Niin sanottu hienompi sohvakalusto maksaa hyvässä lykyssä yhtä paljon kuin pieni auto.
Pienille autoille on järjestetty vakituinen huolto. Sohvakalustoille ei ole. Ja jos on, niin ei siitä liiemmälti julkisuudessa töötötetä ja rumpua lyödä.
Jos onnellisen uuden plyyshisohvan omistajan onneton lapsi sattuu kaatamaan kalusteen pieluksille pullollisen mustetta, nielee ostaja asian karvaana ja yrittää omin nokkinensa selvitä tilanteesta. Harvoin jos koskaan hän kääntyy kalusteen myyneen liikkeen puoleen neuvoja saadakseen. – –
Mutta nyt on kuitenkin niin, että vain niin sanottujen ylellisyyshuonekalujen valmistajat voivat ottaa todella sydämenasiakseen huonekalujen huollon.
Teollisuusneuvos Pentti Mäkelä, Peem Oy:stä, on jo pitkään ajanut huonekaluhuoltoa. Hänen tehtaansa valmistaa kallishintaisia laatuluokan pehmeitä huonekaluja.
”Meillä on koko maassa vain 11 dealeria, kalusteitamme myyvää liikettä. Olemme painottaneet, että jokainen ostaja saa kalusteistamme viiden vuoden sanattoman takuun. On selvää, että paljon maksaneen kalusteen ostajan on saatava huolto ostokselleen”.
Reeta-kalusto on niinikään Peemin uutuuksia. Tehdas on yhteistyössä Ryttylässä olevan Jalmari Vaaran kanssa, joka valmistaa puuosat kaikkiin kalusteisiin. Reetan tyynyt ovat irralliset ja niiden päälliset tukevaa sekotekangasta.
Suomen ja Unkarin ystävyysviikko heinäkuussa
Suomen ja Unkarin ystävyysviikkoa vietetään kolmatta kertaa tämän vuoden heinäkuussa kummassakin maassa yhtä aikaa.
Tämän vuoden ystävyysviikon ohjelmaan kuuluu mm. 300 hengen suuruisten valtuuskuntien molemminpuolinen vierailu.
Ystävyysviikon Suomen järjestelytoimikunnan edustajat sekä Unkarin Helsingin suurlähettiläs Rudolf Ronai kävivät perjantaina pyytämässä presidentti Urho Kekkosta viikon suojelijaksi.
Samaan aikaan kävi lähetystö Unkarissa maan puhemiesneuvoston puheenjohtajan Pal Losonczin luona samassa tarkoituksessa.
Geneven autonäyttelyssä paljon kaunista, kiiltävää ja turvallistakin
Veikko I. Pajunen
Genevessä avattiin kuluneella viikolla 43. Salon de l’Auto, kansainvälisen autoteollisuuden perinteinen jättikatselmus. Helsingin Sanomain toimittaja kävi tutkimassa, piileekö myyntimiesten lipevien hymyjen takana puutteita autojen turvavarusteissa.
Yleisnäkymä Geneven autonäyttelystä, joka on järjestyksessä neljäskymmeneskolmas. Päähallissa isännöivät eurooppalaismerkit.
Tulos ei ollut rohkaiseva. Se osoitti, että autoilijat saavat autojen valmistajilta ajoturvaa vain lainsäätäjien avulla. – –
Tavallisia autonkuluttajia, jotka viime torstaista lähtien rynnistävät Genevessä avattuun jättimäiseen autonäyttelyyn, sumutetaan yhtä häikäilemättömästi kuin muissakin vastaavissa kaupallisissa peltisirkuksissa.
Liikenteen ja autoilijoiden turvallisuudesta puhutaan jo kaikkialla maailmassa. Mutta kansainvälisessä autonäyttelyssä on etupäässä esitteillä tahallisesti harhaanjohtavaa silmänlumetta tai kokeellisia turvallisuusautoja, joita ei ehkä koskaan nähdä maanteillä.
Huomiota herättävillä turvallisuusautoilla valmistajat pyrkivät taittamaan kärjen arvostelulta.
Geneven näyttelyn kiiltäviä katseenvangitsijoita on Toyotan asuntovaunuksi leviävä urheiluauto.
Suomi kallein matkailumaa l-saksalaisille
Bonn (Veikko I. Pajunen)
Länsisaksalaisten matkailijoiden suosimista eurooppalaisista matkailumaista Suomi on heille hinnoiltaan kaikista kallein Hampurin säästöpankin tekemän tutkimuksen mukaan.
Viime vuonna tutkituista kymmenestä hintaryhmästä Suomi pääsi taulukossa kärkeen neljässä kohdin. Yhdentoista maan joukossa Suomi pärjäsi hyvin vain superbensiinin hinnassa. Se on kalliimpaa seitsemässä maassa. – –
Toiseksi kalleimmaksi matkailumaaksi noteerattiin Tanska, kolmannelle sijalle pääsi Ranska.
Halvimmat maat olivat paremmuusjärjestyksessä Bulgaria, Espanja ja Jugoslavia. Sen sijaan taulukosta puuttui tunnetusti kallis Ruotsi.
Kalastajat synkkinä uudesta vesijaosta
Lokalahti (Anneli Tukia)
Vireillä olevat vesijaot synkistyttävät Lounais-Suomen kalastajia.
Vesialueiden jako merkitsee lokalahtelaisen kalastaja Niilo Rostedtin mukaan ammattikalastuksen kuolemaa. ”Jotain radikaalia tulee tapahtumaan kun kymmenet ja sadattuhannet virkistyskalastajat huomaavat, että myös heidän kalastusoikeutensa on viety”, hän ennustaa.
Paikallinen kalastajaliitto ennustaa ennenkuulumattomia vaikeuksia, mikäli maanmittaushallitukselta haetut viitisenkymmentä vesialuejakoa toteutetaan.
Jaosta eivät kärsisi vain ammatti- ja virkistyskalastajat, vaan myös vesialueiden hoidon ja kalojen istutuksen uskotaan tulevaisuudessa jäävän retuperälle.
Koirien ennätysnäyttely alkoi
Vuoden suurin kansainvälinen koiranäyttely aikoi lauantaina Messuhallissa. Kaksipäiväiseen näyttelyyn osallistuu lähes 2 000 koiraa. Eri rotuja näyttelyssä on mukana 122.
Osanottajien määrä on uusi Suomen ennätys, joka ylittää entisen noin 100 osanottajalla.
Junior handler kilpailussa otettiin avuksi viimeisetkin sentit ennenkuin kilpa ratkesi. Tiitta Martinoff ja bedingtonin terrieri selvisivät ensimmäiseksi. Jussi Mattilan venytys oikeutti tällä kerralla viidenteen sijaan.
Pohjolan pojan pelit
Julius Heikkilä
Pekka Pohjola on outo kyky kotimaisen musiikin kentässä. Hän on saanut viljalti koulutusta konserttimusiikkia varten ja soittaa erinomaisesti viulua.
Kuitenkin myös piano tottelee kuuliaisesti hänen sormin antamiaan käskyjä – tämä todistautuu myös po. levyllä – ja lisäksi tämä monitaituri säveltää.
Mutta ennen muuta Pekka Pohjola on sähköbasisti ja kiistatta sellaisena aivan maailman luokkaa.
Hänellä tuntuu olevan kaikkea mitä basson soittajalta vaaditaan: aivan silmittömän tuntuinen tekniikka, hieno sointi herkkää nyanssointia myöten, taipumus rakentaa myös laajamittaisia soolokokonaisuuksia ja mikä tärkeintä, suuri kontillinen ideoita.
Kolme laukausta tehtaalla
Matti Salo
Erkko Kivikosken uutuus Laukaus tehtaalla on tuiki harvinainen vieras elokuvateattereiden ohjelmistossa. Televisiossa on kyllä nähty sen kaltaista suoruutta ja sievistelemättömyyttä.
Finnmetallin irtisanotut kokeilivat kaikkia keinoja tehtaan valtausyritykseen asti, mutta jäivät yksin.
Yhtymäkohtia suomalaisen elokuvan muihin äskettäisiin parhaisiin tuloksiin voi silti huomata. Ilmeisin sukulaisteos on Mikko Niskasen kahdeksan surmanluotia. Nimistä jo löytyy rinnakkaisuutta, samoin rakenteesta.
Laukaukset jäävät Erkko Kivikosken elokuvassa sivuseikaksi. Ne ovat lähinnä keino, jolla yleisö havahdutetaan. Kuvassa Alakurtti (Raimo Ahrenberg) ja Henrikson (Urpo Poikolainen).
Ensin esitellään paikkakunta, still-kuvia vaihtuu katsojan silmien edessä. Sitten tapahtuu veriteko, jonka taustaa ryhdytään jatkossa etsimään. Samaan väkivallan kärjistymään palataan viimein elokuvan lopussa. Rakenne sidotaan ympyräksi. – –
Laukaus tehtaalla on koruttomimpia ammattimiehen tekemiä elokuvia mitä tiedän. Siinä ei suvaita minkään sorttista taustamusiikkia eikä muitakaan makeutuksia, kuten värejä, seksiä, nuoria kauniita ihmisiä, kivoja samastuksen tai vihastuksen kohteita.
Siitä ei saa edes työn eikä kurjuuden eksotiikkaa.
Etelä-Suomessa sijaitseva pienehkö metallitehdas Finn-metalli sulautui Yhtyneisiin Metallitehtaisiin ja yksi kokonainen Finn-Metallin osasto päätettiin lopettaa. Tämä on Erkko Kivikosken elokuvan lähtötilanne. Kuvassa insinööri Alakurtti (Raimo Ahrenberg), itsekin työväenluokasta lähtöisin, ja ”kovan linjan” metallimies Oskari Niemi (Artturi Halkonen).
Pekka Päivärinta, 23, on maailman maastomestari
Waregem, Belgia (Timo Hankomäki)
Lätsäpäinen Pekka Päivärinta on tavannut juoksukilpailuissa keikkua alkumatkasta hännillä ja sieltä kivuta kohti kärkeä.
Pekka Päivärinta irvistää ja voittaa. Espanjan Mariano Haro jää toiseksi.
Waregemin nurmimaastossa Lätsä-Pekalla oli täysin uutukainen taktiikka heti kärkeen. Sillä taktiikalla Päivärinnasta tuli maailman maastomestari joukossa, josta ei puuttunut kovia juoksijoita eri puolilta maailmaa.
Runsas kielenmitta jäi voittajan ja Espanjan Mariano Haron väliin rajun loppukirin jälkeen. Seuraavat olivat kaukana.
Koko yhdentoista kilometrin kilpailu oli alusta loppuun Päivärinnan ja Haron välinen kaksinkamppailu.
Maalissa sanoi Päivärinta: ”Muuta ei mielessä ollut kuin mennä heti kärkeen ja pysyä siellä.”
Täydellinen Kollenin valtaus
Oslo (Pekka Aaltonen)
Holmenkollenin 75. kisojen vesikeli suosi lauantaina kolmea muita vahvempaa hiihtäjää: Marjatta Kajosmaata, Rauno Miettistä ja Juha Mietoa.
Mieto kiitteli raskasta vetistä keliä. Se auttoi hänet ylivoimaiseen 50 kilometrin voittoon.
Miettinen myhäili pitävänsä vesikelistä. Hän hiihti sillä yllättäen yhdistetyn voittoon.
Marjatta Kajosmaa ei ollut säähän yhtä innostunut kuin miehet. Hän joutui ottamaan 10 kilometrin voittonsa aamun vesisateessa.
Juha Mieto otti toisen voittonsa Holmenkollenilta kolmen päivän sisällä. Sellaista miestä halusi Norjan kuningas Olavikin (oik. hiihtohatussaan) tervehtiä.
Koonnut Pasi Oikarinen
Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone