Sirkka-Liisa Roine
Lentomatka Helsingistä Yhdysvaltoihin, New Yorkiin, ei maksa enempää kuin matka raitiovaunulla Helsingin keskustasta Munkkiniemeen, ainakaan kilometrihintana laskien.
Ja jos nousee raitiovaunusta jo Messuhallilla, tulee kiskomatkasta viisi kertaa kalliimpi kuin lentomatkasta.
Yhdysvaltoihin voi lentää edestakaisin yhdeksällä pennillä kilometri.
Kaupan päällisiksi saa vielä ilmaisen oleskelun hotellissa ja puolihoidon, jos ne suostuu vastaanottamaan.
Raitiovaunumatka Munkkiniemeen maksaa 10 penniä kilometrille.
Junamatka sekä makuuvaunulippu edestakaisin Rovaniemelle maksaa 94 markkaa.
Lennon hinta sinne ja takaisin on 266 markkaa.
Junamatkaan menee aikaa lähes puoli vuorokautta, lentoon kaksi tuntia.
Rovaniemellä pystyy viikonlopulla käymään lentäen myös 190 markalla, kun suostuu viettämään yönsä perillä ensimmäisen luokan hotellissa.
Lentohinnat ovat varsin kirjavia.
Matkan kestosta, ajasta, iästä ja perhesuhteista riippuen voi saada huomattavia alennuksia.
Seuramatkalaisen lippu on huomattavasti halvempi kuin liikemiehen. Kotimaassa pääsee lentämään edullisemmin kuin ulkomaille. Seuramatka hotelleineen ja palveluineen esimerkiksi Espanjaan maksaa vain noin kolmanneksen turistiluokan edestakaisen lipun hinnasta.
Lentoasemilla viime vuonna 3 miljoonaa matkustajaa
Ilmailuhallitus vietti vuosipäivää Helsingissä maanantaina.
”Vuodessa se on osoittautunut tarpeelliseksi”, liikenneministeri Pekka Tarjanne sanoi.
”Lentoliikenne on liikenteen aloista teknisin, kansainvälisin ja nopeimmin kehittyvä”.
Kehitystä kuvaa, että lentoasemiemme matkustajamäärä oli viime vuonna lähes 3 000 000 eli 16 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Tarjanteen mukaan on nyt tähdellistä löytää kompromissit esimerkiksi pienkoneiden melun ja luonnonsuojelun välillä.
”Yhteistyötä lisätään kaavoittajien kanssa ja uusia melurajoja määrätään”.
”Poroverkko” Helsingin lentoaseman ympärille
Helsingin lentoaseman ympärille rakennetaan parhaillaan yhdentoista kilometrin suoja-aitaa.
Paalut on jo pystytetty koko matkalle, mutta niin sanottua ”poroverkkoa” on vedetty vasta kuusi kilometriä.
Helsingin lentoaseman päällikön Matti Vikmanin mukaan jopa hirviä on jouduttu ajamaan autoilla pois lentokoneiden liikennealueelta.
Samoin aidan tarkoitus on estää ihmisten asiaton liikkuminen lentokenttäalueella.
Kalliin, yli 200 000 markan suoja-aidan tekijät Jouko Pirinen (vas.), Aate Suominen ja Pauli Kananen saavat urakkansa valmiiksi kevään aikana.
Helsingissä tutkitaan nyt saasteet ja tuulet
Stadionin torniin on ilmestynyt uusi uloke — huipulta kohoaa metrikaupalla outoa mastoa.
Läheltä voi erottaa myös ylimmällä parvekkeella olevan lavan, letkut ja pienen kojun.
Laitteet eivät ole vain koristeina.
Ne liittyvät laajaan mittausjaksoon, jolla selvitetään mm. Helsingille tyypillisiä sääoloja ja saasteisen ilman kulkua eri lämpötiloissa.
Ilmatieteen laitos käynnisti viime kesänä kaupunki-ilman saastumismittaukset eri säätiloissa ja eri vuodenaikoina.
Mittausjakso 6.—17. 3. on tavoitteiltaan ja osanottajiltaan edellisiä laajempi ja perusteellisempi. Saastumisen lisäksi kootaan nyt tietoja lentoliikennettä haittaavien tuulimaksimien rakenteista ja kaupungin vaikutuksista ympäristön lämpötiloihin.
Ilmanäytteitä kootaan useista pisteistä.
Stadionin torni on eräs mittauspaikoista, mittaukset tapahtuvat sekä lähellä maanpintaa että tornin huippua.
Toinen Stadionin sääkojuista vietiin ylimmälle parvekkeelle. Saastemittarin lisäksi kojussa on laite, joka piirtää käyrää lämpötilojen vaihteluista.
Moskova hiljaa Stalinista
Moskova (STT)
Maanantaina tuli kuluneeksi 20 vuotta Josef Stalinin kuolemasta.
Moskovassa asia kuitattiin täydellisellä hiljaisuudella, eikä Neuvostoliiton lehdistö ottanut asiaan kantaa, kuten jo aiemmin osattiin odottaa.
Myöskään Punaisella Torilla sijaitsevan Leninin Mausoleumin edessä ei ollut sisään pääsyä jonottavia, sillä paikka on korjaustöiden vuoksi suljettuna huhtikuun puoliväliin.
Stalinin ruumis oli mausoleumissa Leninin ruumiin rinnalla vuoteen 1961, jolloin se siirrettiin pois ja haudattiin Kremlin muurin viereen.
– –
Nykyisen neuvostojohdon suhtautuminen Staliniin on kaikesta päättäen se, että hänen tunnustetaan tehneen paljon virheitä, mutta samalla todetaan hänen olleen hyödyksi maalleen; ei vähiten sotapäällikkönä.
”Vaikea valita DDT:n kiellon ja käytön välillä”
Ihmiskunta on joutunut vaikeaan valintatilanteeseen DDT:n käytön suhteen, sanoi dosentti Pekka Nuorteva puhuessaan Helsingissä Viipurilaisen osakunnan 320-vuotisjuhlassa.
DDT:n laajamittaisen käytön jatkaminen muodostaa uhan elämän jatkumiselle, mutta myrkyn käytöstä luopuminen merkitsisi toisaalta yli 3 miljoonan ihmisen kuolemista vuosittain malariaan ja nälkään, sanoi Nuorteva.
Ratkaisun tekeminen nämä tosiasiat mielessä on hänen mukaansa äärimmäisen vaikeaa.
Puhuja toivoi kaikkien kansojen yhdistävän ponnistuksensa ratkaisun löytämiseksi.
Armeijan pelastuspalvelu tehostuu
Ilmavoimat tehostaa pelastuspalveluaan.
Vielä kevään aikana maahan saadaan kaksi uutta MI-8 -tyyppistä keskiraskasta helikopteria Neuvostoliitosta.
Uudet helikopterit ovat nykyisiä ilmavoimien helikoptereita suurempia. Ne pystyvät kuljettamaan yli 20 matkustajaa tai yli 3 000 kiloa kuormaa.
Ilmavoimien johdon mukaan uudet kopterit tarjoavat entistä paremmat mahdollisuudet sekä koulutukseen että pelastustoimien hoitoon.
Keskiraskas MI-8 -helikopteri on ns. joka sään helikopteri, jonka huippunopeus on 230 km/t. Se pystyy kuljettamaan 3 000 kg tavaraa, henkilökuljetusversiona 23 henkilöä tai 12 paaripotilasta.
Kuopio potee taidemuseopulaa
Kuopio (HS)
Kuopio voisi vaikka hetkessä lyödä kävelykaduiksi suunniteltujen rännikatujen varret täyteen taideteoksia, sillä muutakaan käyttöä niille ei tunnu olevan.
Taidemuseota ei ole, eikä sen saamiseksi ole edes kunnollisia suunnitelmia.
Kuopion kaupungin 850 taideteoksen kokoelmat ovat kaupungin virastojen, laitosten, sairaaloiden ja oppilaitosten seinillä tai lojuvat varastojen kätköissä eri puolilla kaupunkia.
– –
Kuopiossa juuri vieraillut opetusministeriön asettama kuvataiteen koulutus- ja museotoimikunnan museojaosto kiinnitti huomionsa kaupungin taidemuseosuunnitelmien puuttumiseen.
Tri Sakari Saarikiven mielestä on outoa, että Kuopion kokoisella kaupungilla ei ole taidemuseota, kun pienemmilläkin kaupungeilla on jo omansa.
Kuopion museon varastossa veistoksia säilytetään muun museoesineistön seassa. Museo pyrkii palkkaamaan myös kuvataiteelle päätoimisen asiantuntijan.
Yhden miehen sota
Risto Jarvan uutuus ”Yhden miehen sota” tulee ohjelmistoon tiettävästi syksyllä. Lammilla, missä se suurimmaksi osaksi on kuvattu, se kuitenkin sai ensiesityksensä jo viime viikolla. Yhden miehen päähenkilöä esittää Eero Rinne, hänen vaimoaan Tuula Nyman (vas.) ja tytärtään Maarit Rinne, joka todellisuudessakin on hänen tyttärensä.
Koonnut Kari Lankinen
Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone