”Häviö ei edes harmita”

Moskova (HS)

Suomen jääkiekkomaajoukkue koki toisen niukan tappion (2–1) Ruotsia vastaan MM-kisoissa kuin auringon nousun.

”Ei edes voi harmittaa. Vaikka mitä tekisi, niin Ruotsi voittaa yhtä varmasti kuin aurinko nousee aamulla”, puolustaja Heikki Riihiranta tuumiskeli pelin jälkeen.

Ottelu oli todella monessa mielessä viikon takaisen yhteenoton kaltainen. Voitonavaimia kilisytteli nytkin Suomi, mutta Ruotsi pääsi taas viimeisessä erässä tekemään lopputuloksen.

Hauskaa ei yleisöltä muuten vakavassa ja kovassa ottelussa puuttunut. Erotuomarit Baader (Länsi-Saksa) ja Szezepek (Puola) jakoivat toisen erän täyteen jäähyminuutteja.

Leijonat kunnostautuivat jäähyaitiossakin. Parhaimmillaan heitä oli siellä viisi yhtä aikaa.

Tämä ei ole Leijonien pelaaja-aitio, vaan jäähypenkki toisen erän alussa. Sillä istuivat yhtä aikaa Veli-Pekka Ketola (oik.), Seppo Ahokainen, Lalli Partinen, Esa Peltonen ja Heikki Riihiranta. Kun Riihiranta pääsi pois, Pekka Kuusisto joutui orrelle. Jäähysumaan taisi mennä ottelun voitto. Kuva: Hannu Lindroos / HS

Neuvostoliitosta tuli mestari, Petrovista tehokkain

Moskova (HS)

Neuvostoliitto varmisti itselleen jääkiekkoilun maailmanmestaruuden voittaessaan toistamiseen mestaruutta puolustaneen Tshekkoslovakian. Neuvostoliiton voittonumerot olivat 4—2.

Samassa tilaisuudessa siirtyi Neuvostoliiton ykköskeskushyökkääjä Vladimir Petrov MM-kisojen kaikkien aikojen tehomieheksi.

Petrov sai ottelussa yhden syöttöpisteen, jolloin hänen kokonaispistemääräkseen tuli 32.

Vlastimil Bubnik jäi jo pisteen päähän.

Yhdysvaltoja odottaa uusi kuuma kesä

Presidentti Richard Nixonin suorittamat sosiaaliavun supistukset ja epäonnistuneet uudelleenjärjestelyt ovat synnyttäneet niin suurta tyytymättömyyttä, että Yhdysvaltain gettojen ennustetaan räjähtävän uudestaan.

The Guardianin kirjeenvaihtaja Simon Winchester on kierrellyt suuren teollisuuskeskuksen Clevelandin mustissa kurjalistokortteleissa, joissa asuu neljännesmiljoona Yhdysvaltain kaikkein köyhimmistä asukkaista.

Siellä sanotaan, että Nixon ei ymmärtänyt, mitä hän teki.

– –

”Nostakaa itse itsenne kurjuudestanne – sillä tavoin minä pääsin niin pitkälle kuin nyt olen”.

Sellainen tuntuu olevan Valkoisesta talosta näinä päivinä tulevan sanoman sisältö, kun presidentti Nixon julistaa solmineensa aselevon ja kunniakkaan rauhan sodassa köyhyyttä vastaan.

Clevelandin kaduilla leikkiville mustille lapsille on Washingtonin taloudellinen apu merkinnyt edes jonkinlaista lupausta paremmasta tulevaisuudesta. Cleveland on saanut yhdeksän miljoonaa dollaria vuodessa ja nyt apu lopetetaan. Mielet ovat katkeria ja kaupungin viidellä gettoalueella katkeruuden odotetaan puhkeavan pian mellakoiksi. Kuva: UPI / Lehtikuva

Kesy metso kummastuttaa Höljäkän kyläläisiä

Nurmes (HS)

Pieni Höljäkän kylä Nurmeksen takana kummastelee uusinta asukastaan. Vanha metso on syksystä saakka nuohonnut kylän nurkkia, nukkunut talojen pihapuissa ja sovittanut oman aikataulunsa kyläläisten touhuihin.

”Että se on kesy”, päivittelevät Hilja ja Mikko Mustonen.

”Semmoista ihmettä ei ole ennen nähty.”

Höljäkän metso on kookas, ehkä kuusikiloinen, ilmeisen iäkäs yksilö. Se on hyvätapainen rauhallinen herra, joka ei häiriinny ihmisistä eikä junistakaan.

Päivittäin se istuu Höljäkän aseman ratapenkalla sihtaillen niskahöyhenet pörhöllään ohikulkevia junia.

Ihmisen lintu päästää parin metrin päähän ennen kuin lähtee laahustamaan kauemmas.

Höljäkän taloja syyskuusta asti kierrelleellä metsolla oli alkuun kumppani, joka myöhemmin katosi.

Nyt metso kiertelee kylän teitä päivisin, nukkuu torkut petäjissä ja jauhaa radantakaisen männyn latvuksia suihinsa samaan aikaan kun asemamies Matti Hämäläinen syö ateriaansa.

”Onneksi otti sellaisen puun, joka kasvaa valtion maalla”, kiittelee työnjohtaja Tarmo Tuhkanen huvikseen.

”Onkohan se vanhuudenhöperö tai huumeiden käyttäjä.”

Höljäkän metso, jolle ei vielä ole keksitty nimeä, on kesy ja kiltti. Se ei hätyyttele ihmisiä, kuten Juuso-jänis aikoinaan. Rauhallinen lintu ei ole herkistynyt edes koppeloiden soidinkutsuille, vaan pysyttelee ihmisten tuntumissa. Kuva: Jaakko Julkunen / HS

Oppilasasuntola – koti, kasarmi vai vankila

Porvoo (HS)

Onko oppilasasuntola koti, kasarmi vai vankila, pohtivat Porvoon seudun ammattikoulun nuoret.

Kysymys askarruttaa myös monia muita vastaavien koulujen oppilaita. Asuntoloiden sääntöjä moititaan liian ankariksi.

Asuntoloita kuitenkin tarvitaan niin kauan kuin asuntopula on nykyisellään. Ja yhteisössä tarvitaan myös sääntöjä.

Asuntoloista ollaan eri mieltä. Yksi purnaa, toinen viihtyy.

– –

Muutaman kilometrin päässä ammattikoulusta asuu joukko lahtelaisia tyttöjä. Parikymmenkesäiset tytöt saivat luvan kunnostaa ja kalustaa vanhan kansakoulun kodikseen.

Tytöt päästivät mielikuvituksensa valloilleen: punaisia, keltaisia ja vihreitä seiniä, värikkäitä verhoja, julisteita, pakkilaatikoita ja räsymattoja. Yhteistaloutta ja hyvää tuulta.

Sen kummempia sääntöjä eivät tytöt laatineet. Yhteisesti sovittiin, ettei kukaan polta muualla kuin portaikossa. Poikaystäviä saa käydä vierailulla.

Rehtori Matti Lindell pitää tyttöjen asumista onnistuneena. Kun annettiin oikeus melkoiseen vapauteen, kasvoi myös vastuu.

Oppilasasuntolan säännöt eivät kiusaa näitä lahtelaistyttöjä. He asuvat muutaman kilometrin päässä Porvoon seudun ammattikoululta vanhassa kansakoulussa. Tytöt ovat sopineet keskenään miten ollaan ja eletään ja hyvin menee. Kuva: Matti Virtanen / HS

Puu-Vallilan tulevaisuus

Lähes kaikissa Suomen kaupungeissa on asuntopula jatkunut pitkään.

Uusia asuntoja tosin rakennetaan, mutta usein niiden alta on ensin revitty vanhoja taloja. Vanhojen asuntojen purkamisesta aiheutuva poistuma onkin noin 40 prosenttia vuosittain rakennettavien asuntojen pinta-alasta.

Tähän saakka on lähinnä tutkimusten puutteessa otaksuttu, ettei vanhoja puutaloja kannata kunnostaa.

Viimeaikaiset tutkimukset ja koekorjaukset ovat kuitenkin osoittaneet, että vanhaan puutaloon korjattu uutta vastaava asunto maksaa 20–40 prosenttia vähemmän kuin samantasoinen asunto uudessa talossa.

– –

Tv 1:n filmitoimituksen ja Taideteollisen oppilaitoksen yhteistuotantona valmistettu elokuva ”Vanha puukaupunki, varo!” kertoo yhdestä tällaisesta vielä hengissä olevasta puukaupunkialueesta, Helsingin Puu-Vallilasta.

Toistaiseksi alue on saanut olla rauhassa, mutta tiedetään, että kaupungilla on jo suunnitelmia alueen käytöstä, huolimatta sekä asukkaiden että asiantuntijoiden yksimielisestä vastustuksesta.

Kivikasarmien tuntumassa elää Helsingin Vallilassa yhä joukko ihmisiä viehkeissä puutaloissa, joiden kohtalosta kerrotaan Tv 1:n filmitoimituksen ja Taideteollisen oppilaitoksen Kamerataiteen osaston oppilaiden tekemässä elokuvassa. Kuva: Juhani Salonen

Meriarkeologiaa nyt Kuopiossa

Vaellusnäyttelyksi on museoviraston merihistorian toimisto ristinyt meriarkeologisen näyttelynsä, joka esittelee toimiston vedenalaisen tutkimuksen työkenttää.

Alunperin yleisöesitelmän tueksi rakennetusta materiaalista kehittyikin pakettinäyttely, joka kiertää eri puolilla maata. Siihen koottu esineistö on peräisin viidestä laivahylystä ja yhden vanhan ankkuripaikan pohjasta.

Esineistä useat ovat hylkylöytöinä harvinaisuuksia.

Hylyt, joista näyttely kertoo, edustavat 1500-luvun lopun ja 1800-luvun lopun välille jäävää ajanjaksoa.

Meriarkeologisessa näyttelyssä on tavaraa viidestä laivahylystä. Vanhin hylyistä on 1500-luvun lopulta. Kuva: Jaakko Julkunen / HS

Oikeusmurhaa, agenttikilpaa

Paula Talaskivi

Huomattavan hyviä italialaisia elokuvia saadaan nyt ohjelmistoon vähitellen: Lina Wertmüllerin ”Mafian uhri” putosi valitettavasti Helsingissä liian nopeasti pois pelistä, mutta tilalle tuli toinen voimakas ravisteluelokuva, 20-luvun tositapahtumiin pohjautuva ja silti sangen ajankohtainen ”Julma kierre”.

Giuliano Montaldon ”Julma kierre” on kuvaus 20-luvulla tapahtuneesta italialaisten radikaalivasemmistolaisten Saccon ja Vanzetin oikeusmurhasta Amerikassa. Tässä Saccoa ja Vanzettia (keskellä) viedään vankilaan. Kuva: Kinoyhtiö

Ajankohtaisista puheenollen: Erkko Kivikosken ”Laukaus tehtaalla” jatkaa nyt toisessa tulemisessaan Cinemassa ainakin toisen viikon.

Anna Karina on juuri haudannut miehensä, kun kovat agenttien lähetit jo sieppaavat hänet Lee H. Katzinin elokuvassa ”Tehtävä Salzburgissa”. Kuva: Sanoman arkisto

Uutuuksissa on lähinnä eritasoista ja -laatuista jännitystarinaa.

Peter Collinsonin kovan uutuuden ”Tappakaa hyeenat!” keskeisiä henkilöitä: Stanley Baker (kesk.) englantilaisena ja Geraldine Chaplin amerikkalaisena agenttina Kyproksella. Kuva: Sagittarius Productions

Espanjan ensimmäinen härkätaistelijanainen

Maria del Carmen ”Angelita” Hernandez on Espanjan ensimmäinen nainen, joka on saanut oikeudet esiintyä härkätaistelijana. Impressaariokseen hän saa kuuluisan matadorin Manuel Benitezin eli El Cordobesin (vas.) ja tämän managerin Francisco Ruizin. Kuva: UPI

Koonnut Kari Lankinen

Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone