Näyttelijäsopimusten ensimmäisenä laillisena neuvottelupäivänä torstaina 1. helmikuuta oli maan tänä vuonna erittäin runsas näyttelijäkierto entiseen tapaan neuvoteltu useimmissa teattereissa lähes valmiiksi.
Koska näyttelijöitten työehtosopimusten yhä vahvemmin kritikoitujen pykälien mukaan sopimusten allekirjoittaminen saadaan aloittaa vasta 1. huhtikuuta, ovat nyt julkistettavat tiedot edelleenkin vain tietoja teattereiden suunnitelmista!
Kiinnityskierros tuo uusia kasvoja Helsingin molempiin suuriin teattereihin. Lisäksi Tampere, Turku, Pori ja Oulu ovat vaihdon eräitä vahvimpia vetopisteitä.
Turun Kaupunginteatteriin: Heidi Krohn.
Turun Kaupunginteatteriin: Marja Packalén
Lasse voitti
Lasse Viren on jälleen saavuttanut murskavoiton.
Tällä kertaa ensimmäinen sija tuli Viikkosanomien Suosituin suomalainen -kilpailussa, joka järjestettiin jo 20. kerran. Lasse sai 15 694 ääntä.
Takavuosien moninkertainen suosituin, tasavallan presidentti Urho Kekkonen sai tyytyä 1 301 ääneen.
Kolmas eli Pekka Vasala keräsi 544 puoltolausetta. Kymmenen parhaan joukossa oli myös pääministeri Kalevi Sorsa.
Naisiakin oli päässyt joukkoon eli hiihtäjä Marjatta Kajosmaa ja YK-naisemme, varatuomari Helvi Sipilä.
Seuraavina olivat mm-motoristi Jarno Saarinen, pääjohtaja Mauno Koivisto, kapellimestari Okko Kamu ja pop-poliitikko Harri Holkeri.
”Kuluneita kasvoja” pois Mainos-tv:stä
Mainos-Television johto on päättänyt, ettei se käytä ohjelmissaan eräitä näyttelijöitä, koska heidän kasvonsa ovat ”kuluneet” televisiossa.
Näyttelijät itse eivät usko, että Mainos-tv:n ilmoittama peruste on heidän syrjäyttämisensä todellinen syy.
Karanteeniin ovat joutuneet freelance-näyttelijät Irma Martinkauppi, Timo Martinkauppi, Timo Virkki ja Martti Tschokkinen.
Heitä ei ohjelmapäällikkö Tauno Äijälän mukaan tulla toistaiseksi kiinnittämään ohjelmiin.
– –
Suomen näyttelijäliitossa kummasteltiin Mainos-Television karanteenimääräystä.
Kasvojen kuluminen ei ole hyväksyttävä syy jättää näyttelijöitä käyttämättä työssä, joka on heidän pääasiallinen tulolähteensä, sanoi liiton toiminnanjohtaja Riitta Seppälä.
Lomaemännän virkaan sopii mies yhtä hyvin
Lahti (HS)
Maaltapako vaikeuttaa Padasjoella niin kuin muissakin maaseutupitäjissä ikääntyneen maatalousväestön toimeentulomahdollisuuksia.
Sairaustapauksissa ei naapuriapua enää ole saatavissa.
Erityinen toimikunta etsii Padasjoelle vakinaista lomaemäntää, mutta käyttää nimitystä ”maatalouden lomittaja”, jotta miehetkin uskaltaisivat hakea. Nimikkeellä ”maatalouden lomittaja” pyritään saamaan kaikki asiasta kiinnostuneet hakeutumaan työhön.
Padasjoen lomaemäntätoimikunta uskoo, että miehet eivät hae työtä, joka kulkee nimikkeellä ”lomaemäntä”.
”Toisaalta mies tulee aivan mainiosti kysymykseen. Hän voi tehdä aivan samat maatilan työt kuin nainenkin”, sanoo maatalouden lomittajaa etsivä emäntä Ritva Kallio-Hakka.
Maatalouden lomittajat ovet jakautuneet epätasaisesti. Monissa kunnissa ei ole lainkaan lomittajia, kun toisissa niitä on jopa kuusi.
Jumppa valloittanut naiset, miehet ujostelevat
Marjut Svahn ja Liisa Kaijalainen
Kuntovoimistelu on suosittua. Tarjolla on jumppaa kaikenikäisille ja joka tasoisille.
On ilmaisia ja maksullisia kursseja urheilukeskuksissa. Kunnat, urheiluseurat ja monet yhteisöt järjestävät kuntovoimistelua.
Helsingin, Espoon ja Suomen Naistenliikuntakasvatusliiton seurojen kausimaksut vaihtelevat viidestä markasta viiteen kymppiin.
Tuolin kanssakin voidaan voimistella. Varsinkin eläkeikäisten on hyvä aloittaa venytysliikkeiden harjoittelu istuen.
Naisten ryhmät ovat yleensä täynnä, mutta miehiä saisi tulla lisää. Tunnit ovat tavallisesti kerran pari viikossa iltaisin. Ryhmiin pääsee mukaan milloin tahansa, jos tilaa löytyy.
Eläkeläisille on monessa paikassa suunniteltu omia ohjelmia ja kursseja, jotka ovat täynnä innokkaita vanhuksia. SVUL:n Helsingin piiri ohjaa ilmaiseksi yhden vanhainkodin jumppaa.
Keilat, vanteet ja puolapuut sekä tuoli ovat voimistelussa eläkeläisille sopivia apuvälineitä. Musiikki kuuluu oleellisena osana liikesarjoihin.
Valtiolta puolet Tornion terästehtaan rahoista
Tornio sai toivomansa yli 670 miljoonan markan terästehtaan, maaherra Martti Miettunen ansaitun voitonmaljan ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jansson sädekehän hallituksen löydettyä torstaina rahat jaloteräksen valmistukseen.
Lapin miehen kasvoillakin lieventyi tiukka ilme, jonka edessä poliitikot ovat antaneet lupauksen toisensa jälkeen vuosien varrella.
Tehtaan rakentaminen alkaa vuoden kuluttua, mutta asuntoja aletaan tehdä jo sitä ennen.
Suomalaista ruostumatonta terästä valssataan ensi kerran vuonna 1976 ja kaikkiaan noin 750 torniolaista osallistuu sen valmistukseen.
Valtio maksaa noin puolet tehtaan rakennushinnasta ja kaikkiaan päätös merkitsee yli 80 000 markan ”lahjaa” jokaista torniolaista kohden.
Hallitus ei ollut vielä kypsä ratkaisun tekoon jalostamoasiassa. Näin kerrottiin aamulla lähes koko yön kestäneiden neuvottelujen jälkeen.
Katajanokan kaavoitus alkaa liikennepulmista
Katajanokan asemakaavan laadinta alkaa kanavan seudun liikenneongelmista. Niihin on löydettävä ratkaisu, ennen kuin varsinaisen asuntoalueen kaavoitus voidaan aloittaa.
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän aikataulun mukaan liikennepulmien pitäisi ratketa vielä tämän vuoden aikana.
Katajanokan asemakaava olisi suunnitelman mukaan valmis ja hyväksytty vuoteen 1975 mennessä.
Katajanokka on kaavoitusta varten jaettu neljään osaan. Tärkein on alue 1 eli kanavanseutu. Sen liikennejärjestelyistä riippuu koko niemen suunnittelu. Sen vuoksi liikenneongelmat yritetään ratkaista jo tämän vuoden aikana. Alue 2 käsittää nykyiset asuntokorttelit ja alue 3 on niitä ympäröivää ranta- ja satama-aluetta, joille sijoitetaan pääosa virkistysalueista. Alue 4 on Valmetin nykyisen telakan paikka, jonne rakennetaan talot 3 000 asukkaalle.
Lentoyhtiöt eivät halua yliäänen Concordeja
Englantilais-ranskalaista Concorde-yliäänimatkustajakonetta kohtasi torstaina isku, joka pudotti sen pilvistä melkein maan pinnalle.
Yhdysvaltain suurimmat lentoyhtiöt Pan American World Airways ja Trans Word Airlines ilmoittivat, etteivät ne hankikaan varaamiaan Concordeja.
Amerikkalaisyhtiöt olivat varanneet yhteensä 13 Concordea. Ne peruuttivat nyt tilauksensa, koska pitävät Concordea liian kalliina — yksi Concorde maksaa noin 250 miljoonaa markkaa — ja huonona verrattuna jumbojeteihin.
Muut amerikkalaisyhtiöt seurannevat Pan Amin ja Trans Worldin esimerkkiä. United Airlines on jo luopunut varauksestaan.
Ranskalais-englantilaisena yhteistyönä rakennetun Concorden prototyyppi lensi ensimmäistä kertaa maaliskuussa 1969. Concorde on yli 58 metriä pitkä ja painaa tyhjänä noin 78 tonnia. Neljän suihkuturbiinimoottorin avulla se lentää yli kaksi kertaa ääntä nopeammin 16 kilometrin korkeudessa ja taittaa kerralla jopa 7 000 kilometrin matkan. Concorde maksaa noin 250 miljoonaa markkaa.
Kaupunkien viidakoissa Tampereella
Varhaista Brechtiä nähdään tammikuussa Tampereen Teatterissa, missä 1921—24 kirjoitettu ”Kaupunkien viidakoissa” saa pohjoismaisen kantaesityksensä 14. helmikuuta.
Ohjaajana vierailee Eugen Terttula, joka on tehnyt näytelmän eri versioista oman sovituksensa. Suomennos on Elvi Sinervon.
Vastanäytelmäksi valmistuu TT:n Pikkuteatteriin 16. helmikuuta Allan Edwallin ”Tervetullut” Hilkka Silasen ohjaamana.
Kevään viimeisenä ensi-iltaparina nähdään suurella näyttämöllä 11. huhtikuuta Tsehovin ”Lokki” Sakari Puurusen vierailuohjauksena sekä Pikkuteatterissa 6. huhtikuuta Johan Bargumin ”Kuin rasvattu” Kari Selinheimon ohjaamana.
Edessä vas. Juhani Niemelä, Liisa Roine ja Jarkko Rantanen, takana Pertti Palo, Seppo Mäki ja Harri Tirkkonen Brecht-harjoituksissa.
Vähän työtä, lisää lomaa
Tulevaisuuden ihminen tekee vähemmän työtä ja saa enemmän lomaa kuin nykyään.
Saksan liittohallituksen asettama komitea tutki taloudellista ja sosiaalista muuttumista vuoteen 1980 mennessä.
Tuloksena viikkotuntimäärä työtätekeville laskee 41 tuntiin, vuosilomaa annetaan 8 viikkoa, joka neljäs vuosi on vielä erityinen ”opintolaina”. Eläkeikä putoaa 60 ikävuoteen ja koulupakko lisääntyy kymmeneen opiskeluvuoteen.
Asiantuntijat eivät tietenkään pysty takaamaan, käykö todella niin kuin komitea päättelee.
D-markoilla merihautaus halukkaille
Bonn (Veikko I. Pajunen)
Länsisaksalaisille vainajille on avautunut mahdollisuus saada käteismaksua vastaan aito merimieshautaus, sillä Hampurissa on perustettu erityinen yritys tarkoitusta varten.
Hollantilaisen liikemiehen hansakaupungin yhtiörekisteriin merkitsemä ”merihautausvarustamo” ei kilpaile muiden varustamojen kanssa, sillä se rahtaa yksinomaan kappaletavaraa viimeiseen leposijaan.
Uudella varustamolla on toistaiseksi käytössään vain yksi alus — entinen huvipursi, joka on kunnostettu merihenkiseksi surupurreksi.
Merimieshautaan pääsee jokainen vainaja, joka maksaa varustamolle 894 Suomen markan suuruisen summan.
Pappi vai paholainen?
Uusi sankarityyppi Ken Hutchison on joutunut pinteeseen meksikolaisen ryövärijoukon iloksi Ralph Nelson -elokuvassa ”Pappi vai paholainen”. Nimiroolissa salaperäisenä katolisena kirkonmiehenä on Robert Mitchum ja mukana on pitkästä aikaa myös Rita Hayworth. Raju ja romanttinen seikkailuelokuva jatkaa parastaikaa Savoyssa.
Koonnut Kari Lankinen
Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone