Lahti (HS)
Lahden ylpeys Salpausselän suurmäki oikutteli syntyessään ja oikkuili vuoden ikäisenä.
Suurmäen, 4,7 miljoonaa markkaa, kilpailu oli pakko peruuttaa puuskittaisen tuulen takia aivan samoin kuin vuosi sitten.
Pitkien jahkailujen jälkeen jury päätti siirtää kilvan pienempään ns. normaalimäkeen.
Ennen kuin jury päätyi ratkaisuunsa, kaksi hyppääjää kaatui erittäin pahasti koekierroksella.
Tuuli heitteli ensin Jyväskylän Väinö Salosta niin, että hän putosi melkein selällään alastulorinteeseen. Aivotärähdys ja sairaalamatka.
Vähän myöhemmin Tshekkoslovakian Bohuslav Novakille kävi yhtä huonosti. Ruhjevammoja ja sairaalamatka.
Vuosi sitten mäen vihkiäisissä kaatui Norjan Kåre Olav Berg yhtä pahoin.
Suurmäen surkeaan loppuun johtaneet kuperkeikat päättyivät onnellisemmin kuin alussa näytti.
Mäenlaskija Väinö Salonen lähtee pulkassa kohti sairaalaa. Salonen kaatui Lahden suurmäessä ja sai aivotärähdyksen. Pian tämän jälkeen kilpailu keskeytettiin ja siirrettiin Salpausselän pienempään mäkeen.
Posiolta kilpailija Arabian keramiikalle
Keramiikka ohittaa Anu Pentikin tuotannossa aikaisemmin hallinneen nahan. ”Emme piittaa mallisuojasta, vaan käytämme niiden puolesta tappelemiseen kuluvan ajan uusien tuotteiden kehittelyyn.”
Posio (HS)
Anu Pentik ky Posiolta on tuota pikaa Suomen toiseksi suurin keramiikan tuottaja.
Posiolaisesta näkökulmasta markkinat näyttävät poikkeuksellisen hyviltä. Tilaa on sekä kotimaassa että ulkomailla: vuoden tuotanto on jo myyty etukäteen.
”Ulkomaiselle kilpailulle pystymme näyttämään etevämmyytemme sekä laadussa että hinnassa. Arabian kilpailua meidän ei juuri tarvitse pelätä. Emme tuota samaa yksittäisalaa kuin se”, sanoo keraamikko Risto Paatero.
”Tällä hetkellä tuskin on muuta tuotannonalaa, joka olisi yhtä hyvässä myötätuulessa kuin keramiikka oikein käsiteltynä”, sanoo itse Anu Pentik, taiteilija ja liikenainen Posion, Koillismaan ja Lapin eksoottisesta, innoittavasta — ja nyttemmin kehitysaluetuen vuoksi myös liiketaloudellisesti edullisesta miljööstä.
Nahkaisten asusteiden muotoilulla mainetta ja menestystä hankkinut taiteilija Pentik jatkaa nahka-alan tuotantoa, mutta ylivoimaisesti vahvimmat tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät keramiikkaan — posliiniin ja kivitavaraan.
Posion kunta rakensi Anu Pentik Ky:lle parin sadan neliömetrin laajuisen punahonkaisen teollisuushallin. Keramiikan tuotanto siirtyi hiljattain uuteen halliin Pentikin asunnon kellarisaunasta.
Severin, Puupään ja Pakarisen ilta
”Vettä sitä tuli sillon silimistä melekeen kun ukkosen pilivistä.” Pakarinen, peruukki ja hanuri = Severi.
Kansantaiteilija Esa Pakarinen Varkaudesta tuntenee olonsa kotoisimmaksi tanssilavoilla, iltamissa, työmailla ja seuraintaloilla.
Lauantai-iltana hän joutui esiintymään Helsingin Finlandia-talon suuressa marmorinhohtoisessa konserttisalissa, jossa kirkkaat tv-lamput paahtoivat yleisöä ja 20-miehinen orkesteri pauhasi taustalla.
Tuo lavalle ilmestynyt laiha, niukkaeleinen ja vaatimaton mies todisti olevansa mestari: hän pystyi luomaan valloittavan ja lämpimän tunnelman ja viemään kunnialla läpi äärimmäisen raskaan kaksituntisen ohjelman rikkoutumattomana kokonaisuutena.
Kupletit, rallit, hupilaulut, iskelmät ja vitsit seurasivat toisiaan yhtenä virtana. Päästiin Ellin kanssa Juukaan, Savon pojan matkassa Amerikkaan, lentävällä kalakukolla Kuopioon, polkupyörällä Suhmuraan ja yritettiin raketilla kuuhunkin.
Pakarinen esiintyi Pekka Puupäänä, Hiski Salomaan tyyppisenä lokarina, Severi Suhosena (rooliin kuulemma kuuluu laulaminen ilman hampaita) ja omana itsenään.
Neiti Impi Umpilampea ei tällä kertaa nähty.
Monien muiden lisäksi illasta on kiitettävä myös Justiinaa, Pätkää, talonmies Pikkaraista, Lasse Pihlajamaata, Eikka Virtasta, Heikki Saarta ja Pakarinen junioria.
Terveyskeskukseen 500 potilaan jono Orimattilassa
Lahti (HS)
Jono Orimattilan kunnan terveyskeskukseen uhkaa kasvaa toivottomaksi.
Tällä hetkellä jonossa olevista 500 potilaasta viimeisen lasketaan pääsevän vastaanotolle huhtikuun lopussa.
Orimattilan terveyskeskuksen viides lääkäri on jo ehditty valita virkaansa. Kuntaan tarvittaisiin laskelmien mukaan kuitenkin vielä 2—3 uutta virkaa, jotta tilanne tulisi normaaliksi.
Terveyskeskuksen ruuhkaantumisen uskotaan osittain johtuvan vastaanoton halpuuden takia syntyneestä innosta tutkittaa kaikki vaivat.
Mikäli terveyskeskuksen käyntitilastoon on luottaminen, sairastavat orimattilalaiset noin kolme kertaa niin paljon kuin muut Uudenmaan läänin asukkaat.
Sairaalat kaipaavat henkilökuntaa
Vain viisi sairaanhoitajaa saa työttömyyssavustusta oman liittonsa kassasta.
Numerot kuitenkin harhauttavat: osa sairaanhoitajista on kotirouvina, osa siirtyy ulkomaille. Työllisyystilanne vaihtelee rajusti vuodenaikojen mukaan.
Töölön sairaalan ortopedian klinikka suljettiin viime viikolla. Eräänä syynä oli pula sairaanhoitohenkilökunnasta.
Helsingin kirurgisen sairaalan päivystys siirtyy uusiin tiloihin 1. 4. Täystehoisen toiminnan edellytys on ”vanhan puolen” saneeraus — tämä vienee vuosia — mutta koulutettua henkilökuntaakin kaivataan esimerkiksi aseman laboratorioon.
On valitettu sekä sairaanhoitajien puutetta että ”liikatuotantoa”.
Suomen sairaanhoitajaliiton mukaan tämä on luonnollistakin, sillä työllisyyden kausivaihtelu on voimakasta.
Tilanne on kuitenkin huono. Valtakunnallinen suunnittelu terveydenhoidon henkilökuntapolitiikasta puuttuu täysin. Työvoimaministeriöllä, terveydenhoitoviranomaisilla ja koulutusviranomaisilla ei ole yhteistoimintaa.
Vantaan vähäiset vedet suojeltava saasteilta
Vantaanjoesta nostettu seitsenkiloinen hauki antoi uskoa Vantaan ympäristönsuojelijoille: vesi on sameaa ja saasteista, muttei kuollutta.
Peliä ei vielä ole menetetty muillakaan ympäristönsuojelun osa-alueilla, sanoo Martti Markkula, Vantaan vastasyntyneen ympäristönsuojelulautakunnan puheenjohtaja.
Vantaanjoen ja sen sivujoen Keravanjoen ranta-alueet ovat Markkulan mielestä yksi Vantaan ympäristönsuojelun kohde.
”Vantaalla on vesiä niin vähän, että ne pitäisi saada kuntoon ja säilyttää, vaikkei uintikelpoisina, niin maiseman vuoksi”, sanoo Markkula, 46-vuotias filosofian tohtori ja dosentti, kokoomuslainen kauppalanvaltuutettu.
Osan päivästään hän tutkii tuhoeläimiä Maatalouden tutkimuskeskuksessa Tikkurilassa.
Virastotyöntekijäin osa
Henkisen alan työttömyyden seurausilmiöitä ovat ne lähes 1 500 virastotyöntekijää, joille valtio järjestää suhteellisen heikkopalkkaista työtä kahdeksi vuodeksi.
Vaikka järjestelmä on paljon parempi kuin ei mitään, siinä on tarpeettomia epäkohtia.
Virastotyöntekijä voi olla paikassaan vain kahden vuoden ajan, jonka jälkeen hän joutuu vuodeksi työttömäksi, ellei saa muualta paikkaa.
Se, että työtä ei löydy, ei suinkaan ole työttömän vika.
Epäoikeudenmukaista on myös, että virastotyöntekijälle maksetaan huomattavasti pienempää palkkaa kuin samaa työtä tekevälle vakanssin saaneelle. Tällaisessa tilanteessa syntyvä käsitys, että valtio suorastaan riistää työtöntä, ei ole perusteeton.
Itse asiassa virastotyöntekijät joutuvat henkilökohtaisesti vastuuseen yhteiskunnan koulutuspoliittisista virheistä.
Kaiken taustalla on se, että eniten koulutusta saaneiden tarjonta ei vastaa kysyntää.
Ovakon sosiaalitalo harjassa
Imatra (STT)
Imatralla on vietetty Ovakon terästehtaan sosiaalitalon harjakaisia.
Valmistuttuaan rakennus käsittää mm. pesu- ja pukeutumistilat 1 115 työntekijälle, viisi saunaa, ruokailutiloja, ensiapuaseman ja fysikaalisen hoitolaitoksen.
Sosiaalitalon suunnittelussa ovat työntekijät ja tekniset toimihenkilöt olleet mukana alusta lähtien, kerrotaan Ovakosta.
Liikeväen liitto vaatii 200 mk:n tasokorotusta
Tvk:lainen liikeväen liitto (noin 20 000 jäsentä) aikoo vaatia seuraavalla työehtosopimuskierroksella 200 markan tasokorotusta yleisen korotuksen lisäksi.
Liikeväki haluaa pääsääntöisesti markkamääräisiä korotuksia.
Liikeväen liitto ajaa näin ollen eri linjaa kuin keskusjärjestö TVK, joka varsinkin korkeampipalkkaisten virkamiesryhmien suulla on vaatinut prosenttilinjaa palkankorotuksista päätettäessä.
Naisten hankala ikä 31—60 vuotta
Länsisaksalaisen Giessenin psykosomaattisen klinikan johtaja professori Richter arvelee, että ”naiset yleensä ovat pelokkaampia, masentuneempia ja eroottisesti estyneempiä kuin miehet” — kuten hän tutkimuksessaan toteaa.
Naiset herkistyvät myös usein tuntemaan itse itsensä henkisesti ja ruumiillisesti vähäosaisemmiksi.
Hankala ikä naisille on 31—60 ikävuosien välillä. Silloin psyykkinen paine saattaa nousta arveluttavasti pahemmaksi kuin nuoremmilla, vanhemmilla taikka miehillä.
Tällöin uhkana on masentuneisuus, sosiaaliset estot ja tyytymättömyys.
Miehiin verrattuina naiset valittavat useammin kovaa vatsaa, väsymystä, hermostumista ja unettomuutta.
Professori Richter ei kuitenkaan pidä mahdollisena, että naiset olisivat varsinaisesti huonommassa kunnossa kuin miehet. Pikemmin päin vastoin.
Miehiä uhkaa nimittäin ”kuluminen” — krooniset verisuonten kalkkeutumiset ja sydänviat. Miehet elävät myös keskimäärin lyhyemmän ajan kuin naiset.
Naiset ilmaisevat pikemmin ja avoimemmin sisäisen jännitystilansa. Yhteiskuntakin sallii heille valittamisen mahdollisuuden helpommin.
Valittava mies on kauhistus, se on opittu jo varhain.
Miehillä on eräänlainen pakko niskassa olla ”kunnossa”— ja vaieta, jos tuntuu heikottavan.
Idi Amin kansallisti Kampalan yrityksiä
Kampala (Reuter)
Ugandan presidentti Idi Amin ilmoitti sunnuntai-iltana, että mustien ugandalaisten on ryhdyttävä hoitamaan ja johtamaan kaikkia Kampalan tärkeimmillä kauppakaduilla olevia yrityksiä lukuun ottamatta pankkeja.
Uusi määräys koskee lukuisia suuria englantilaisten, saksalaisten ja arabien omistamia liikeyrityksiä. Niiden joukossa ovat englantilaisen lentoyhtiön BOA:n ja British Caledonian -yhtiön Ugandan toimistot.
”Yleisölle tiedotetaan sen tähden, että kenenkään muun kuin mustan ugandalaisen ei sallita harjoittaa liiketoimintaa näillä kaduilla.”
Amin tiedotti myös, että sellaiset liikkeiden nimet, jotka eivät ole ”tosi ugandalaisia”, kielletään näillä kaduilla.
Giacomo Agostini
Suomalaista naiskauneutta ihaileva italialainen moottoripyöräilijä Giacomo Agostini (oikealla) on mieltynyt myös Lappiin, jossa hän oli filmaamassa tv-mainosta öljy-yhtiölle. Tuhnajassa, Rovaniemen maalaiskunnassa Agostini joutui pakkasen ja lumen lisäksi tekemisiin myös porotokan kanssa ja ajelu pulkallakin sujui urheilijan tyyliin. Cinetelevision kuusihenkinen työryhmä jatkoi Agostinin kanssa sunnuntaina matkaa Ruotsiin, jossa filmataan mainokseen kuuluva pilkkionkikohtaus.
Koonnut Jarkko Rahkonen
Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone