Kurikka (HS)
Juha Miedolle, 23, ja Kurikalle suomen mestaruuskilpailut olivat täydellinen menestys.
Juha Mieto toi mitalit ja yleisöä kisoihin yhteensä pitkästi yli 30 000.
Kurikan kunnan apulaisurheiluohjaajasta tuli kotikylässään Suomen pitkän hiihtohistorian ahnein mestari — hän vei kaikki kolme henkilökohtaista mestaruutta tältä kaudelta.
Ennen näitä päiviä on tehokkain ollut Kalevi Laurila kuusi vuotta sitten: kaksi kultaa ja hopea. – –
Nyt on kaikkien yläpuolelle noussut uusi mies: Juha Iisakki Mieto.
Juha Mieto: Kaikki mahdollinen, 3 henkilökohtaista mestaruutta.
Kaksi löytyi komiaa Kurikassa
Kurikka (Jaakko Luoma)
Vehkalahden Marjatta Kajosmaa teki vastustamattomasti saman minkä Juha Mietokin: hiihti kaikki mahdolliset henkilökohtaiset mestaruudet itselleen.
Naisten viidellä kilometrillä olisi aivan hyvin voitu käyttää vaikkapa Harjavallan SM-kisojen kympin tuloslistaa.
Marjatta Kajosmaa vei kaiken.
Marjatta Kajosmaa: Kaikki mahdollinen, 2 henkilökohtaista mestaruutta.
Hopeasompa veti yli 2 000 nuorta
Harjoittelua ja kilpailemista haitannut lumipula ei ole lannistanut maan nuorimpiakaan kilpahiihtäjiä ja mäenlaskijoita.
Suomen Hiihtoliiton, Työväen Urheiluliiton, Finlands Svenska Skidförbundin ja Helsingin Sanomain järjestämän Hopeasomman aluekilpailujen ensimmäisenä viikonvaihteena, lauantaina ja sunnuntaina lykki laduilla ja hyppäsi mäessä reippaasti yli 2 000 tyttöä ja poikaa.
Määrä noussee noin kaksinkertaiseksi, kun loput aluekilpailut käydään viikon kuluttua.
Aluekilpailujen parhaat jatkavat 14- ja 16-vuotiaiden sarjoista SM-kisoihin, jotka järjestetään nyt virallisesti toisen kerran.
Kilpailupaikkoina ovat Leppävirta (hiihto) ja Kuopio (mäki ja yhdistetty).
Nuorten kisailijoiden, Sirkku Vyyryläisen (48) ja Riitta Tuomalan (49) hymyt eivät hyytyneet eikä matka katkennut, vaikka sukset olivat lähtökiihdytyksessä mennä solmuun. Tytöt kilpailivat Kymin Hurukselassa.
Jörn Donner rakentaa lomakylän Kustaviin
Jörn Donner rakennuttaa Kustavin Linnanniemeen lomakylän.
Vuosia vireillä olleen rakennushankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu ensi kesäkuun alkuun mennessä.
Kuninkaantien lomakylään tulee yhdeksän rivitaloa, joissa kussakin on kuusi 30 neliön loma-asuntoa.
Lomakylän ravintolaksi saneerataan vanha nelimastoinen tammikuunari Helena, jota Donner aikoinaan tarjosi Turun kaupungille jokikahvilaksi.
Kunnostuksen yhteydessä laivaravintolan nimi muuttuu Silakaksi. Asiakaspaikkoja laivalle tulee 120 ja sen lisäksi kansiravintola.
Strömin väylän varteen nousee myös venesatama, jossa myydään bensiiniä ja elintarvikkeita veneilijöille.
”Kustavissa on kesäasukkaita noin 10 000, mutta heidän palvelustaan ei ole välitetty”, sanoo Donner.
Turun rajanaapuri luottaa itsenäiseen tulevaisuuteen
Raisio (Jukka Martinkari)
Raision kauppala uskoo itsenäiseen tulevaisuuteen sekä teollisuuspaikkojensa omavaraisuuteen.
Samalla se on kuitenkin valmis tiiviiseen yhteistoimintaan kaupunkinaapuriensa Turun ja Naantalin kanssa.
Turun kaupunginjohtaja Väinö J. Leino sanoo, että alue Kaarinasta Naantaliin asti muodostaa yhtenäisen tietyn kokonaisuuden.
”Mielestäni tämän pitäisi tulla myös näkyviin nykyistä selvemmin”, hän sanoo.
Raision liikekeskus rakennetaan kaksitasoratkaisuna siten, että ensimmäinen kerros jää pilareitten varaan, ja kulkukäytävät ovat toisen kerroksen tasanteella. Nosturin paikalle nousee 12-kerroksinen torniosa, ja sen viereen Puolimatka Oy:n suunnittelukonttori, johon tulee satakunta työntekijää. Edustalla oleva aukio on varattu toriksi. Vasemmalla kauppalanjohtaja Samuli Porsanger.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton kantana on insinööri Pentti Lehvosen mielestä, että Raisio, kuten myös Kaarina ja Lieto, jotka ovat Turun naapureita, tulee säilyttää itsenäisenä kuntamuotona.
”Nyt olemme jo ohittaneet sen vaiheen, jolloin puhuttiin vakavasti näiden kuntien hallinnollisesta yhdistämisestä.”
Raision kauppalan teollisuushallit (edessä vasemmalla) ovat keräytyneet keskustaan, Nesteen tien varteen.
Matka-asentajat toivovat tilaa asuntoperävaunuille
Kotka (HS)
Matkailuperävaunun asunnokseen hankkineet matka-asentajat ovat vaikeuksissa paikoitustiloja etsiessään.
Matka-asentajat ovat omatoimisesti lähteneet parantamaan asunto-olojaan. Asuntoperävaunussa voi asua viihtyisästi talvellakin.
Asuntovaunu on useilla paikkakunnilla ainoa majoitusmahdollisuus muiden majoitustilojen täytyttyä.
Asuntovaunun hankkineet matka-asentajat toivovat, että paikoituskysymys huomioitaisiin jo urakkasopimuksessa.
Matka-asentaja Martti Nikkinen on tyytyväinen kauniiseen rantapaikkaansa, jonka hän sai yksityiseltä tontinomistajalta Mussalon Etukylästä. Matka-asentajien asuntoperävaunuille ei useinkaan löydy paikoitustilaa työmaan läheltä.
Neule on lapselle ihanteellinen materiaali
Anna-Liisa Wiikeri
”Sain kamalan shokin, kun yksi ostaja kertoi pitävänsä malleistani, mutta ei voivansa ostaa, ennen kuin lasten vaatteiden muotivärit on tiedossa”, kertoo Heta Brotherus, joka parin vuoden ajan on tehnyt neuleita lapsille, 90 sentistä 120 senttiin saakka.
Se hyöty tästä oli, että pystyi tyynesti suhtautumaan, kun seuraava ostaja tiukkasi ruukatusta villasta tehtyä kietaisutakkia metrin pituisille muotinukeille. Saipa kenties ao. ostajan muuttamaan mielensäkin siitä, mikä muodista sopii pienille ihmisille, mikä ei.
Hän aloitti nämä hommelit, kun ei löytänyt omalle lapselleen mieleistään päällepantavaa.
Sitten alkoivat tuttavat kysellä, eikö heidänkin muksunsa voisi saada tuollaista.
Ja siitä se sitten alkoi, pieni sarjavalmistus, jota markkinoidaan toistaiseksi Helsingissä, Oulussa, Lahdessa ja Turussa.
Paras lapsen vaate on yksinkertainen. Heta Brotheruksen suunnittelemat neuleet ovat ilahduttavan selkeitä, hyvin toimivia, helppohoitoisia. Kaksivärinen vetoketjupusakka maksaa 24 mk, yksimittainen musta haalari 27 mk, raidallinen pusero 17 mk, raidallinen haalari 21 mk, kapearaitainen tunikamekko housuineen 37 mk. Kaikki hinnat 100 sentin koosta.
Sementti ja seuraus
Lilla Teaternissa on maanantaina 19. helmikuuta Johan Bargumin uuden näytelmän ensi-ilta.
Virke och verkan (Sementti ja seuraus) päättää Bargumin pienyrittäjätrilogian, jonka edelliset näytelmät ovat Som smort ja Bygga bastu.
Sementti ja seuraus pohtii asumista ja asuntopolitiikkaa pienen rakennusfirman ja sen työntekijöiden näkökulmasta.
Esityksen ohjaa Lasse Pöysti ja lavastaa Pentti Piha.
Birgitta Ulfsson ottaa Asko Sarkolasta villapaidan mittaa.
”Ikinuoret” miehet eroavat eniten
Vuonna 1910 viisi sadasta avioliitosta Ranskassa päättyi avioeroon.
1960 määrä oli jo noussut 10 prosenttiin ja nyt 12:een.
Ikäryhmittäin avioerojen määrä lisääntyi vuodesta 1960 vuoteen 1972 eniten 40—49-vuotiaiden keskuudessa (32 %) sekä yli 60-vuotiaitten avioparien keskuudessa (63 %).
Tilastot julkaissut sosiologinen lehti on haastatellut eräitä psykiatreja ja avioliittoneuvojia.
”Yhä useammin tietyn ikäiset miehet vaativat avioeroa”, sanoi avioliittoneuvoja Simone Cornee.
”Miehen selitys on useimmiten yksinkertaisesti: olen yhä nuori. Mies ei halua sitoa keski-ikäisenä viimeisiä vuosia perheeseen ja kotiin.” (UPI)
Ruotsin ”poseeraustytöt” perustivat ammattiliiton
Ruotsin ns. poseeraustytöt ovat perustaneet valtakunnallisen ammattiliiton sen jälkeen, kun sanomalehdet äskettäin lopettivat heidän ilmoitustensa vastaanoton.
Liittoon, jonka tehtävänä on valvoa jäsentensä taloudellisia ja sosiaalisia etuja, kuuluu 107 tyttöä.
Liiton perustava kokous pidettiin tuntemattomassa huvilassa Djurholmissa Tukholman lähellä.
Liiton jäsenistä, jotka kutsuvat itseään joko ”poseeraustytöiksi” tai ”ammattimalleiksi”, toimii 43 pääkaupungin ulkopuolella.
– –
Kokouksessa hyväksyttiin myös liiton säännöt ja valittiin hallitus.
Lehdistöä oli ennen kokousta harhautettu antamalla sille väärä tieto kokouksen pitopaikasta.
Väärän osoitteen ulkopuolelle kerääntyi melkoinen ihmisjoukko, joka joutui kuitenkin poistumaan tyhjin toimin. (TT)
Koonnut Kari Lankinen
Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone
Oikaisu 21.2. klo 9.40: Toisin kuin Helsingin Sanomissa 19.2.1973 ja tässä artikkelissa aiemmin kirjoitettiin, kahteen mestaruuteen olivat samoissa Suomen-mestaruushiihdoissa yltäneet muutkin Eero Mäntyrannan, Arto Tiaisen ja Osmo Karjalaisen lisäksi, esimerkiksi Eino Olkinuora ja Arvo Viitanen. Tässä oikaisussa Arvo Viitasen nimi kirjoitettiin alun perin virheellisesti muodossa Arto Viitanen.