Sole Uexküll
Intimiteatteri tarjoilee sunnuntaista lähtien vuoroiltoina Noel Cowardin Marakatin rakastunutta käsikähmää tekstinä loistavan ja esityksenäkin aika onnistuneen Iivana Julmansa lomassa.
Kysymys on vierailusta.
Cowardin Rakastan sinua, marakatti on nyt Intimissä nähtävissä samana esityksenä, jolla Liisa Tuomi, Leif Wager, Maija-Leena Soinne ja Tommi Rinne syyspuolella kiersivät Suomea.
Suosikkien suosio on vahva.
Sunnuntain katsomon mieltymyksen ilmaukset komediaparille Tuomi & Wager hipoivat Amandan & Elyotin näyttämöllä temmeltävän tappelunmelskeen äänirajaa.
Lehtimummokin elää miestenlehtien myynnillä
Naisen paljas ruho, mieluimmin väreissä ja kiiltävällä paperilla höystettynä rautaisilla jutuilla rautaisten miesten melskeistä seksin ja väkivallan pyörteissä, on tavaraa, jolla tienataan miljoonia — Suomessakin.
Miestenlehtiin sijoitetaan rahaa ja uusia lehtiä tupsahtelee laajeneville markkinoille.
Seksivallin murtuminen ei yksin hyödytä lehtien kustantajia ja maahantuojaa. Se on myös lehtimummujen suurin tulolähde.
Ilman miestenlehtiä lyötäisiin lappu monen lehtikioskin luukulle.
Viime vuonna kotimaisten miestenlehtien myynti nousi noin kolmeen miljoonaan markkaan ja ulkomaisten noin yhteen miljoonaan.
Voittojaan nakupellelehtien kustantajat eivät halua paljastaa — ennen kaikkea kilpailijoilleen.
Eläinmuseon kokoelmia täydennetään
Helsingin yliopiston eläinmuseolle on luvassa täydennystä.
Museon konservaattori Eirik Granqvist, joka professori Ernst Palménin mukaan on ”perusteellisesti suunnitellut museon näytekokoelmien uudistamisen”, on saanut yliopiston konsistorilta 23 000 markkaa Afrikan retkeä varten.
Retkellä on tarkoitus ampua suurnisäkkäitä kokoelmiin. Granqvist valmistaa nahat paikan päällä ja tuo ne sitten Suomeen täytettäviksi. Muun muassa ohjelmassa on kirahvi, gepardi, sarvikuono, leopardi, neljä impalaa ja kaksi sukeltaja-antilooppia.
Harvinaisten eläinten suojelusta pian sopimus
Washington (New York Times)
Sukupuuttoon kuolemaisillaan olevien lajien suojelemista pohtivassa kansainvälisessä konferenssissa päästään ilmeisesti sopimukseen ensi perjantaihin mennessä.
Konferenssissa edustettuina olevien 77 maan valtuutetut ovat jo saaneet aikaan alustavan luettelon lajeista, jotka tarvitsevat suojelua.
– –
Alustavassa luettelossa, jossa mainitaan suojelua kaipaavat lajit, on valaiden lisäksi useimmat suuret kissaeläimet, esimerkiksi leopardi, jaguaari ja tiikeri, lisäksi merikilpikonna, saukko, Keski-Amerikan hämähäkkiapina ja gorilla.
Virkistävät harjualueet olivat kadonneet
Hyvinkään kaupunki on merkinnyt yleiskaavaansa virkistysalueiksi harjualueita, joita ei enää ole olemassakaan. Harjujen paikalla irvistävät soramontut.
Kaupunki ei ole huomannut, että soraliikkeet ovat jo olleet asialla. Soraharjuihin on sijoitettu jo 2,5 miljoonaa markkaa.
Arvokkaita virkistys- ja luonnonsuojelualueita on montunkaivajien hallussa noin 400 hehtaaria. Hyvinkääläinen retkeilijä ei usko kaupunginisiin: hän näkee luonnon kirjaimellisesti katoavan silmistä.
”Kaikki meni, eikä piisannutkaan”, sanoo harjuilla viimeiset kuntojuoksunsa juossut kaupunkilainen.
Sorayhtiöt taas pelkäävät luonnonsuojelua: ”Emme halua ostaa sellaisia alueita, joilta soranotto myöhemmin kielletään...”
”Miljoona vankia Neuvostoliiton pakkotyöleirillä”
Bryssel (The Guardian)
Tuhannella neuvostoliittolaisella pakkotyöleirillä pidetään ainakin miljoonaa vankia, kerrotaan maanantain Brysselissä julkaistussa hyvin dokumentoidussa selonteossa.
Selonteon julkaisi neuvostoliittolaisten ihmisoikeuksia valvova kansainvälinen komitea.
Kokonaislukuun sisältyy 10 000 poliittista vankia, mutta selonteossa ei ole otettu mukaan ojennusleirejä ja -vankiloita eikä psykiatrisia vankilasairaaloita, joihin tyytymättömiä jatkuvasti suljetaan.
Lehdistösensuuri iski Turkissa
Ankara (UPI)
Sotatilalain valvontaelin on ensimmäisen kerran 103 vuoteen Turkissa turvautunut lehdistösensuuriin sensuroimalla kaksi kappaletta puheesta, jossa arvosteltiin sensuuria.
Sotatilalain toimeenpanemisesta huolehtiva elin antoi lauantaina lyhyen lausunnon, jossa se ilmoitti, että jokaisen turkkilaisen uutistoimiston on annettava uutisjuttunsa sen sensuroitavaksi ennen julkaisemista.
Toimittajat ja kustantajat valittivat heti, että määräys palauttaisi sensuurin Turkkiin ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun lehdistön vapaus taattiin 23. heinäkuuta 1870, päivänä, jota yhä juhlitaan Turkin ”lehdistön vapauden” päivänä.
Punainen valo vihreäksi kuljettajan käskystä
Washington (Reuter)
Washingtonin busseihin asennetaan laitteet, joiden avulla bussinkuljettajat voivat vaihtaa kadunristeyksessä punaisen liikennevalon vihreäksi ja tällä tavoin jouduttaa julkista liikennettä.
Busseihin asennettavien laitteiden avulla kuljettaja on yhteydessä tietokoneeseen, joka valvoo liikennevaloja Washingtonin vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla.
Kuljettaja ei kuitenkaan voi koska tahansa vaihtaa liikennevaloa punaisesta vihreäksi, vaan tietokone ottaa ensin selvän, onko se mahdollista muun liikenteen kannalta.
Autokauppa piristyi loppuvuoden lamasta
Autokauppiaiden viime vuoden lopun hiljaiselo rikkoontui tammikuussa, jolloin uusia henkilöautoja rekisteröitiin 12 545 kpl.
Joulukuussa vastaava luku oli runsaat 7 000 ajoneuvoa.
Menevimmän auton paikan otti nyt Fiat 600, joka pudotti listan kärjessä olleen Volkswagen 1 300:n toiseksi.
Opel Kadett säilytti kolmannen sijansa.
Joulukuussa kakkoseksi ajanut Saab 99 köröttelee nyt 11:nnellä sijalla.
Tampella Suomi pienoiskoossa
Jouko Nenonen
Tampellan johtomies on vaihtunut.
Tampella ei ainakaan lähiaikoina aio lisätä ulkomaisia investointeja. Päähuomio kiinnittyy nyt kotimaiseen Tampellaan.
Yhtiön uusi toimitusjohtaja Nils G. Grotenfelt sanoo, että kannattavuus on ehdottomasti tämän hetken suurin ongelma yhtiössä.
Koska hän on ollut yhtiön toimitusjohtajana vasta tämän vuoden alusta, ei hän vielä osannut sanoa mikä on yhtiön seuraava suuri investointi.
Tampellan uusi toimitusjohtaja Nils G. Grotenfelt sanoo, että johtamistapaan tulee jonkin verran muutoksia.
Tampella toimii Suomessa viidellä paikkakunnalla.
Tampella on kuin Suomi pienoiskoossa, koska yhtiö tuottaa lähes kaikkea mitä Suomi tuottaa.
Tamrockin nelipuominen porausvaunu lähdössä Helsingin metrotunnelityömaalle. Tamrockin kehitys on jatkunut viime vuosina erittäin voimakkaasti. Viennin osuus on yli 80 prosenttia.
Laivapula uhkaa telakoita
Vaikeat ajat ovat edessä telakoillamme, ellei uusia ja kannattavia tilauksia pikapuoliin saada.
Suomalaisten telakoiden jatkuva toiminta katsotaan taatuksi, jos tilaukset on varmistettu 2,5— 3 vuodeksi.
Tilauksia on tällä hetkellä niin vähän, että vuosina 1975 ja 1976 luovutetaan vain muutama alus. Neuvostoliittolaisten alustilausten pelätään supistuvan lähivuosina.
Nykyiset tilaukset takaavat täystyöllisyyden useimmilla telakoilla taulukkoon merkityille työntekijämäärille enintään pariksi vuodeksi. Lomautusta ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä ainakaan aluksi, sillä työntekijät voidaan siirtää muihin tehtäviin.
Yksityisautot valtaavat Helsingin taksiruutuja
Taksiautoilijoiden tyytyväisyys Helsingin ydinkeskustassa kokeiltaviin taksiruutuihin on vaihtunut pienoiseksi pettymykseksi. Hyvin usein yksityisautoilijat valtaavat takseille varatut ruudut.
Monet taksimiehet valittavat myös sitä, että ruudut ovat liian pieniä isoille autoille. Ruudut on mitoitettu normaalin pysäköintipaikan kokoisiksi, kuuden metrin pituisiksi.
Helsingin taksiautoilijat ry:n toiminnanjohtaja Allar Kulmala sanoo kuitenkin, että taksiruudut helpottavat suuresti taksien palveluja, jos ne pysyvät niille tarkoitetussa käytössä.
Taksiruudut on merkitty erityisellä kilvellä, mutta niistä huolimatta monet yksityisautoilijat pysäköivät taksien paikoille.
Koonnut Kari Lankinen
Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone