansa melua ja pölyä vastaan.

Tuusula (Paula Palomäki)

Tuusulan vuosia riehunut sorasota on päättynyt. Kunta on vetänyt suitset kireälle, ministeriö tukenaan. Suunnittelematon soranotto on lopetettu. Uusi komento merkitsee, ettei soravaroja enää tuhlata, maisemia pilata, pohjavesiä vaaranneta. Hiekka ja sora ovat kortilla.

Nyt alkaa uusi aika: sorasodan arpia ruvetaan paikkaamaan. Maisemat kaunistetaan, irvistelevät soramontut siistitään.

Tuusula on ponnistellut sorakiistojen lopettamiseksi. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavatyön yhteydessä laaditun Tuusulan hiekka- ja soravarojen inventointi- ja käyttösuunnitelman. Suunnitelma on resepti kuntalaisille, ohje kunnalle suunnittelussa ja rakentamisessa.

Tuusulan tukena on sisäasianministeriö, joka määräsi soranottokiellon koko kunnan alueelle. Kielto koskee myös puiden kaatamista. Ministeriön määräyksellä ei ole vielä lainvoimaa, koska yksi valitus odottaa päätöstään Korkeimmassa oikeudessa.

Tuusulan suunnitelma eli sora-aapinen sanoo yksinkertaisesti mistä kunnan luvalla saa kaivaa, mistä ei. Se sanelee tarkasti myös sorakuoppien siistimisehdot.

Kalle Vanhaoja on eräänlainen sorasotien veteraani. Sorankaivuun haitat, pölyn ja melun, hän on kolkosti kokenut.

Vanhaojan Kallen pieni mökki on vain viiden metrin päässä Tuusulan Raviradantien soramontusta. Viime syyskesästä hän on käynyt omatoimista ”jatkosotaa”.

Hän taistelee puhelimella ja valituskirjelmillä kunnanhallitukselle. Saman soramontun tuntumassa on kymmenkunta muutakin asuinrakennusta. Naapurit ovat myös valittaneet vuositolkulla, yhdessä ja erikseen. Valitukset kiertelevät vielä jossakin byrokratiassa.

Kesäisin Vanhaoja muuttaa pois montunlaidalta. Kesä on näet soranoton sesonkiaikaa.

Kaksi miestä vietti yötä valopylväässä

Kaksi nuorta miestä härnäsi poliiseja ja palomiehiä pari tuntia Helsingissä maanantain vastaisena yönä. Miehet kiipesivät Lönnrotinkadun sillalla olevaan valopylvääseen, kehuivat antavansa muille turpiin, eivätkä suostuneet tulemaan alas.

Palokunta haetettiin klo 0.05.

Väkeviä nauttineet miehet sanoivat, että tappelu tulee, jos alas pakolla yritetään. Ohelle laskettuja tikkaita he ravistelivat voimakkaasti.

Paikalla oli parhaimmillaan kuusikin autoa. Toista tuntia kestäneen sanailun jälkeen poliisi päätti, etteivät miehet ole vaaraksi itselleen tai muille. Autot poistuivat.

Miehet laskeutuivat lopulta ja joutuivat poliisin suojiin selviämään.

Samantapainen näytelmä näyteltiin samalla pylväällä viime lauantaina: poliisin mukaan lämpimät lamput houkuttelevat ”väsyneitä” tolpan päähän lämmittelemään.

Japanin ydinlaiva ui jo maaliskuussa

Japanin ensimmäinen atomikäyttöinen laiva Mutsu valmistuu ensi kuussa. Laiva tekee ensimmäisen matkansa Etelä-Amerikkaan.

Japanin ensimmäinen ydinenergian käyttöön perustuva koelaiva Mutsu valmistuu jo maaliskuun alkuun mennessä. Aluksen bruttovetoisuus on 8 350 rekisteritonnia.

Laiva tekee ensimmäiset matkansa Keski-Amerikkaan, jossa se vierailee ainakin Argentiinassa ja Brasiliassa.

Käsitykset ydinenergian taloudellisesta kilpailukyvystä laivassa ovat jopa vastakkaisia. Toista äärimmäisyyttä edustaa käsitys, jonka mukaan tällä vuosikymmenellä ei voi olla kysymys kannattavasta atomilaivasta.

Vastakkaisen käsityksen mukaan ydinenergia on kilpailukykyinen laivoissa, milloin tarvitaan suuria nopeuksia pitkällä matkalla.

Tällaisia laivoja ovat valtamerellä toimivat konttialukset, joista jo kolmas sukupolvi on aloittanut toimintansa tai jollaisia sisältyy tilauksiin maailman telakoilla.

Nopeimmat tilatut konttialukset kehittävät 33 solmun nopeuden.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia