Eeva Järvenpää
Richard Milhous Nixonin, Yhdysvaltain nykyisen presidentin tie kohti vallan huippua esitellään Emile de Antonion loistavassa dokumentissa Millhouse – Valkoinen komedia.
Pisteliään ironian, herkullisen huumorin ja loistavan satiirikon silmin de Antonio on käsitellyt kuvauksensa kohdetta antamalla tämän itse esiintymisellään luoda filmin tehon.
Poliittisessa dokumentissaan de Antonio pyrkii paljastamaan sen kovan pelin, joka piilee amerikkalaisen vaalitaistelun kulissien takana. Hän paljastaa myös halvat keinot ja kikat, joilla äänestäjät saadaan puolelle tai vastaan.
Naurettavuuden huippu osuu Nixonin sentimentaaliseen ja melodramaattiseen televisiopuheeseen, jossa hän vetää perheensä koiraa myöten esille selvittääkseen, ettei ole ottanut vastaan lahjuksia.
De Antonio etenee säälimättömästi Nixonin varhaislapsuudesta kohti presidentin paikkaa. Hän vetää iskevästi esiin poliittisen puheen toisensa jälkeen; puheet, jotka sangen ristiriitaisesti ja toisiaan kumoten luovat kuvaa häikäilemättömästä kamppailusta vallasta.
Siinä tingitään päämääristä tilanteen ja yleisön mukaan.
Kaikki keinot ovat luvallisia.
Tv 2 klo 18.45
Haraldin seikkailut
Viikinkipäällikkö Harald Hirmuinen alkaa riehua ensi sunnuntaista lähtien Helsingin Sanomien sarjakuvasivulla. Samalla hän antaa lähtöpassit Versukselle.
Sotaisalla viikinkipäälliköllä on perhe, johon kuuluvat vaimo Helga, poika Hamlet ja tytär Hulda.
Harald on tohvelisankari, jolle vaimo nalkuttaa ja jonka ryöstöretketkään eivät tahdo onnistua.
Mutta suurin surun aihe on poika Hamlet, joka istuu nenä kirjassa kiinni, peseytyy joka päivä ja on kaikin puolin toivoton viikinkilapsi.
Tytär Hulda hieroo vispilänkauppoja typerän trubaduurin Luutun kanssa, eikä vanhempiensa harmiksi luo silmäystäkään rikkaisiin aviomiesehdokkaisiin.
Harald Hirmuisen on piirtänyt Dik Browne, jonka sarjakuva Liisa ja Lasse sekä hänen yhdessä Mort Walterin kanssa tekemänsä sarjat Masi ja Masan arkki ovat suomalaisille jo entuudestaan tuttuja.
Katkerampi ei tappio enää voi olla
Moskova (HS)
Suomen jääkiekkomaajoukkueen tähän mennessä tärkein päivä MM-kisoissa sisälsi niin suuren pettymyksen, että sitä on leijonien vaikea niellä.
Suomen päävastustaja Ruotsi kaatoi leijonat 3–2.
Pettymys oli todella suuri, sillä Ruotsi teki voittomaalinsa hetkellä, jolloin ottelua oli jäljellä enää minuutti kaksikymmentäviisi sekuntia.
Esa Peltosen vauhdikas soolo on päättynyt. Kiekko on maaliverkossa ja Christer Abrahamsson voimattomana jäässä.
Suomi johti peliä suurimman osan ajasta 1–0, mutta kolmannessa erässä muutamat virheet kostautuivat ja tappio alkoi häämöttää.
”Että piti hävitä tällainen ottelu”, sanoi päävalmentaja Len Lunde alakuloisesti. Hän oli rakentanut ottelun varaan paljon toiveita ja monilta osin ne täyttyivät. Suomi pelasi todella hyvin.
Liian hyvin ansaitakseen häviön.
Matti Keinonen kiertää Christer Abrahamssonin maalia tuikattuaan Ruotsi-ottelun tasapeliksi 2–2.
Kuupölyä ja lasersäteitä Neuvostoliiton näyttelyssä
Avaruusaluksia, kuupölyä, atomivoimaloita, lasersäteitä, elokuvia.
Siinä osa Helsingissä Messuhallissa avatusta Neuvostoliiton tieteen ja tekniikan näyttelystä.
Monia näyttelyn esineistä ei ole aikaisemmin esitelty julkisesti.
Näyttely on järjestetty ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen 25-vuotispäivän kunniaksi.
Näyttely avataan tänään ja se on avoinna kymmenen päivää.
Vieraaksi on tullut avaruuslentäjä Giorgi Beregovoi, joka vastailee yleisön kysymyksiin huomenna.
Avaruustutkimuksen kymmenen ensimmäistä vuotta. Edessä vuonna 1957 avaruuteen lähetetty Sputnik 1 ja taustalla yhteen kytkeytyneet Sojuz-alukset, jotka muodostivat ensimmäisen miehitetyn avaruusaseman.
Podgornyi opetteli suomea ja antoi nimikirjoituksen
Sympaattisen hyväntuulinen ja ruskettunut presidentti Nikolai Podgornyi keräsi torstain tehdaskierroksellaan runsaasti suosiota, vilkutuksia ja taputuksia.
Presidentti pysähteli, valitteli, ettei ole asiantuntija, opetteli hartaasti sanomaan suomeksi ”hyvää päivää”, hymyili, laski leikkiä ja kirjoitti nimikirjoituksenpyytäjän vihkoseen nimensä.
Podgornyin seurueeseen Espoossa kuului mm. varaulkoministeri Vasili Kuznetsov ja ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo.
Tuula Mäntysalo kiirehti Orionin lääketehtaalla pyytämään nimikirjoitusta presidentti Nikolai Podgornyilta.
Kekkoselle korkea kunniamerkki
Kansojen ystävyyden kunniamerkin presidentti Urho Kekkoselle on myöntänyt Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistö.
Kunniamerkki on annettu presidentti Kekkoselle hänen ansioistaan Suomen ja Neuvostoliiton kansojen välisen ystävyyden kehittämisessä ja lujittamisessa, hänen suuresta panoksestaan rauhan hyväksi sekä ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen 25-vuotispäivän johdosta.
Nuijamaasta kolmas rajanylityspaikka
Moskova (Mikko Taka-Sihvola)
Kolmas rajanylityspaikka Suomen ja Neuvostoliiton välillä avataan ensi vuonna Nuijamaalla.
Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten välisestä sopimuksesta ilmoitti ulkoministeri Ahti Karjalainen Moskovassa torstaina.
Karjalainen puhui Suomen ja Neuvostoliiton välisen yya-sopimuksen 25-vuotisjuhlassa Liittojen talossa Moskovassa.
Liittojen talon perinteikkäässä pylvässalissa oli kaikkiaan yli 1 000 kutsuvierasta.
Rakennuksilla hiljeni, Alkon myyjissä lakkouhoa
Rakennustyömaat seisoivat ja metalliteollisuudessa keskeytyivät työt monin paikoin torstaina mielenosoituslakkojen takia.
Ilman lain edellyttämää kahden viikon varoitusaikaa lähti lakkoihin myös teollisuustoimihenkilöitä, tarjoilijoita ja satamamiehiä.
Yhteensä lakoissa oli noin 200 000.
TVK:laisissa järjestöissä pyörii lakkoruletti kiivaimmillaan.
Alkon myyjät ovat jälleen jonottamassa lakkolupaa. Työtaisteluhankkeissa ovat myös farmaseutit, autokaupan myyjät, Kelan ja Postipankin virkailijat, yleisradion toimihenkilöt ja metsäteknikot.
Lakosta huolimatta lastattiin Kotkan satamassa ulkopuolisin voimin hedelmäsokerikontteja rautatievaunuihin. Kontit menevät rautateitse Neuvostoliiton läpi Japaniin.
Uusi kirvapeto kasvihuoneisiin
Uusi biologinen torjunta-ase kirvoja vastaan on kokeiltavana Suomessa maatalouden tutkimuskeskuksen tuhoeläintutkimuslaitoksessa.
Ase on parin millin mittainen sääski Apilodetes aphidimyza, jonka toukat syövät kirvoja ahnaasti. Sääskellä ei vielä ole virallista suomalaista nimeä, mutta tutkimuskeskus on ristinyt sen kirvasääskeksi.
Hyönteinen on aiemmin ollut Suomessa harvinainen, mutta on nyt yleistymään päin. Syyksi arvellaan kasvihuoneiden enentyvää kasvuturpeen käyttöä.
Toukka koteloituu mieluummin turpeeseen kuin multaan. Turpeen käyttö edistää näin sen lisääntymistä.
Sinikka Hosiaisluoma tekee pro gradu -työtään kirvasääskistä. Aivan uranuurtaja hän ei ole: kaksi upouutta väitöskirjaa tuli juuri Saksasta samasta hyönteisestä.
Turistit toivovat: Saamelaisia käsitöitä tehdastuotteen hinnalla
Inari (HS)
Saamelaisen käsityön taitajat potevat henkistä kriisiä: perinteiseltä käsityöltä vaaditaan aitoutta, mutta aitoudella ei heidän mielestään elä, jos ei leveästi elä turkisrihkamankaan näpertelyllä.
Taito on periytynyt äidiltä tyttärelle. Elli Hetta ei enää näe tarkkaa työtä tehdä, mutta Aino Hetta kutoo taidokasta paulaa Purnumukassa. Paulan kysyntä on valtava, mutta tekijöitä harvassa.
Lapin käsitöitten arvostus on kaatunut teollisen markkinatavaran tuotantoon. Eikä sekään tapahdu Lapissa vaan etelässä.
Siinä kilpailussa Lapin käsityöläinen on heikoilla. Hän voi vain kirota omien aiheidensa ja väriensä törkeää väärinkäyttöä.
Karvakenkä on turistitavaraa parhaasta päästä. Sitä myös myydään, vaikka hinta nousee melko korkeaksi. Maire Aikio Vuotsosta sanoo syyksi nahan hinnan, työpalkka käsityöstä jää hyvin pieneksi.
Viime vuosina on herätty ajattelemaan, että käsityön tulevaisuus ei olekaan matkamuistotuotannossa, vaan arvostuksen kohottamisessa.
Matkamuistoksi hitaasti valmistuva käsityö on liian kallis, matkamuistomyynti vaatii halpaa teollista tuotantoa.
”Aitoa” Lapin tavaraa on Helli Hetan mielestä turha mennä tienvarteen kaupalle. Kioskilla kysytään halpaa muutaman markan maksavaa rihkamaa, jonka teko ei edes ole kannattavaa. Aitoa verkaa oleva perinteisesti koristeltu pienen tytön puku ei ole löytänyt omistajaa ”liian kalliina”.
Family Four uusimassa ystävyysvierailua
Kotiyleisönsä suosikki, ruotsalainen lauluyhtye Family Four tunsi onnistuneensa kolmannessa suomalaisessa ensi-illassaan.
Edellisellä kerralla vuosi sitten yleisön käynnistäminen oli vaikeampaa.
Yhtye on tullut Helsinkiin esiintyäkseen ravintola Kalastajatorpalla kahden viikon ajan.
– –
Ohjelma on säilyttänyt luonteensa sitten viime vierailun: sointuvaa, iloista laulua, huumoria ja vauhtia, mutta ilman ”jytää” ja tunnekuohuja.
Koko ohjelma on yhtä huolellisesti viimeisteltyä kuin esiintyjien vasta silitetyt puvut: ei niin rypyn ryppyä.
Kuulijan ei todellakaan tarvitse olla huolissaan esiintyjien onnistumisen vuoksi.
Toisen kotimaisen kielen sujuvaa ymmärtämistä tarvitaan jonkin verran, jotta Family Four -lauluperheen isän, Berndt Östin jutustelusta saisi kaiken irti.
Kritiikin kannukset Ilpo Saastamoiselle
Suomen arvostelijain liitto antoi tunnustuspalkintonsa, Kritiikin kannukset popmuusikko Ilpo Saastamoiselle. Häntä haastatellaan viikon henkilönä Ajankohtaisen kakkosen lähetyksessä klo 18.30.
Koonnut Kari Lankinen
Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone