Nixon vannoi toisen valan

Vastalauseita virkakauden alkajaisiksi

”Vannon pyhästi, että hoidan uskollisesti Yhdysvaltain presidentin virkaa ja toimin parhaan kykyni mukaan säilyttääkseni, suojellakseni ja puolustaakseni Yhdysvaltain perustuslakia.” Presidentti Richard Nixonin virkavalan otti vastaan Korkeimman oikeuden ylituomari Warren E. Burger.

21.1. 2:00

Hyytävän tuulen puhaltaessa vannoi Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon toisen virkakautensa virkavalan kongressirakennuksen Capitolin portailla Washingtonissa.

Vakavan vannomisen jälkeen kirposi hymy Nixonin huulille hänen kuunnellessaan 21 kunnialaukausta.

Samaan aikaan kerääntyivät useat kymmenet tuhannet mielenosoittajat eri kohteisiin Washingtonissa joukkokokouksiin ja ”Marssiin kuolemaa vastaan”.

Senaattori George McGovern, mies, joka olisi saattanut hyvällä onnella olla vannomassa samaa valaa, oli samaan aikaan lomalla Lontoossa.

Poissa olivat virkaanastujaistilaisuudesta myös monet muut kongressin jäsenet.

– –

Muutamaa minuuttia ennen virkavalaa ryhmä sodan vastustajia pääsi lähelle Capitolia kantaen suurta rotan kuvaa, jolla oli Nixonin kasvot.

He huusivat tahdissa: ”Rotta, rotta, rotta ...”.

Washingtoniin oli komennettu yli 10 000 sotilasta ja poliisia turvaamaan virkaanastujaisten rauhallinen kulku.

Turhia ei presidentti Richard Nixon jännittänyt ainakaan virkaanastujaiskonsertissa, joka pidettiin John F. Kennedyn kulttuurikeskuksessa Washingtonissa. Oikealla rouva Mamie Eisenhower.

Helsingin verotetuin mies maksaa mieluummin veroja kuin investoi turhaan

”Ei Suomessa ole rikkaita kansainvälisen mittapuun mukaan”, sanoo juuri ilmestyneessä verokalenterissa Helsingin ”suurituloisten kerhon” kärkeen kivunnut toimitusjohtaja Paavo Pöyhönen, 44.

Helsingin verokalenterin kärjessä: Paavo Pöyhönen.

Pöyhösellä oli vuonna 1971 verotettavaa tuloa 814 550 markkaa, josta verot veivät 472 580 markkaa.

Syyksi suuriin lukuihin Pöyhönen sanoo uuden kirjanpitolain, joka muutti varastonarvostukset.

– –

”Katsoin parhaaksi purkaa ylikuumenemisen verotuksen kautta. Ei ole mitään järkeä tehdä harkitsemattomia sijoituksia pelkästään sen tähden, ettei tarvitsisi maksaa veroja.”

Raha on Pöyhösen mukaan kauppiaalle ja liikemiehelle työväline, jolla ideoita toteutetaan.

– –

”Työ vie kaiken ajan. Yritän kuitenkin mahdollisuuksien mukaan lenkkeillä 4–6 kilometriä päivässä. Siinä purkautuu mukavasti stressin aiheuttama ylikuumeneminen”, sanoo toimitusjohtaja Pöyhönen, joka hieman harmittelee verokalenterin kärkeen joutumistaan.

”Rahani ovat tavallaan yhteiskunnan varoja, jotka on annettu liike-elämän käyttöön”, sanoo toimitusjohtaja Paavo Pöyhönen, Helsingin verotetuin mies.

Hanasaaren Eiffel-torni

Vesa-Pekka Koljonen

Se näkyy kaikkialle.

Katsoipa sitä mistä Helsingin kolkasta tahansa, se kasvaa kaupungin siluetista ylös kuin betoninen Baabelin torni tai uuden ajan obeliski.

Tai liukuvalutekniikan ylistyspatsas. Se on tehty betonista, liukuvalutekniikalla.

Se nousee Helsingin pinnasta 148,7 metriä, meren pinnasta 152,5 metriä, paksuutta on juurella 13 metriä, huipulla – missä varmasti tuulee – kahdeksan metriä.

Se ei voi olla näkymättä, korkeus vastaa yli kahta Stadionin tornia.

Helsinki on saanut uuden maamerkin ja helsinkiläiset kunnallisen rakentamisen muistomerkin. Tämä monumentti on tosin toisenlainen välttämättömyys kuin Finlandia-talo tai Kaupunginteatteri, vaikka voimala ja teatteritalo ovatkin saman suunnittelijan, arkkitehti Timo Penttilän käsialaa. Kulosaaren suunnasta tulijoille Hanasaaren piippu kasvaa suoraan tien pinnasta, pylvään mukaan on helppo suunnistaa.

Se on Helsingin Eiffel-torni, Hanasaaren B-voimalan piippu, joka yllättäen hallitseekin kaupunkikuvaa monella suunnalla ja on kuin varkain kiivennyt asemaansa, mihin edes paljon puhuttu Linnanmäen näkötorni ei ole vuosikausien yrityksistä ja kaupunginhallituksen päätöksistä huolimatta kyennyt.

Savupiipun vartta seuraten löytää kaukaisempikin kulkija myös syyn tuon betonipatsaan pystyttämiseen: sen juurelle rakennetaan valtavaa voimalaitoskolossia, jonka lämmityssavut aikanaan johdetaan piipun kautta kaupungin ilmatilaan.

Sähköisesti puhdistettuina tosin, jolloin vain yksi prosentti laitoksen pölyistä joutuu ilmakehään.

Puolitoistasataa metriä korkea savupiippu vie Hanasaaren savut Helsingin taivaalle.

Inari haluaa Neuvostoliiton konsulaatin

Rovaniemi (HS)

Inarin kunta aikoo tehdä esityksen Neuvostoliiton konsulaatin saamiseksi paikkakunnalle.

Kunnanjohtaja Antti Korhosen mielestä konsulaattia tarvittaisiin rajaliikenteen helpottamiseksi Raja-Joosepissa.

Helpotus tulisi Korhosen mukaan koskemaan niin ruotsalaisia ja norjalaisia kuin suomalaisiakin matkailijoita.

”On odotettavissa, että liikenne Neuvostoliittoon ja eritoten Muurmanskiin vilkastuu sitä mukaa kun hotellitilanne siellä ratkaisevasti paranee”, Korhonen sanoo.

Mikä toisi hyvinvoinnin tähän kylään?

Kemijärvi (Jaakko Pihlaja HS)

Kostamon kylä on pahasti sairas.

Sanovat hivutustaudiksi.

Kostamo toimii vielä, Kemijärven kyljessä se hengittää ja uskoo elämään. Mutta elävät solut yksi toisensa jälkeen häviävät.

Ennen niin kukoistava yhteisö näivettyy ponnistautuakseen vain hetkeksi kesän lämmössä jalkeilleen.

Ilman kunnon rohtoja Kostamon päivät ovat luetut.

Tunturit järven takana antavat Kostamon kylälle näyttävän maiseman, jonne muuallekin jo muuttaneet mielellään palaavat lomillaan. Eero Kostamon mielestä ilman yhteiskunnan tukea ei kylää jaloilleen nosteta.

Ensimmäinen resepti Kostamolle on ainutlaatuinen kyläsuunnitelma, elämän ehdon, karjatalouden ja elinkelpoisten tilojen keskitys.

Kuudella–seitsemällä lehmällä tulee toimeen, mutta kun peltoa on vähän, joutuu siitä repimään kaiken irti, sanoo emäntä Heili Kostamo.

Toteuttamisehdotus on tiivistettynä: valtio ostaa maata varastoon, järjestää edullisen lainoituksen, kustantaa maanjaon ja tarvittavat rakennuspiirustukset.

Parannuksia tehtäisiin keskitettyinä yhteishankkeina.

Tilat saatettaisiin tehostetun neuvonnan piiriin ja viljelijöille järjestettäisiin työllisyyskurssien tapaan jatkokoulutusta.

Kaiken ydin on yhteiskunnan tuki.

Savotoiden mukana ovat hävinneet tuplareet ja sivuansiot, mutta hevonen kuuluu vielä Kostamon kyläkuvaan vetojuhtanakin. Metsässä jyräävät traktorit, mutta heinät ja kotitarvepuut kulkevat reessä.

Lappeenranta säilyttänee Puu-Tykin kaupunginosan

Lappeenranta (HS)

Vuosisadan alkukymmeninä rakennettu puutalovaltainen Tykin kaupunginosa Lappeenrannassa pyritään säilyttämään rakennushistoriallisesti arvokkaana kokonaisuutena.

Alueen yksittäisillä rakennuksilla ei ole arvoa, mutta sen miljööarvot ovat huomattavat.

Maisteri Pekka Kärki museoviraston rakennushistorialliselta osastolta kertoo, että Lappeenrannan vanhoista puutaloalueista nimenomaan Puu-Tykki on säilyttämisen arvoinen.

Hän sanoo, että Tykki on miljööarvoiltaan hyvin korkeatasoinen, tasapainoinen ja ihmisystävällisesti rakennettu kaupunginosa.

Puu-Tykin arvo on nimenomaan viehättävissä katunäkymissä, jotka pyritään uutta rakennettaessakin säilyttämään.

Suosikki putosi: Marie Beaumont

Monte Carlo (Reuter)

Naisten Euroopan mestaritar Marie-Claude Beaumont oli ensimmäinen tunnettu keskeyttäjä 42:nnessa Monte Carlon rallissa.

– –

Neiti Beaumont ehti ajaa Reimsistä vain 300 kilometriä, kun Opel Asconan jäähdytyslaitteet pettivät.

– –

Rallin voittoa puolustaa italialainen Lancia-ajaja Sandro Munari.

Suomalaistoiveet ovat tällä kertaa melko korkealla, sillä alppien pikataivalserpentiinit ovat lumen ja jään peitossa.

Timo Mäkinen ja Hannu Mikkola, Ford Escort, Simo Lampinen, Lancia, ja Rauno Aaltonen, Datsun, ovat vakiintuneet ralliajajien eliittiin.

Koko kvartetti mainitaan nytkin ennakkosuosikkien joukossa, vaikka Renault Alpine on asiantuntijoiden mukaan vahvin uudella 1800 Berlinette-mallillaan.

Viides suomalainen on liikenneneuvos Onni Vilkas, BMW.

Timo Mäkinen ja Henry Liddon (oik.) aloittivat matkan kohti Monte Carloa Frankfurtista.

”Bensaa suonissa perverssi filmi”

Bonn (Veikko I. Pajunen)

Risto Jarvan elokuva ”Bensaa suonissa” sai länsisaksalaisessa televisiossa kuluneella viikolla ensiesityksen, joka onnettomien olosuhteiden vuoksi todennäköisesti jäi myös viimeiseksi liittotasavallassa.

– –

Vielä ikävämmän kohtalon Jarvan filmi koki Baijerin valtalehdessä – yleensä asiallisessa – Süddeutsche Zeitungissa.

Lehden autoiluasiantuntija K. H. Kramberg kirjoitti siitä omalla asiantuntemuksellaan arvostelun otsikolla ”Perverssit autoilijat”.

– –

”Vaikka se (Jarvan filmi) on peräisin Suomesta ja sijoittuu tapahtumiltaan sinne — osittain väreissä, osittain mustavalkoisena — monet baijerilaiset autoilun ystävät varmaan suuttuivat ja kauhistuivat tavasta, jolla siinä, kuten sanoa täytynee, moottoriurheilua häväistiin.”

”Kyseessä olivat molempia sukupuolia edustavat ralliautoilijat, jotka heti moottorien aloitettua laulunsa joutuivat sukupuolisesti kiihtyneeseen tilaan. Joka tapauksessa tapahtui, että he paljastivat yläruumiinsa peuhatakseen keskenään (ja televisiossa).”

”Onneksi elokuvan juoni oli varsin katkonainen ja täysin sekava, joten heidän seuraamisensa henkisesti ja eroottisesti alkoi pian väsyttää. Näkemisen arvoinen oli useimmille meistä ralli sinänsä, varsinkin kaarteissa, jolloin myös tapahtui mitä kauheimpia onnettomuuksia.”

”Lopuksi ajettiin vielä sikoja kuoliaaksi, ja nuoren ralliajajan rakastettu vammaantui tällöin niin pahoin, että hän makasi siinä kuin kuolleena ja joutui sairaalaan.”

”Nuori mies selvisi hengissä ja toi hänelle kukkia vuoteen ääreen. Tällöin hän ei enää tunne häntä (miestä), ja huristelee itsekseen moottorin tavoin. Yksinkertaisesti perverssiä.”

Andy Warhol-filmi hälynä Englannissa

Lontoo (Erkki Arni)

Englannin televisiomaailmassa on meneillään draama, jonka keskeisenä aiheena on tv-ohjelmien yhteydessä usein kuultu periaate ”en tosin itse nähnyt ohjelmaa, mutta sellaiset pitäisi kieltää”.

Kaupallisen television oli määrä esittää muutama ilta sitten dokumenttielokuva tunnetusta ja kaikin mokomin erikoislaatuisesta amerikkalaisesta pop-taiteilijasta Andy Warholista.

– –

Vain muutama tunti ennen ohjelman alkua Englannin vetoomusoikeus kuitenkin päätti, että elokuvaa ei saanut esittää toistaiseksi, ennen kuin se oli lähemmin tarkastettu.

Kantelun esitti Norris McWhirter -niminen lehtimies sillä perusteella, että elokuva on hyvien tapojen vastainen, siveetön ja yleistä moraalia loukkaava.

– –

Tämä oli tietysti sensaatio sinänsä, mutta varsinainen häly kohosi kun ilmeni, että McWhirter ei ollut nähnyt Warhol-ohjelmaa; vetoomusoikeuskaan ei ollut nähnyt sitä.

Ei edes kaupallisen television ohjelmatoimintaa valvova itsenäinen televisiohallinto IBA ollut nähnyt sitä.

– –

Jos tästä kiellosta kerran tulee lainopillinen ennakkotapaus, joudutaan vähitellen siihen, että kuka tahansa saa oikeusteitse sensuroida radion, television ja ehkä lehdistönkin sisältöä asianomaisten virka- ja hallintoelimien ohitse, protestoijat valittavat.

Ja silloin vaarannetaan sananvapautta erittäin arveluttavalla tavalla.

Puhtaasta vedestä kaatokänniin

Skotlantilaiset kutsuvat whiskyä ”elämänvedeksi”.

Se ei auttanut kuitenkaan lääkäreitä selvittämään kuinka eräs 33-vuotias mies oli tullut kaatokänniin, vaikka hän ei ollut juonut kunnon skottilaista whiskyä, vaan puhdasta vettä.

Mies vaikutti täysin normaalilta saapuessaan Woodendin sairaalaan, kirjoitti tri S. H. Hall British Medical Journal -lehdessä.

Muutamien minuuttien kuluttua löysi hoitajatar kuitenkin miehen tuoliin lyyhistyneenä, puhumassa sammaltavalla äänellä ja käyttäytyen muutenkin kuin henkilö, joka on nauttinut useita lasillisia liikaa.

Myöhemmin mies vaipui tajuttomuustilaan ja hänen jäsenensä vapisivat.

Lääkärit keskustelivat miehen vaimon kanssa, joka kertoi hänen juoneen litroittain vettä.

Mies kärsi harhakuvitelmasta, että suuri mato oli ryöminyt hänen vatsaansa ja että hänen oli huuhdottava se pois.

Erittäin runsas veden nauttiminen aiheutti hänessä kaikki humaltuneen oireet.

Lääkärit auttoivat nopeasti miestä ”selviytymään” antamalla hänelle suolaliuosruiskeita. (UPI)

Lea laulaa

Lea Laven radion tanssiorkesterin solistina klo 18.30 yleisohjelmassa.

Koonnut Kari Lankinen

Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia