Jorma Järventaus
Kun yrittää esittää Neuvostoliitossa tekemiään maanpuolustuskasvatukseen liittyviä havaintoja, tuntuu kuin tekstiin pesiytyisi paatos.
Se määrätietoisuus ja johdonmukaisuus, jolla nuorisoa opetetaan kunnioittamaan sellaisia elämänarvoja kuin isänmaanrakkaus, vanhempien sukupolvien työn kunnioittaminen, kansalaisvelvollisuuksien arvostus ja kurinalaisuus, ei voi jäädä tarkkailijalta huomaamatta.
– –
Varusmiehet eivät yleensä suorita palvelusvelvollisuuttaan oman liittotasavaltansa alueella sijaitsevissa joukkoyksiköissä, vaan heidän sijoituksessaan noudatetaan Neuvostoliiton asevoimain yhtenäisyyttä lujittavaa kokonaisjärjestelyä.
Näin ollen ei ole olemassa erikoisia Ukrainan, Valko-Venäjän, Neuvosto-Viron jne. nimikkojoukko-osastoja; on vain yhtenäisen Neuvostoliiton asevoimain yksiköitä, jotka on sijoitettu puolustusstrategisten tai koulutuksellisten näkökohtien perusteella eri puolille Neuvostoliittoa tai Varsovan liiton jäsenmaiden alueita.
– –
Neuvostoyhteiskunnassa sotilaskasvatuksen tehokkuutta ja asevoimain suorituskykyä heikentävät pyrkimykset ovat täysin tuntemattomia.
Jo peruskouluasteella tehdään nuorisolle selväksi sotilaallisen kurinalaisuuden joukkovoimaa tehostava vaikutus.
– –
Tämä yhdessä valtiovallan turvallisuuspolitiikan sotilaallisille toimenpiteille osoittaman arvostuksen kanssa on kohottanut sotilaan ammatin suosituimmaksi.
Pyrkijöiden määrä sotilasuralle on suurempi kuin millekään muulle alalle Neuvostoliitossa.
Linnamo, Lindblom ja Jyränki syytteeseen Zavidovo-vuodosta
Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi kiirastorstaina ryhdyttäväksi toimiin kahden virkamiehen asettamiseksi syytteeseen ns. Zavidovo-vuotojutussa.
Lisäksi hän esitti tasavallan presidentille, että tämä asettaisi yhden ministerin syytteeseen valtakunnanoikeudessa.
Nämä henkilöt ovat ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo, ylijohtaja Seppo Lindblom ja tasavallan presidentin kansliapäällikkö Antero Jyränki. Syytteet koskisivat salassapitovelvollisuuden rikkomista ja yhdessä tapauksessa myös varomattomuudesta tehtyä virkavirhettä.
Ministeri Linnamon syytteeseen asettamisesta päättää yksin tasavallan presidentti. Asian valmistelee hänelle Jyrängin estyneenä ollessa kansliapäällikkö Kai Korte.
Syyte käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa, joka on kokoontunut Suomen itsenäisyyden aikana vain kolmen jutun johdosta.
Ylösnousemus — tarua vaiko historiaa
Juha Hämäläinen
Pääsiäistä vietetään Jeesuksen Kristuksen ylösnousemisen muistoksi. Jeesuksen ylösnousemus on kristinuskon sanoman kulmakivi.
Koko kristinusko seisoo tai kaatuu sen mukaan, onko Jeesus todella noussut kuolleista.
Ellei hänen kuolleista nousemisensa ole kirjaimellisesti totta, se on maailmanhistorian jättiläismäisin pila.
Siinä tapauksessa koko kristinusko on petosta ja sen kannattajat joukko valehtelijoita tai hölmöjä, petettyjä ihmisiä, jotka väittävät elävänsä päivittäin ylösnousseen Kristuksen kanssa ja hänen yhteydessään.
– –
Suurin todistus kuitenkin ovat ne ihmiset, jotka ovat omassa elämässään kohdanneet ylösnousseen Kristuksen ja todistavat hänestä.
Usko Jeesukseen Kristukseen ei merkitse älyllistä itsemurhaa.
Se perustuu niihin totuuksiin, jotka Uusi testamentti meille antaa.
Tapiola tehnyt tehtävänsä
Kyösti Reunanen
Espoon Tapiolan uusimmat talot eivät ole kaksikymmenvuotiaan puutarhakaupungin viimeistelyä. Ne ovat uuden Tapiolan alkusoittoa, puutarhakaupungin hautajaismusiikkia.
Tapiolan maisemiin nousee neljän rakennussopimuksen perusteella toinen Tapiola. Puutarhakaupunkia ei sen jälkeen enää ole.
Sillä ”hyvät kaavoitusperiaatteet”, joiden sopimuksessa pitäisi suojella ympäristöä, ovat tänään toiset kuin silloin 1950-luvulla.
Tapiolassa on nyt noin 420 000 kerrosneliömetrin verran rakennuksia. Lisää tulee 300 000 neliötä, jolloin väljät metsiköt ja avarat puistot muuttuvat viherväyliksi ja viherrihmoiksi.
Keskustasopimusta Espoon valtuustossa saatelleet ponnet, joissa puhuttiin puutarhakaupungin suojelemisesta, olivat pelkkää sanahelinää.
Itse asiassa ne olivat muistosanoja ilman kyyneleitä.
Tapiolan uusien rakennusten paikoista yksi on Menninkäisentien ja Mäntyviidan välisellä alueella ja yksi Aarnivalkeantien ja Opintien rajaamassa hienossa ulkoilumaastossa.
Nämä hiiret juoksevat henkensä edestä
Pekka Aaltonen
Valkoisilla helsinkiläishiirillä on kovat paikat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Pienet eläimet ravaavat juoksumatolla tiedekunnan komean vitivalkoisen rakennuksen väestönsuojassa. Vauhti on reipasta hölkkää — 30 senttiä sekunnissa.
Juoksumatolla noin kilometrin tuntivauhtia kipittävät hiiret auttavat selvittämään liikunnan vaikutuksia elimistöön. Vauhdittajana ovat takaseinästä saatavat sähköiskut. Suoritusta seuraa laborantti Erkki Helkala.
Rakennuksessa juoksentelevat myös tulevat liikunnanopettajat.
Toistaiseksi opettajien valmistus on ollut tiedekunnan päätehtävänä. Vastaisuudessa hiirten treenauttaminen ja muu tieteellinen tutkimus ovat tulossa vähintään yhtä tärkeiksi kuin jumppaopettajien valmistus.
Pelkkä liikunnanopettajien valmistus ei tunnu riittävän nopeasti kehittyvän tiedekunnan päätehtäväksi.
Nuorekas professorijoukko haluaa keskittyä yhä enemmän tutkimuksiin.
Apulaisprofessori Paavo Heikkinen ottaa aitajuoksija Markku Rajalalta koepalaa reidestä. Kokeen tarkoituksena on selvittää liikunnan vaikutusta lihaksiin.
Pieni ja hiljainen koira on kerrostalossa ihanne
Kaija Ollila
Kaikki lapset kaipaavat jossakin ikävaiheessa omaa lemmikkiä. Tuntuu hyvältä hoivata lämmintä ja pehmeää olentoa, oli se sitten koira, kissa tai marsu.
Usein haave jää itsestään, mutta ei kaikilta.
Vanhemmat joutuvat vaikean ratkaisun eteen, sillä kotieläintä ei kannata hankkia hetken mielijohteesta.
Koiran ostaja saa varautua pitämään huolta lemmikistään seuraavat kymmenen vuotta.
– –
Naapurisopukin saattaa olla vaarassa, kun koira hankitaan taloon.
Varsinkin kerrostaloissa koiran haukunta häiritsee, jos sitä kuuluu paljon ja taukoamatta esimerkiksi öiseen aikaan.
Posteljoonin lahkeetkin maksavat, ihan totta; kaikkeen saa varautua.
Riippuu paljon omistajan taidosta, millaiseksi lemmikkinsä kasvattaa, vai kasvattaako lainkaan.
Janne on tottunut saksanpaimenkoiran pentuihin, eikä turhia riepottele pieniä ystäviään. Koira ei ole eloton leikkikalu, jota voi käsitellä miten tahansa.
Hakaniemen korttelit uusiutuvat
Wärtsilä-yhtymän ja Helsingin Asuntokeskuskunta Hakan välisellä esisopimuksella siirtyy 4,2 hehtaarin kortteli Hakan haltuun.
Merihakamainen tiivis asuntotuotanto jatkuu lähivuosina Sörnäisten rantatien pohjoispuolella.
Wärtsilän teollisuustilat ja pääkonttori väistyvät aikanaan uuden asunto- ja työpaikka-alueen tieltä.
Sörnäisten rantatien tuntumassa olevat Hakaniemen korttelit uusiutuvat lähivuosina perusteellisesti.
Merihaan tornien lisäksi alueelle on jo tulossa kaksi virastotaloa.
Wärtsilän teollisuusrakennusten ja pääkonttorin tilalle Haka aikoo ryhtyä rakentamaan asuntoja. Uuden asuinkorttelin molemmille puolille nousevat virastotalot. Sörnäisten sillan viereen tulee lisäksi korkeita liiketorneja Merihaan alueelle.
Tie kuohuttaa nyt Pyhämaata
Uusikaupunki (HS)
Öljy kuohuttaa Mannervettä, sillä Nesteen kolmannen öljyjalostamon sijoittamispäätös Pyhämaalle on nostattanut arvaamattoman ankaran maakunnallisen riidan.
Rauman ja Uudenkaupungin väliin jäävästä isosta merenlahdesta Mannervedestä on tullut eräs Varsinais-Suomen ja Satakunnan kiistakapuloista.
Valtioneuvoston ehdotus yhdistää jalostamo muuhun maahan vetämällä öljytie suoraan Kettelistä Mannerveden poikki Rauman suuntaan tyrmistytti pyhämaalaiset.
Sen jälkeen seurannutta sisäasiainministeriön ehdotusta koko kunnan liittämisestä Rauman kaupunkiin osattiinkin odottaa.
Tiesuunnitelma ei tiettävästi koskaan aikaisemmin ole johtanut kuntaliitoksiin, todettiin Pyhämaan kunnan vastineessa, jossa tiukin sanoin ilmoitettiin eriävä mielipide sisäasiainministeriön muistioon.
Pyhäranta ja Pyhämaa ovat samassa veneessä taistellessaan Mannerveden puhtaudesta ja kuntien tulevaisuudesta: Pyhärannan Kunnansihteeri Heimo Poikolainen, Pyhärannan kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalervo Levo, Pyhämaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Toivo Laiho, veneessä Pyhärannan rakennusmestari Olavi Nurmi ja Pyhämaan kunnanhallituksen jäsen Teuvo Heikola.
Laava valtasi tulivuorisaaren
Reykjavik (Kari Kallio)
Vestmanneyjarin kaupunki Islannin tulivuorisaarella on vaarallisempi paikka nyt kuin tammikuussa heti purkauksen alkamisen jälkeen.
Tuolloin kaupunkia peitti vain tuhka. Nyt sen päälle on kasaantunut noin 200 miljoonan kuution kerros rosoisia laavalohkareita.
Kaikkialla on vahva kaasunhaju, minkä takia jouduttiin mm. keskeyttämään talojen esiin kaivaminen. Kaasu todettiin hengenvaaralliseksi.
Uusi tulivuori, vanhan kirkon paikalle syntynyt Kirkjufel, on massaltaan ainakin kaksi kertaa suurempi kuin Helgafel ja kasvaa koko ajan.
Tulivuori toimii kuin säästöliekillä ja jyrähdykset ovat kerta kerralta rauhallisempia.
– –
Vieraan on kuitenkin vaikea uskoa — islantilaisten toiveikkuudesta huolimatta — että tämä laavaan hautautunut kaupunki olisi asuttavassa kunnossa vielä vuosiin.
Tulivuoresta lentäneen tuhkan päälle on kasaantunut valtavia laavalohkareita, jotka peittävät kolmanneksen Vestmannaeyjarin kaupungista.
Mäkinen vuoteesta sateiseen Safariin
Nairobi, Kenia (Reuter)
Suomen Timo Mäkinen lähti sinnikkäästi mukaan 21. Itä-Afrikan Safari-ralliin huolimatta häneen iskeneestä kuumesairaudesta.
Kuudentenatoista rankkasateessa Kenian vaikeakulkuisille vuorille ajanut Mäkinen makasi vielä keskiviikkona vuoteessaan korkeassa kuumeessa.
Suomalainen ilmestyi yllättäen lähtöpaikalle, vaikka hänelle oli jo ehditty hankkia varamies. Mäkinen ilmoitti olevansa aivan kunnossa lähtöhetkellä.
Mäkinen kuuluu Ford-talliin, joka on valmistautunut voittamaan rallin toistamiseen mahtavan huoltokoneistonsa avulla.
Viime vuonna voittaja-autoa ajoi Suomen Hannu Mikkola. Hän on mukana myös tällä kertaa.
Paikallinen asukas katseli, kun ensimmäisenä lähtenyt Shehkar Mehta kaasutteli Itä-Afrikan safarirallin alkutaivalta.
Debyytti oopperassa
Hannu-Ilari Lampila
Kukaan ei voi kiistaa Martti Miettisen, Kansallisoopperan uusimman tenorikokelaan, ulkomuodon edullisuutta.
Näin pitkät ja komeat tenorit ovat harvinaisuuksia.
Kasvojen ilmetyt renessanssipiirteet tekevät hänen olemuksensa myös mielenkiintoiseksi.
Jos Martti Miettinen aluksi hieman kompasteli näyttämöllä, en hämmästele tätä lainkaan. Vain harva voisi tuntea itsensä varmaksi tuossa puvussa, joka Mario Cavaradossin on Suomen Kansallisoopperassa puettava ylleen.
Nuo surkeat samettihousut ja tuo epämääräinen paita on varmasti löydetty samasta kasasta kuin ne rievut, jotka I näytöksessä on ripustettu näyttämölle.
– –
Jo sangen tukevan tekniikan hiomisella ja soinnistamisen kehittämisellä Martti Miettinen pääsee vielä varmaan ansiokkaisiin tuloksiin.
Martti Miettinen
Koonnut Kari Lankinen
Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone