Joikutrubaduuri on myös maalari ja runoilija

Salaperäiset, sinirintaiset linnut ja puuttoman tuli-Lapin maisemat esiintyvät useimmin toistuvina aiheina Áilun tauluissa.

18.1. 2:00

Lapin joikutrubaduurina ja kirjoittajana tunnettu Nils-Aslak Valkeapää on tarttunut runoilijan sulkakynään, villihanhen sulkaan, pohjoisesta kun on puhe.

Jäljet ovat saamenkielisiä ja suomennettuja tai päinvastoin.

Tavallisesti Áilu – tai Áillohaš – joiksi häntä kotoisemmin kutsutaan, antaa sanoille myös sävelellisen ilmaisutaustan.

Hän sanoo, että monien laulujen sävel syntyy tunturituulesta tai maasta. Joskus se tulee Áilun Pättikkäkosken partaalla olevaan työhuoneeseen virran laulusta. Joskus joikaavat joutsenet teeman. – –

Áillohaš on tarttunut myös myyränkarvaiseen taiteilijansiveltimeen tai tussipiirtimeen ja aikoo hankkia kannuksia vielä kuvantekijänä.

Pättikän talon peräkamarissa kukkivat Lapin värit monissa ulottuvuuksissa.

Presidentti Kekkonen: Olen yksin, aikalaiseni eivät ymmärrä minua

Tukholma (Kari Kallio)

”Tunnen itseni kovin yksinäiseksi nykyään”, kertoo presidentti Urho Kekkonen tukholmalaisen iltapäivälehti Aftonbladetin keskiaukeamalla keskiviikkona. Aftonbladetin suuri juttu on presidentin tuorein esiintyminen pohjoismaisessa lehdistössä. – –

Lehtijutuissa Suomen presidentti esitetään yksinäisenä, synkkäilmeisenä valtiomiehenä, joka kuitenkin virallisen otteen hellittäessä hymyilee helposti ja juttelee mukavia.

Aftonbladetille presidentti sanoo olevansa nykyään yksin. Sukupolvi, jonka kanssa hän kasvoi, on melkein kokonaan poissa

”Ne jotka ovat jäljellä, eivät ymmärrä minua enkä minä heitä”, huokaisee presidentti.

Eväskilpailun voittajat

Helsingin Sanomain eväskilpailun voittaja, äänekoskelainen, Vieno Piilonen, esiteltiin viime sunnuntain numerossa, jossa myös voittaneet eväsehdotukset julkaistiin. Nyt kerromme, millaiset henkilöt suunnittelivat seuraavaksi sijoittuneet eväät.

Kirjastonhoitaja Greta Grundberg nauttii eväitään viihtyisässä pikkukeittiössä.

Porin Teljäntorin kirjastonhoitaja Greta Grundberg sanoo kertoneensa eväsehdotuksessaan, miten on ratkaissut oman vuorotyöstä aiheutuneen ruokailunsa. Ehdotus sijoittui kolmanneksi kilpailussa.

Kirjastonhoitaja Greta Grundberg ei osallistunut eväskilpailuun voittomielessä, vaikka ajattelinkin, että Lihakirja olisi mukava saada. Kenwood-yleiskone oli tosiaan yllätys ja mikä mukavinta, koneessa on tehosekoittaja, joka olisi ollut ostoslistalla lähiaikoina. – –

Salaatit, raakaraasteet, maksa tai lihapullat kuuluvat Greta Grunbergin pikalounaaseen. Ne ovat mukavia eväsruokia, joita voi valmistaa parin kolmen päivän tarpeiksi kerralla eivätkä ole turhan kalliita.

Juusto ja hedelmämehut ovat myös kirjastonhoitajan jokapäiväisiä eväitä. Kahvikuppi nautitaan pienen omena- tai puolukkapiirakan kanssa, useimmiten kotona leivotun. Mutta kaupasta ostetaan aina rahkapiirakkaa.

Seminaarilainen Hillevi Römpötti asuu Savonlinnassa opiskelija-asuntolassa ja viihtyy hyvin. Eväspaketin hän sanoi keksineensä lyhyessä ajassa.

Eväskilpailussa neljännen palkinnon voittanut Hilkka Hillevi Römpötti opiskelee kolmatta vuotta Savonlinnan seminaarissa kotitalous- ja tekstiiliopettajaksi. Hän valmistuu ensi vuoden keväällä peruskoulun opettajaksi. – –

Hillevi kertoi innostuneensa eväskilpailusta ystävättärensä kanssa. Kilpailun eväspaketin noin 40-vuotiaalle tehtaan työntekijälle hän suunnitteli yksin.

Työväestön eväsongelma jäi hänen mieleensä, kun hän eräällä tehdasvierailulla näki naisten syövän omia eväitään ruokasalissa.

”Mietiskelin, miten saisi vaihtelua ja ne olisivat terveelliset. Eväspakettia kootessani katselin kaloria- ja vitamiinitaulukoita. Niitä tulee muutenkin luettua opiskelun yhteydessä”, hän kertoi.

Eväiden lisäksi tulee tavallisesti nautittua yksi lämmin ateria. Niinpä Hillevi sanoi laskeneensa tehtaan tytön kaloriatarpeeksi noin 2 400 kaloriaa.

”Suomalaiset juovat mieluiten kahvia, joten kahvia jäi eväisiinkin. Osan siitä korvasin lihaliemellä. Painovaikeuksia tulee helposti jo 40-vuotiaalle, joten kahvia ja sokeria käytetään niukasti. Happovikojakin saattaa olla siinä iässä. Omenia on siis syytä välttää. Hedelmät ovat kyllä tärkeitä, mutta banaanit ovat ehkä hieman kalliita”, Hillevi tuumi.

Pääsiäisen hiihtopaikat lähes täynnä Lapissa

Rovaniemi (HS)

Melkoinen osa Lapin hiihtokeskuksista on jo nyt joutunut lyömään lapun luukulle pääsiäisen ajaksi. Innoikkaammat keväthiihtäjät varaavat tässä vaiheessa paikkoja ensi vuoden hiihtokautta varten.

Helmikuun loppuun saakka on majoitustiloja vapaana melko runsaasti. Maaliskuussa niiden saaminen on jo vaikeampaa ja huhtikuussa suosituimpiin hiihtokeskuksiin pääseminen alkaa olla kutakuinkin toivotonta.

Talomajoitusta kyetään järjestämään kaikilta paikkakunnilta. Vähemmän tunnetuissa matkustajakodeissa ja -majoissa on vielä tilaa.

Ryhmissä liikkuvia hiihtolomalaisia voidaan Lapin Matkailu Oy:n mukaan sijoittaa eri puolilla Lappia sijaitseville metsäkämpille ja kouluille.

Helsinki kulutti vähiten vettä juhannuspäivänä

Helsinkiläiset kuluttivat vesijohtovettä vähiten viime vuonna juhannuspäivänä eli 131 000 kuutiometriä ja eniten perjantaina kesäkuun viimeisenä päivänä, jolloin vuorokautinen vedenkulutus oli 276 100 kuutiometriä.

Helsingin kaupungin toimittama vesimäärä vuonna 1972 oli 83,2 miljoonaa kuutiometriä. Lisäys edelliseen vuoteen oli näin kuusi prosenttia.

Vesilaitos rakennutti uusia vesijohtoja viime vuoden aikana 21 kilometriä, ja vesijohtoverkon kokonaispituus oli vuoden lopussa noin 850 kilometriä.

Kuluttajien määrä lisääntyi 450:llä.

Oulu varmisti sähkön saannin

Oulun kaupunki ja Imatran Voima Osakeyhtiö ovat solmineet kymmenen vuoden sähkösopimuksen.

Toimenpiteellä pyritään turvaamaan jatkuva sähkön saanti. Sopimus antaa Oululle mahdollisuuden ostaa v. 1973–82 oman tuotannon lisäksi tarvitsemansa sähkön, noin 1 400 milj. kwh, varsin edullisesti.

Mikäli suunnitteilla olevaa omaa voimalaitosta ei sopimuskautena rakenneta, nousee määrä yli 3 100 gigawattitunnin (milj. kwh).

Oulun sähköntarve kasvaa vuosittain 10–15 prosenttia. Merikosken voimalaitoksen tuotanto on jo käynyt riittämättömäksi.

Varokaa poliota!

Poliota ei ole ollut vuosikausiin Suomessa ja ihmiset ovat siinä suhteessa kovin luottavaisia. Liian luottavaisia.

”Polio pysyy poissa niin kauan kuin rokotussuoja on olemassa. Sen jälkeen tulee poliokin taas takaisin”, varoittaa lääket. lis. Maija Taka Helsingin kaupungin terveydenhoitovirastosta. Rokotuksen voi saada Helsingissä esim. terveydenhoitovirastossa, Vironkatu 2. – –

Matkailu lisääntyy lisääntymistään ja samalla polion ja muitten tartuntatautien vaara. ”Etelä-Euroopassa on poliota taas siellä täällä. Mitä etelämmäksi mennään, sitä enemmän esiintyy poliota”, tri Taka kertoi.

Muualla maailmassa käytetään melko yleisesti ns. Sabin-rokotusta, jossa osittain eläviä viruksia annetaan suun kautta rokotettavalle. – –

Suomessa ja Ruotsissa ei tätä makean suupalan käyttöä rokotuksena kuitenkaan harrasteta. ”Elävä virus saattaa suolistoon joutuessaan saada elinvoimansa takaisin, ja siitä syystä kai meillä on tätä rokotustapaa varottu”, tri Taka sanoi.

EEC-sopimus vahvistaa riippumattomuuttamme

Budjettikeskustelujen uuvuttamat kansanedustajat olivat jättäneet jälkeensä tyynyjä. Pääministeri Kalevi Sorsa joutui eduskunnassa raivaamaan istumapaikkaa häntä tapaamaan tulleelle Itävallan ulkoministeri Rudolf Kirchschlägerille.

Itävallan ulkoministeri Rudolf Kirchschläger näkee EEC:n kanssa solmitun vapaakauppasopimuksen vahvistavan Itävallan riippumattomuutta. Se ei hänen mukaansa aseta mitään esteitä kaupankäynnille EEC:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Viisipäiväisellä virallisella vierailulla Suomessa oleva Kirchschläger esitelmöi keskiviikkoiltana Itävallan ulkopolitiikasta Paasikivi-seurassa.

”Olemme Itävallassa vakuuttuneita siitä, että Brysselissä solmitut sopimukset edistävät Itävallan nykyisen taloudellisen hyvinvoinnin jatkumista ja siten myös riippumattomuutemme vahvistumista”, Kirchschläger sanoi. – –

Hän sanoi puheessaan haluavansa myös yksiselitteisesti todeta, että EEC:n ja Itävallan välisistä sopimuksista tulevat taloudelliset edut jakautuvat tasapuolisesti kummallekin. – –

Rudolf Kirchschläger ja Ahti Karjalainen kävivät neuvotteluissaan läpi hyvin runsaan joukon kansainvälisiä kysymyksiä.

Aikaa ei käytetty Suomen ja Itävallan keskinäisiin kysymyksiin, sillä Karjalaisen mukaan ”keskinäisiä ongelmia maillamme ei ole”.

Varsin suuren osan keskusteluajasta veivät Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin ja sen valmisteluun liittyvät seikat.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia