Suurin ja kaunein: Hakaniemen metroasema

Suurin, kaunein ja kallein Helsingin keskustan metroasemista on Hakaniemen metroasema.

Metrotoimikunta esitti kaupunginhallitukselle keskiviikkona aseman ensimmäisen rakennusvaiheen luonnossuunnitelmat hyväksyttäviksi. Myös Sörnäisten aseman luonnokset ovat valmiit.

Ensimmäisen rakennusvaiheen kustannuksiksi laskettiin aluksi noin 35 miljoonaa markkaa Hakaniemen osalta. Nykyisissä suunnitelmissa on kustannusarviota ylitetty vielä 8,2 miljoonalla markalla, joten Hakaniemen aseman ensimmäisen osan kustannukset ovat reilusti Finlandia-talon luokkaa.

Myös Sörnäisten metroaseman kustannukset ovat nousseet. Suurena syynä tähän katsoo metrotoimisto palkkaliukumat ja liukuportaiden hinnannousun.

Sörnäisten metroaseman lippuhalli on sijoitettu Helsinginkadun ja nykyisen huoltoasemakolmion alle Hämeentien ja Pengerkadun väliin. Rakennustyöt alkavat syksyllä. Kuva: Pekka Tapio

Markka devalvoidaan 5—10 %

Suomen markka seuraa tänään dollaria jonkin matkaa alaspäin.

Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto (takana) oli kuultavana pääministeri Kalevi Sorsan johdolla pidetyssä hallituksen iltakoulussa Suomen markan uuden arvon määrittelyä käsiteltäessä. Vain runsaan puolen tunnin keskustelun jälkeen poistuivat iltakoulusta sekä Koivisto että Sorsa. Kuva: Jarmo Matilainen / HS

Markan arvon alentamisesta päätettiin keskiviikkoillan ja yön kuluessa hallituksen, pankkivaltuusmiesten sekä Suomen Pankin välisissä neuvotteluissa.

Markan arvioitiin alenevan 5–10 prosenttia. Ministeri Ahti Karjalaisen arvion mukaan devalvaatio jäisi kuitenkin ”aika paljon pienemmäksi kuin dollarin devalvaatio”.

Devalvaation toisena vaihtoehtona ollutta Suomen markan kelluttamista ei tiettävästi voitu harkita sen vuoksi, että ”markka uppoaisi heti”. Tämä oli keskiviikkoillan kasku markan arvon pyörittelijöiden keskuudessa.

Veikko Vennamo marssi pankkivaltuusmiesten kokoukseen Suomen Pankkiin keskustelemaan markan kohtalosta valuuttakriisin ristiaallokossa. Kuva: Hannu Lindroos / HS

Punavangeille ehdotetaan 1 000 markan korvausta

Vankileireissä tai vankiloissa kansalaissodan vuoksi olleille punavangeille ehdotetaan 1 000 markan korvausta. Se olisi hyvitys koetuista kärsimyksistä.

Jokaisesta vuodesta 1919 alkavasta vankina olon puolivuotiskaudesta maksettaisiin lisäkorvausta 500 markkaa. – –

Työryhmä, joka keskiviikkona jätti ensimmäisen osamietintönsä sosiaaliministeri Seija Karkiselle, arvioi elossa olevien korvaukseen oikeutettujen punavankien määräksi 3 000–5 000. Heidän osaltaan kertakaikkisen korvauksen kustannukset olisivat noin 4 miljoonaa markkaa. – –

Koska monella ei ole todistusta olostaan vankilassa tai vankileirillä, eikä valtionarkistossa ole asiakirjoja vapauttamisesta, saatetaan työryhmän puheenjohtajan Pekka Ojalan mukaan tyytyä esimerkiksi kahden henkilön todistukseen.

”Elossa olevat punavangit pystyvät todistamaan toisensa”, sanoi Ojala.

Työryhmän selvitysten perusteella punavankien keski-ikä on 76 vuotta. Vanhimmat ovat yli 90 vuoden ikäisiä. Nuorin lienee 73-vuotias.

Näkykää paremmin

Heijastimien käyttö on kuulemma vuosi vuodella vähentynyt.

Jalankulkijain näkymisongelma on samalla käynyt suorastaan surkeaksi, sanovat liikenneturvallisuudesta huolestuneet viranomaiset.

Liikenneturvan malliperhe, jonka ulkoiluasusteissa on käytetty heijastinkankaasta valmistettuja raitasomisteita. Kuva: Reprotalo Oy

Riippuvista heijastimista ei ole tullut niin paljon apua pimeässä kuin alunperin toivottiin.

Liikenneturvan valistustoiminta onkin nyt keskitetty vaatetus- ja laukkuteollisuuteen, joiden tuotannossa nähdään mahdollisuus ratkaisevasti parantaa jalankulkijoiden näkymistä.

Liikenneturva on myös valmistanut suurikokoisen julisteen, jolla pyritään vetoamaan lapsineen liikkuviin äiteihin.

Äidit ja muut ompelutaitoiset voivat näet itsekin näppärästi somistaa asusteita kaupoista saatavilla erilaisilla heijastinmateriaaleilla.

Lahti suunnittelee kunnallista liikennettä

Lahti (HS)

Toimikunta ryhtyy suunnittelemaan Lahden kaupungin linja-autoliikenteen kokonaisuudistusta. Uudistuksesta laaditun muistion on tulkittu merkitsevän kunnallisen liikennejärjestelmän aloittamista Lahdessa.

Linja-autoliikenteen kriisi Lahdessa alkoi tämän vuoden alussa.

Yksittäisten lupien varassa toimivat liikennöitsijät vähensivät epätaloudellisia linjoja. Seurauksena oli muutamien kaupunginosien jääminen liikenteelliseen mottiin.

Lahden liikennejärjestelmää on arvosteltu useaan otteeseen. Yksityiset liikennöitsijät ovat joutuneet anomiensa linjojen lisäksi ajamaan myös niin sanottuja sosiaalisia linjoja.

Sosiaalisia linjoja on kuitenkin ollut niin vähän, että muutamista kaupunginosista ei juuri ole Lahteen päässyt. Yksittäislupajärjestelmä on samalla johtanut suureen määrään linjoja ja vielä suurempaan määrään pysäkkejä.

Lahden kaupungissa on linja-autolinjoja tällä hetkellä yli viisikymmentä. Linja-autopysäkkejä on 95 000 asukkaan Lahdessa yhtä paljon kuin Helsingissä.

Oscar-ehdokkaat nimetty – Brando kieltäytynee

Hollywoodissa on tällä viikolla nimetty viralliset ehdokkaat elokuva-akatemian palkintojen eli Oscarien saajiksi.

Oscarien jako toimitetaan maaliskuun 27. päivänä 45. kerran.

Kummisetä Marlon Brandon odotetaan kieltäytyvän Oscaristaan. Kuva: Sanoman arkisto

Mafia-elokuva Kummisetä voitti ylivoimaisesti ainakin näissä ehdokasnimennöissä: sille tuli niitä 11.

Filmi on ehdokkaana vuoden parhaaksi elokuvaksi ja Oscaria ehdotetaan lisäksi sen ohjaajalle Francis Ford Coppolalle, pääosasta Marlon Brandolle sekä lisäksi kolmelle muulle näyttelijälle: Robert Duvallille, James Caanille ja AI Pacinolle sivuosista.

Edelleen se on Oscar-ehdokkaana puvuista, leikkauksesta, musiikista, äänityksestä ja käsikirjoituksesta.

Erityisen vilkasta mielenkiintoa herättää Marlon Brandon ehdokkuus USA:ssa. Vahvasti epäillään, että hän kieltäytyy Oscarista, jonka oletetaan jokseenkin varmasti lankeavan hänelle.

Brando kieltäytyi tammikuussa Kultaisen Maapallon vastaanottamisesta ja perusteli kieltäytymistään perusteellisesti silloin sähkeessä.

Hän selitti antavansa kyllä arvoa palkinnolle, mutta sanoi olevansa sitä mieltä, että USA:ssa on tällä hetkellä kauhistuttavan paljon eri tahoille suuntautuvaa monenlaista vääryyttä – imperialismia ja laittomuutta ja eri ihmisryhmien sortoa — eikä hän halua olla osallisena siihen välillisestikään.

Concorde ei kelpaa – taas peruutusta

Lontoo (Erkki Arni)

Pako englantilais-ranskalaisesta yliääniliikennekoneesta Concordesta jatkuu.

Amerikkalainen lentoyhtiö American Airlines ja belgialainen Sabena ovat peruuttaneet Concorde-varauksensa.

American Airlines oli varannut kuusi Concordea ja Sabena kaksi. Kumpikin yhtiö selitti, ettei varallisuustilanne salli Concorden hankkimista: maksaahan kukin kone varaosineen noin 23 miljoonaa puntaa.

Julkistamattomana todellisena syynä lienee kuitenkin se, että yhtiöt epäilevät Concorden kannattavuutta. Matkustajakapasiteetti on näet suhteellisen vaatimaton, 108 paikkaa.

Kookkaan ja raskaan matkustajakoneen puskeminen eteenpäin kaksi kertaa ääntä nopeammin vaatii niin paljon moottorivoimaa, että noin puolet Concorden lähtöpainosta on polttoainetta matkustajamäärän kustannuksella.

Karkotus päätti heimotutkimuksen

Jakarta (Reuter)

Indonesian hallitus määräsi keskiviikkona amerikkalaisen antropologin, rouva Wyn Sargentin poistumaan maasta kolmen päivän aikana.

Hänen avioliittonsa heimopäällikkö Obaharokin kanssa Länsi-Irianissa 8. tammikuuta on herättänyt saarella kohua. Häntä on kielletty palaamasta Länsi-Irianiin.

Viranomaiset sanoivat, että hänet karkotetaan, koska hän on rikkonut viisumisäännöksiä.

Virkamiehet olivat raivoissaan viime kuussa, kun rouva Sargentin kerrottiin aikovan luopua vaatteiden pitämisestä ja ryhtyvän noudattamaan Obaharokin heimon tapoja.

Maailmanennätys tuli, mutta nielurisat paleltuivat

22-vuotias skotti Archie Leggat on vastaleivottu jäätelönsyönnin maailmanennätysmies.

Hän nielaisi 50 jäätelöpalloa 16 minuutissa ja joutui sen jälkeen turvautumaan lääkärin apuun paleltuneiden nielurisojen takia.

Vanha ennätys oli Guinnessin Ennätysten kirjan mukaan 46 palloa 30 minuutissa. Sen teki Peter Morrow Brisbanessa, Australiassa huhtikuussa 1970. (UPI)

Informaatiota Yleisradiosta

Radion johtaja Eino S. Repo jakelee informaatiota Yleisradion asioista kuuntelijoille klo 19.40 yleisohjelmassa alkavassa Välikysymyksessä. Toimitukseen on jo saapunut lähes puolen metrin pino kirjeitä, joista useimmat ovat nimettömiä, roimasti kantaa ottavia ja yleensä enemmän ohjelmien yksityiskohtiin kuin ohjelmapolitiikkaan puuttuvia. Soittoja odotetaan myös tulevan runsaasti. Kuva: Juhani Salonen / HS

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone