Paula Talaskivi
Viime syksynä käytiin Helsingistä joukolla Kittilässä katsomassa Rauni Mollbergin ja kumppanien siellä asuttamaa ja tiiviisti työllistämää ”Mollewoodia”.
Kätkäjärven rannalla Kätkän ja Levitunturin juurella levittäytyi Mukan romaanin — tuon Syntisen laulun — ilmielävä Siskonranta harmaine asumuksineen, saunoineen, koirineen ja pihoilla sekä niittyaukeilla käyskelevine asujaimineen.
– –
”Noin 40 prosenttia elokuvasta on nyt purkissa”, arvioi ohjaaja.
”Ja neljä kuukautta on jo kuvattu. Kevään ja kesän varalle jää siis vielä runsas puoli. Mutta kyllähän tiesin jo ’Syntiin’ ryhtyessäni, miten suuritöinen se on. Suurin suomalainen yritys Akselin ja Elinan jälkeen.”
Äskettäin ohjaaja ja assistentti pistäytyivät Helsingissä ja saatiin nähdä tunnin verta Syntisen laulun tuoreimpia otoksia.
Niissä on huomattavasti jo mukana tarinan keskeisen tytön, Mäkelän Martan (Maritta Viitamäki) kiihkeän rakkauden kohde, salaperäinen lappalais-Oula (Jouni Aikio).
Mutta vaikka ei näissä kuvissa vielä ollut mukana poronerotuksen jälkeisiä juominkeja eikä liioin kylässä pidettyjä herätysistuntoja erikoisuuksineen, niissä tuntui jo tällaisinaan —aivan irrallisesti näytettynä — oudon vahvaa balladimaisuutta ja Mukan voimallisen kerronnan tuntumaa.
Sanalla sanoen sellaista makua, joka panee odottamaan tätä uutuutta poikkeuksellisin toivein.
Onko Helsingillä kansainvälistä arvoa
Onko Helsinki miljööltään kansainvälisesti arvokas kaupunki; mitä siinä tätä silmällä pitäen tulisi säilyttää tai uudistaa?
Näihin kysymyksiin etsi vastauksia professori Otto-I. Meurman Helsinki-Seuran maanantaina 12. maaliskuuta järjestämässä esitelmä- ja keskustelutilaisuudessa.
Professori Meurmanin mielestä pitäisi meren tuntu ja kallisarvoiset rantanäkymämme välttämättä säilyttää, Suomenlinna kunnostaa ja Töölönlahti puistoineen jättää luonnontilaan.
Harvoja vanhoja rakennuksiamme ei kannattaisi lainkaan purkaa, ainoastaan saattaa ajanmukaiseen kuntoon.
Kauppatorin taustalla kohoaa Engelin piirtämä tuomiokirkko Helsingin ”vanhan kaupungin” ympäröimänä. Tämä Engelin ja Ehrenströmin yhteistyönä syntynyt rakennustaiteellinen kokonaisuus luetaan klassisen asemakaavataiteen suursaavutuksiin.
Tutkimus NL:n vakoilijoista Länsi-Euroopassa
Lontoo (AP)
Arviolta 72 prosenttia neuvostoliittolaisista Länsi-Eurooppaan akkreditoiduista diplomaateista on vakoilijoita, sanoo arvovaltainen englantilainen tutkimusryhmä.
Ryhmän suorittaman tutkimuksen mukaan Neuvostoliiton vakoiluoperaatiot Euroopassa ovat lisääntymässä, vaikka yleinen ilmapiiri Euroopassa on yhä enemmän lähenemässä rauhanomaista rinnakkaineloa.
– –
Neuvostoliittolaisten virkailijoiden kokonaismäärä Länsi-Euroopassa on kuluneena kymmenenä vuonna lisääntynyt noin 50 prosentilla. Lukumäärä on nyt 2 146.
”Neuvostoliittolaiset vakoilevat länsimaissa huomattavasti enemmän kuin länsimaat voisivat koskaan vakoilla Neuvostoliitossa”, sanotaan tutkimuksessa.
Jarno Saarinen Daytonan valtias
Daytona Beach (UPI)
Kärsivällisyyttä ja taktista kypsyyttä osoittanut moottoripyöräilyn maailmanmestari Jarno Saarinen avasi kautensa komealla voitolla.
Saarinen, 27, voitti palkintosummiltaan maailman äveriäimmän kilpailun Daytona-200-ajon.
Saarinen tuli maaliin 38 sekuntia ennen toiseksi tullutta australialaista veteraania Kel Garrutherisia.
Kilpailun kokonaispalkintosumma oli 77 000 dollaria, (n. 300 000 mk), josta Saarinen kuittasi voittopalkintonaan 12 000 dollaria (n. 50 000 markkaa).
Tyytyväinen Jarno Saarinen.
Ylä-Savon maanviljelijätkin suden rauhoitusta vastaan
Kuopio (HS)
Rautavaaran maataloustuottajat asettuivat yläsavolaisten ja yläkarjalaisten erämiesten tueksi ja päättivät nousta susisotaan vastustamaan kaikkia suunnitelmia suden rauhoittamiseksi.
Metsästäjäin keskusjärjestö on hiljattain neuvotellut suden rauhoittamisesta maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
Pikaviestinnällä maanantaiksi Rautavaaran kirkolle koolle kutsuttu maataloustuottajien johtokunnan kokous päätti pistää vastalausekirjeen suoraan Haukipuron Erkille, samoja leveysasteita edustavalle keskipohjalaiselle maa- ja metsätalousministerille.
– –
”Vaikka sukupuuttoon saisi tappaa. Sanokaa yksikin syy miksi sutta tarvittaisiin? Maksakoot sen puolustajat viisi metriä korkean aitauksen ja viekööt sudet sinne, mutta tänne niiden ei tarvitse jäädä”, todettiin kokouksessa.
”Viiden kilometrin säteeltä tappoi neljä vasikkaa ja raateli kahta”, kertoi Vilho Niiranen (vas.) Valtimosta Pohjois-Karjalan puolelta. Vieressä kuuntelee susitarinaa erämiehenalku Markku Korhonen, joka oli itse mukana viimeisessä susijahdissa, kun hukka menetti henkensä.
Setelinkuvien mainoskäyttö huolestuttaa Suomen Pankkia
J. W. Snellmanin alennustila huolestuttaa Suomen Pankkia.
Pankin mielestä seteleitä muistuttavien kuvien käyttäminen muuhun tarkoitukseen on sopimatonta.
Se uskoo, että seteleitä muistuttavat mainokset saattavat aiheuttaa ”vahinkoa hyväuskoisille kansalaisille”.
Suomen Pankki on lähettänyt Mainostoimistojen liitolle ja sitä tietä mainostoimistoille kirjeen, jossa se paheksuu setelien käyttämistä mainostarkoituksissa.
Tukit Porvoonjoen liikenteen vaara
Porvoo (HS)
Jos Porvoonjokea ei puhdisteta tänä keväänä uppotukeista, laivaliikenne joella loppuu.
Tämä merkitsee mm. sitä, että runsaasti yli puoli vuosisataa Porvooseen liikennöinyt hl. J. L. Runeberg siirtyy muille reiteille.
Porvoonjoella on uitettu tukkeja toistasataa vuotta.
Eräillä tahoilla pelätään melkoisen ”tukkimetsän” lepäävän joen pohjalla.
Oy Tampella Ab:n metsäosasto Inkeroisissa tutkii asiaa.
Leppävirta nauhoittaa häät ja hautajaiset
Kuopio (STT)
Leppävirran seurakunta aloittaa maassamme ainutlaatuisen palvelumuodon. Seurakunnan toimesta nauhoitetaan kaikki häät ja hautajaiset.
Nauhoja säilytetään jonkin aikaa ja seurakuntalaiset voivat lunastaa äänitteitä muistoksi maksamalla nauhan hinnan ja pienen korvauksen.
Kirkkoherra Hannu Kotilaisen mukaan toiminnalla pyritään levittämään evankeliumia ja parantamaan seurakunnan palveluja.
Brasilian tehdas tuo Valmetille miljoonia
Lauri Helve, Sao Paulo, Brasilia (HS)
”Laajentakaa miten lystäätte, kunhan ette pyydä penniäkään Suomesta”.
Tämä on Valmetin pääkonttorin periaate yhtiön Brasilian tehtaasta.
Laajennettu on: Runsaat kymmenen vuotta sitten tuotettiin traktoreita Brasiliassa muutama sata vuodessa – tänä vuonna päästäneen kolmeentoista tuhanteen, yli kaksinkertainen määrä Suomen tuotantoon verrattuna.
Kesäksi valmistuu Brasiliaan Mogiin, lähelle Sao Pauloa uusi tehdashalli, joka on Valmetin Suolahden tehdashallin paranneltu kopio.
– –
Liikevaihto oli viime vuonna 140 miljoonaa markkaa. Tehdas on siis yksi Valmetin suurimmista yksiköistä.
Brasiliassa tehdään nyt Valmet-traktoreita lähes 10 000, Suomessa viime vuonna noin 3 000.
Valmetin Brasilian traktoritehdas on rakennettu vanhan tekstiilitehtaan ympärille. Runsaassa kymmenessä vuodessa on vanha tuotantolinja käynyt vanhanaikaiseksi. Uusi linja valmistuu kesäksi. Se on Valmetin Suolahden tehtaan kopio.
Enemmän lääkekonjakkia yhdellä reseptillä
Samalla reseptillä saatavan lääkekonjakin määrää aiotaan nostaa 200 grammasta 700 grammaan.
Suunnitelmaa puoltavat gynekologit lääketieteellisillä syillä.
Nyt ennenaikaisista synnytyspoltoista kärsivät potilaat joutuvat juoksemaan apteekissa yhtenään, koska kerta-annos saattaa riittää vain päivän tai parin hoitoon.
Konjakin nauttiminen on viimein hyväksi koettu tapa hoitaa ennenaikaisia synnytyspolttoja eli keskenmenon vaaraa.
Tällaiset äidit ovatkin suurin potilasryhmä, joka saa käyttää lääkekonjakkia terveytensä vuoksi.
Kyvyt vaarassa
Riitta-Eliisa Laine
Alko voisi ehkä ottaa oppia lahden takaa, jossa sikäläinen viinasmonopoli Systembolaget ei tyydy hokemaan pelkkää ”viiniä, ei väkeviä”.
Ruotsin Alko vetoaa kasvatuksessaan Shakespeareen, joka aikoinaan totesi viinan lisäävän halua, mutta vähentävän kykyä.
Suurissa ilmoituksissa kuvataan räpsähtäneen näköinen aviomies vuoteessa.
Kuvan alla muistutetaan Shakespearen sanoista ja sitten seuraa lääkärin, tri Wilhelm Grafin diagnoosi:
”Jopa suhteellisen pienet alkoholimäärät alentavat potenssia. Alussa ehkä vain tilapäisesti, mutta henkilö, joka juo säännöllisesti ja usein voi saada huomattavia häiriöitä seksuaaliseen kykyynsä. Me lääkärit pidämme alkoholia eräänä tavallisimmista impotenssin syistä.”
Lahden takaa ei vielä ole kantautunut tietoja uuden kampanjan tehokkuudesta.
”Minihameet terveydelle vaarallisia”
Ruotsalaisen Linjeflyg-lentoyhtiön lentoemännät ovat uhanneet aloittaa lakon vastalauseeksi minihamemuodille.
Emännät katsovat, että nykyiset pakolliset minihameet ovat terveydelle vaarallisia, ja haluavat vaihtaa sulot paljastavat asunsa housupukuihin.
”Emme halua vaarantaa terveyttämme vain sen vuoksi, että yhtiön johdossa olevat muutamat ukonköriläät pitävät meitä seksisymbooleina ja että matkustajat haluavat ihailla sääriämme”, sanoi Linjeflygin stuerttien ja lentoemäntien yhdistyksen puheenjohtaja Eva Essen.
Linjeflyg on torjunut lentoemäntien vaatimukset. (TT)
Talvisin ei-toivottuja raskauksia
Lontoo (UPI)
Englannilla ja koko maailmalla on paljon opittavaa japanilaisista syntyvyyden säännöstelytavoista, kirjoittaa lääketieteellinen julkaisu World Medicine.
Japanilaiset ovat havainneet, että monet ei-toivotut raskaudet saavat alkunsa talvella, koska on liian kylmä nousta vuoteesta hakemaan ehkäisyvälineitä.
Niinpä japanilaisia perheenäitejä neuvotaan neulomaan tyynyihinsä erikoistasku ehkäisyvälineille tai panemaan yksi väline miehen yöasun taskuun joka ilta, lehti kirjoitti.
Nuori varas
3-vuotias virolainen poika Maximka on joutunut rikosrekisteriin vain sen vuoksi, että eräs naispuolinen myymälänhoitaja kieltäytyi peruuttamasta syytettä häntä vastaan.
Poliisit sanoivat yrittäneensä vakuuttaa naiselle, että Maximka oli vielä liian nuori tietääkseen mitä hän teki ottaessaan purkillisen kermaa kaupan hyllyltä, mutta myymälänhoitaja piti itsepintaisesti kiinni vaatimuksestaan. (UPI)
Lottoveikkauksen kokonaistulot
Veikkaustoimistolle: Pyydämme selostusta, miten jaetaan lottoveikkauksen kokonaistulot neljään osaan 6, 5, 4, 3 -osien kesken.
Veikkaajat eivät ole tästä tietoisia.
Useat ovat kyllä sitä mieltä, että kokonaistulot jaetaan tasan neljään osaan, mutta laskelmien mukaan tämä ei pidä paikkaansa ja siitä johtuu tämä kysymys.
T u h a n n e t v e i k k a a j a t
Koonnut Kari Lankinen
Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone