Vaikuttaa siltä kuin EEC-kysymys koettaisiin Suomessa kohtalonomaisena historiallisena ratkaisuna – ei niinkään taloutemme kuin Neuvostoliiton suhteittemme kannalta.
Neljännesvuosisadan ajan olemme keskittyneet luottamuksen rakentamiseen. Onko tuloksena sittenkin luottamuspula?
Vai onko saavutettu luottamus niin vähäistä, että se ei ulotu EEC-ratkaisuun?
Valtioiden välisessä vaikuttamiskilpailussa tulee pienen maan tyytyä lähinnä oman asemansa vahvistamiseen, toteaa Pohjoismaiden Yhdyspankin johtokunnan jäsen Paavo Laitinen puntaroidessaan EEC-kysymystä.
Iloisimmat voittajat naisten viestissä
Lahti (Juhani Syvänen)
Iloisimmat voittajat lauantaina Salpausselällä olivat suomalaiset hiihtäjätytöt Hilkka Kuntola, Helena Takalo ja Marjatta Kajosmaa.
Naisten 3x5 kilometrin viestissä he löivät kirkkaasti neuvostoliittolaiset kilpasiskonsa.
Viimeksi Suomi on voittanut Neuvostoliiton ykkösjoukkueen naisten viestiladulla Cortinan olympiakisoissa 1956.
Viestin ratkaisi Suomen eduksi toisella osuudella Helena Takalo, ja ankkuriosuudella Marjatta Kajosmaa piti maailmanmestari Galina Kulakovan kaukana takanaan.
Osat vaihtuivat: Marjatta Kajosmaa aloittamassa siitä, mihin Helena Takalo (oik.) ja Hilkka Kuntola ovat viestin saattaneet. Sivusta seuraa Galina Kulakova (2) osien vaihtumista.
Miljoonamäen monttu keräsi tuhansia ihmisiä
Lahti (Vesa Veikkola)
Vajaat viisi miljoonaa markkaa maksanut ja lähes tyhjän panttina vuoden seissyt Lahden suurmäki keräsi lauantaiaamun pakkassäässä juurelleen reilusti 10 000—15 000 katsojaa.
Pakkanen muuttui huikaisevan kauniiksi talvisääksi ja yleisömäärä lisääntyi.
Järjestyksessä 48. Salpausselän talvikisat kerännevät tänä vuonna yleisöä parhaimpien vuosien tapaan.
Ja mikä ilahduttavinta: järjestyshäiriöt eivät näytä lisääntyvän katsojamäärän myötä.
Wegelius kakkonen kuvioissa
Jönköping (HS)
Suomen Kristiina Wegelius on kuvioiden jälkeen toisena taitoluistelun nuorten pohjoismaisissa mestaruuskilpailuissa Jönköpingissä.
Kuviot sujuivat suomalaisilta muutenkin hyvin, sillä Tina Vartiainen oli neljäs ja Susan Broman kuudes.
Kristiina Wegelius aloitti mukavasti taitoluistelun juniorikisat. Hän on kuvioiden jälkeen toisena. Kristiinan tukena on valmentaja Eija-Riitta Harmola.
Suomea suunnitellaan hyvinvointi-ihmisille
Elinympäristömme suunnittelu on tekn. lis. Jere Maulan mukaan virittäytynyt palvelemaan työikäistä, hyvin toimeentulevaa ja tervettä miestä, joka omistaa auton ja harrastaa korkeampia taiteita ja kilpaurheilua.
Maula ja 13 muuta alustajaa pureutuivat suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoon tai pikemminkin sen puutteeseen Helsingissä pidetyssä seminaarissa.
Maulan mukaan täällä valutetaan hyvinvointia kasaksi niiden päälle, joilla jo on hyvä olla.
Hänen mukaansa suunnittelijat ovat melkein yksinomaan kiinnostuneita työikäisistä ja työkykyisistä ihmisistä, eivätkä lainkaan nuorista, lapsista, vanhuksista tai sairaista.
Hänen mukaansa tasa-arvoa on pyritty lisäämään luomalla jalostettu keskiarvoihminen, jolle kaikki suunnitellaan.
Altmann tunnusti olevansa Barbie
La Paz (AFP)
Ranskan tavoitelluin sotarikollinen Klaus Altmann on tunnustanut ensimmäisen kerran oikeudessa olevansa Lyonin vihattu Gestapo-päällikkö Klaus Barbie.
Altmann on pidätettynä Boliviassa, ja Ranska on vaatinut hänen luovuttamistaan.
Bolivia on Ranskan pyynnöstä huolimatta antanut Altmannin olla tähän asti vapaana, mutta perjantaina hänet pidätettiin, koska viranomaiset pelkäävät hänen yrittävän paeta maasta.
Klaus Altmann-Barbie
Lontoon muodin ainoa NIMI
Anna-Liisa Wiikeri
Ellei Jean Muiria olisi olemassa, ei Lontoon muodista olisi kovin paljon kerrottavaa.
Pienikokoinen Jean on Lontoon lisäksi laskenut Pariisinkin jalkojensa juureen.
– –
”Inhoan sanaa ’muoti’. Puhun mieluummin vaatteista ja pukeutumisesta”, sanoo Jean Muir.
Hän on aina ajatellut enemmän vaatteita kuin muotia, vaikka joskus on ollut pakko tehdä sellaistakin, mitä ei kenties täydestä sydämestä ole hyväksynyt.
– –
”Minusta vaatteen tekeminen on vakavaa työtä”, sanoo minikokoinen Jean Muir.
”En ymmärrä ihmisiä, jotka puhuvat leikkimielisistä vaatteista ja hupsutuksista. En myöskään ymmärrä niitä, joiden mielestä tämä työ olisi vähemmän arvokasta kuin mikä tahansa muu työ”.
Pikkuisen Jean Muirin tekemät vaatteet ovat kaukana tavallisen naisen pukeutumisesta, mutta muotivaatteen luomista omaperäisimmillään.
PG – Vakuutusjohtajasta Volvon tekijäksi
Hänen alaisensa puhuvat PG:stä.
Hiven kunnioitusta äänessään, vaikka olemmekin tasa-arvoisessa, sinuttelevassa nyky-Ruotsissa.
Ja onhan hän Pohjoismaiden mahtavimman yhtymän toimitusjohtaja.
Eikä hän ole kuin 37-vuotias.
Ja onhan hän päässyt viikkolehtien raamatun eli Time-lehden kanteen, tosin yhtenä kahdeksasta Uuden Euroopan Johtajista.
Pehr Gyllenhammar tehtaassa ei ole harvinainen näky. Näin luotsataan tilannetta.
Göteborg on kuitenkin kokonaan hänen valtakuntaansa.
Se on yhtä kuin Volvo, ja Volvo on yhtä kuin kahdeksan prosenttia Ruotsin viennistä, eli yli 60 000 ruotsalaisen elinehto.
Ja aika monen ulkomaalaisen, sillä Volvo pyörii kiihtyvällä voimalla lähes joka maanosassa.
Juuri tätä kansainvälistymistä vauhdittaa Pehr Gyllenhammar.
Vakuutusjohtajasta Volvon tekijäksi tullut Pehr Gyllenhammar katkaisi ensi töikseen autotehtaan perinteellisen liukuhihnan.
Murunen Vienan Karjalaa elää yhä Kainuussa
Jorma Korhonen
Kuivajärven vienalaiskylä Suomussalmella ei erityisesti juhlinut Kalevalan päivää.
Kuivajärveläiset kun elävät kalevalaisessa elämänpiirissä joka päivä.
Nikolai iskee sananparsiaan puheessaan sopiviin kohtiin kuin nauloja. ”Joka sana tulee meiän kielessä partena”.
Karjalaisen kulttuurin viikkoa kylässä ei juhlittu semminkään.
Kuivajärveläiset kun elävät karjalaisessa kulttuurissa kaikki viikot.
Kala ja kalastus ovat tärkeä osa nykyvienalaistakin elämänmuotoa. Tatjana Huovinen huolehtii verkkojensa kunnosta tarkasti.
Päältä katsoen Kuivajärven eli Kuivarven – kuten kylää nyttemmin on vanhaan käytäntöön palaten alettu kutsua – elämä ei poikkea sanottavasti toisissa Kainuun kylissä elettävästä.
Kaunis rukoushuone antaa omaleimaista ilmettä Kuivajärven kylälle, eikä polulla kulkeva Tatjana-emäntäkään ole kyläkuvalle häpeäksi.
Mutta vienalaisen elämänrytmin ja -katsannon olemassaoloa ei tarvitse kauan hakea.
Tatjana ja Nikolai kävivät pilkkiavannolla karjalaista iloa pirahtelevan keskinäisen kilpailun ja kevätkirkas päivä lisäsi luonnostaankin hyvää mieltä.
Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia
Leena Saarinen
Salomon Saarnaaja etsi läpi elämänsä ja löysi yhden asian: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.
Näitä mutkia eivät etsi Pentti Hakala, kirkkoherra Savon Kangaslammilta ja Joe Brant, Kökarin saaristoseurakunnan pappi Ahvenanmaalta.
Pentti naurattaa seurakunnan vatsalihakset kipeiksi ja Joe suunnittelee kepposia rippikoululaisille.
Joe Brant ja Sana: Herra siunatkoon sinua.
Kun Joe tulee kotiin jakamaan vanhalle emännälle ehtoollista, hän juo kahvit, polttaa tupakat, juttelee kalansaaliista ja ilmoista.
Kun Pentti tulee seuroihin, hän juo kahvit, polttaa tupakat, juttelee kalansaaliista ja ilmoista.
Mutta kun on vakavuuden aika, niin on. Silloin ei leikitä.
Näistä miehistä näkee, että he ovat tosissaan.
– –
Aina-täti sanoi: oli ihanaa saada kuulla Jumalan sanaa.
Aina-tädin kuulo oli niin huono, että hänelle täytyi huutaa.
Mutta Jumalan sanan kuulo ei ole kuulosta kiinni.
Aina-täti ja pastorin pikku Katja; ehtoolliskalkki ja virvoitusjuomapullo samassa pöydässä.
Kissanäyttelyssä otettiin verikokeita
Kissaihmiset ja heidän hyvärotuiset ystävänsä ovat koolla Helsingin suomalais-venäläisellä koululla.
Suomen rotukissayhdistyksen kansainvälisessä näyttelyssä esittelee noin 350 eläintä karvojensa kauneutta ja vartalonsa siroutta.
Näyttelyssä ovat edustettuina kaikki rodut.
Paikalla ovat myös liikemiehet, jotka tekevät lemmikki-eläinten hoidolla bisnestä.
Tällä kertaa joutuivat kissoja näyttelyyn tuoneet ihmiset lääketieteen koekaniineiksi. Heistä otettiin verikokeita, joiden avulla aiotaan selvittää toksoplasmoosin eli lievän rauhaskuumeen ja kotieläinten välinen yhteys.
Tutkimuksen tekee Helsingin yliopiston virusopin laitos.
Tanskalainen kissatuomari Edith Dunvald ja tuomarioppilas Terttu Haapanen katsovat kissan karvoja ja vartaloa. Sopusuhtaisin ja paraskarvaisin voittaa.
Koonnut Kari Lankinen
Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone