Hattarakin voi olla eri kenkku maisteltava.
Kysy vaikka Sirpa-tyttöseltä, joka rynnisti lauantaina Linnanmäen avajaisiin. Naposteli hattaraa ja koki hankaluuden; käsine ei sitten millään tahtonut luistaa valikoituun käteen. – –
Kummitusjunakin nytki uusittuna ja kirkaisut kertoivat tunnelmasta. Cortina Jet -pikajuna sai myös heti vankan kannattajajoukkonsa.
Ennen klo 15:n avajaisia seisoi porteilla pari sataa tenavaa. Sisään tultiin jatkuvana virtana; ohjelmapäällikkö Sara Eklundin mukaan määrä oli ”se tavallinen, jokunen tuhat”.
Huvipuiston 24. kausi alkoi sangen tavallisena. Porttimaksut ovat yhä samat kuin vuonna 1950: aikuisilta markka muulloin ja puolitoista lauantaina, lapsilta aina vain 30 penniä.
Sunnuntaina ja vapunpäivänä lapset ja kansaneläkeläiset pääsevät maksuttakin.
Ravintolat odottavat laimeaa vappua
Vappuaatto Helsingin ravintoloissa on laimeampi kuin vuosiin.
Illallispaikkoja on jäljellä monissa ravintoloissa vielä yli puolet. Sen sijaan vapun päivän lounasvarauksia on tehty jo runsaasti.
Ravintoloiden hovimestarit arvelevat, että aaton hiljaisuus johtuu viikonvaihteeksi kertyneistä vapaapäivistä; tavallista suurempi määrä helsinkiläisiä viettänee juhlan kesämökillään.
Myös ravintolalakon uhkalla oli vaikutuksensa. Osa ravintoloista ei ottanut pöytävarauksia ennen kuin tilanne selvisi. Toisissa ravintoloissa asiakkaat peruuttivat varauksiaan.
Useimmat kannattavat keskiolutmainonnan täydellistä kieltoa
Suhtautumisesta alkoholin mainontaan tehdyn mielipidetutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta kansalaisista kannattaa keskioluen mainonnan täydellistä kieltämistä.
Tutkimuksen valvoja lisensiaatti Pertti Suhonen arvostelee kovin sanoin tutkimuksen teettäjää Panimoteollisuusliittoa siitä, ettei se ole vieläkään julkaissut mielipidetulosta.
Puhuessaan lauantaina Helsingissä Suomen raittiusjärjestöjen liiton tilaisuudessa Suhonen sanoi, että panimoteollisuuden tutkimus on esimerkki kaupallisesta tiedon tuotannosta, jolla yritetään vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omien taloudellisten etujen hyväksi. – –
Suhosen mielestä sen julkistamisessa oli paljonkin huomauttamista. Keskioluen kannalta myönteiset tulokset tuotiin esiin ja kielteiset unohdettiin.
Holkerin troikka otti murskavoiton
Tampere (HS)
Kokoomuksen kaksi vuotta sitten valittu johtotroikka jatkaa puolueen ohjaksissa seuraavat kaksi vuotta.
Uudelleen kokoomuksen puheenjohtajaksi valittu Harri Holkeri (oik.) seuraa tyytyväisenä, kun puoluetoverit Anna-Liisa Linkola ja Antero Salmenkivi äänestävät jaata eräässä rutiiniäänestyksessä. Hetkeä myöhemmin jaa-ääniä jaettiin Holkerille, silloin tosin suljetuissa kuorissa.
Tampereella kokoontunut puoluekokous teki tämän päätöksen lauantaina murskaavan ylivoimaisin äänestysnumeroin.
Puoluejohtaja Harri Holkeri, 36, voitti vastaehdokkaansa, puolueen oikeisto-oppositioon lukeutuvan kansanedustaja Gunnar Laation, 58, äänin 745–88.
Jouni Mykkänen, 34, valittiin uudelleen varapuheenjohtajaksi 665 äänellä ja Anna-Liisa Linkola, 58, valittiin uudelleen varapuheenjohtajaksi 538 äänellä.
Hotellialan yhteislaukaus tuo uusia huoneita sadoittain
Maija-Liisa Peltonen
Hotellirakennus elää tällä hetkellä ennennäkemätöntä kukoistuskauttaan: neljä yli satahuoneista, eli suomalaisoloissa suurta hotellia ja useita pienempiä rakennetaan samanaikaisesti.
Lisäksi valmistuu pari pienempää uutuutta ja kahta suurta hotellia ja yhtä motellia laajennetaan.
Vuoden 1972 tilastojen perusteella Suomessa oli 316 hotellia, joissa oli 13 500 huonetta. Luvut ovat sen jälkeen melkoisesti kasvaneet.
Nyt rakenteilla oleviin hotelleihin tulee lähemmäs tuhat huonetta yhdessä rysäyksessä tämän vuoden ja ensi vuoden alkukuukausien aikana. – –
Rakennuttajat eivät ole pahemmin huolissaan asiakkaiden saamisesta. Kasvaahan pelkästään Itämeren sekä Suomen ja Ruotsin välinen meriliikenne tänä ja ensi kesänä monella kymmenellä prosentilla.
Sen sijaan henkilökunnan saamisesta on suuri huoli. Ainakin tuhat uutta työpaikkaa on lähiaikoina avautumassa. Hyvä hotelli- ja ravintolatyöntekijä lienee pian hyvinkin korkeassa kurssissa.
Uudet suurhotellit ovat seuraavat: Turun Marina Palace, Oulun Vaakuna, Hyvinkään Rantasipi ja Yyterin Rantasipi.
Jyväskylän lyseo muuttuu peruskouluksi
Jyväskylä (Maire Vaajakallio)
Jyväskylän lyseo, maan ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, jossa monet maamme suurmiehet ovat saaneet yliopistoon johtavan opetuksensa äidinkielellään, haudattiin lauantaina.
Ville ja Henri Schildt sanoivat, etteivät ole sen enemmän tai vähemmän Jyväskylän lyseon poikia kuin kaikki muut tätä koulua käyvät. He ovat kuitenkin veljensä Kaarlon kanssa ainoat, joiden perheestä viisi sukupolvea on vaikuttanut Jyväskylän lyseossa.
Hautajaisia sanottiin 115-vuotisjuhlapäiväksi, mutta taustalla on vanhamuotoisen poikalyseon viimeinen kevät. Elokuun alusta Jyväskylän lyseo on Jyväskylän kaupungin peruskoulun osa.
Tulevina vuosina kulttuurihistoriallisesti arvokas opinahjo muuttuu tasapäisyydestä pelätyksi peruskouluksi, tyttöjen ja poikien sekaluokiksi.
Kaiken kansan Kaivopuisto
Kaivopuiston maraton tapahtuu tänään. Tapahtuu, se on oikea sana kuvaamaan tämän vuoden maratonia.
Kaivopuisto on nopeasti kehittynyt kaiken kansan tapahtumaksi: On Muksulaa pikkuväelle, minimaratonia vähän suuremmille, oikeata maratonia (25 km) kilpailijoille ja kuntoilijoille, torvisoittoa kaikille yhteisesti.
Varsinaisessa pääosassa ovat tietysti huippujuoksijat, joille pyritään pukemaan punainen paita ylle erotukseksi kuntoilijain sankasta parvesta.
Maratonin startti tapahtuu Olympiastadionin edustalta, josta matkaa Kaivohuoneelle kertyy 5 280 metriä, sen jälkeen juoksijat kiertävät 17 kertaa 1 160 metrin mittaisen lenkin.
”Kesällä teen vitosen ja kympin ME:n”
Kaipola (HS)
Maratoonari Seppo Nikkari köpötteli pari viikkoa huhtikuustaan kainalosauvoilla, mutta rämäytti sen päälle rempseästi: ”Ensi kesälle minulla on vain välitavoitteita, sellaisia kuin 5 000 ja 10 000 metrin maailmanennätykset. Varsinainen tavoite on seuraavan vuoden Euroopan mestaruusmaraton”.
Hurtti huumori ei ainakaan petä, eikä usko. Tällaisia sanoja harvoin viljelee mies, joka on joutunut tyytymään kovin kuntoilijamaiseen harjoitteluun.
”Jalkavamman ja tohtori Helmer Kvistin käsittelyn vuoksi on kilometrejä huhtikuulle kertynyt harrastelijamaiset 200. Niistäkin viime viikolla tulleet ovat aivan kevyitä”.
Suomalaisen juoksu-urheilun setä pitkäsääri Seppo Nikkari.
Markku Tuokko heittää kiekkoa verryttelemättä
Hämeenlinna (HS)
Uusin kiekkojättimme, hämeenlinnalais–lohjalainen Markku Tuokko valmentautuu oman valmentajansa, riihimäkeläisen Ilmari Niemisen ohjauksen alaisena täysin poikkeavin menetelmin.
”Ei tippaakaan verryttelyä tai voimistelua ennen heittoja. Heittovire saavutetaan vain heittämällä löysästi. Ei myöskään lenkkejä tai muita juoksuja ohjelmassa”, väittää Nyköpingissä kaikkien aikojen toiseksi parhaan suomalaistuloksen 63,12 heittänyt Markku Tuokko.
Seminaarissa opettajaksi valmistuvalla Tuokolla on vielä jäljellä kaksi vuotta.
Hän on heittänyt neljä vuotta ja kehityskaari on ollut jyrkästi nouseva.
Jalkapalloilulla tärkeä vuosi
Suomalainen sarjajalkapalloilu pyörii jo. Ensimmäiset tulokset ja otteluselostukset ovat luettavissa. Ja tänään alkaa kamppailu Suomen 64:nnestä jalkapallomestaruudesta. – –
Turun Palloseura joutuu puolustamaan kaksinkertaista jalkapallomestaruuttaan kovasti uusin kasvoin. On uutta valmentajaa, on uutta pelaajaa, on paluuta tekevää ”vanhaa” pelaajaa.
Viime kauden paras suomalainen jalkapalloilija Miikka Toivola ja joukkueen maalitykki Heikki Suhonen sanoivat hyvästit (tai näkemiin) ja suuntasivat mononsa pääkaupunkiin. Neljä muuta otti myös lähtöpassit. – –
Valmennuspuoli TPS:ssä on ollut peräti omalaatuinen, valmentaja ja mestaruus per vuosi.
Ensin Paavo Nenonen, sitten Lars Nyström. Taas on uusi mies tarttunut ruoskaan, Manuel Gerpe, Suomessa oleskeleva espanjalainen.
”Ei hassumpi mies hänkään, vähän turhan löysä”, sanoi Raimo Toivanen. ”Mutta jokaisella valmentajalla on omat systeeminsä, kyllä aikaa pitäisi antaa kolme neljä vuotta kullekin”.
Jos nämä polvet kestävät, TPS:n espanjalainen Manuel Gerpe saattaa olla syksyllä vaikka mestarijoukkueen valmentaja. Polvet kuuluvat Raimo Toivaselle (vas.) ja Tommy Lindholmille.
”Mannerheimin Rollsi” nähtävänä automuseossa
Suomen automuseo Hämeenlinnassa avataan vapun päivänä.
Automuseo aloittaa toisen kesäkautensa esittelemällä 28 autoa, joista vanhin on Ford vuodelta 1903. Muut ovat 1910-, 20- ja 30-luvuilta.
Mukana on myös Sotamuseolta lainaksi saatu ”Mannerheimin Rollsi”, Rolls-Royce vuodelta 1915. Se on pressukattoinen avoauto, jonka kori on mallia ”Torpedo Type Open Tourer”.
”Alpine Eagle” -nimellä tunnettu alusta samoin kuin korikin, joka on kevytrakenteisempi ja matalampi kuin tavallisessa Silver Ghostissa, on rakennettu normaalia suurempia nopeuksia varten.
Koonnut Pasi Oikarinen
Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone