Kirjauutuus elää vain vuoden

Sirkka-Liisa Roine

Yksi Alistair MacLeanin seikkailukirja voi taata kustantajalle hyvän vuoden.

Keittokirjakin tuottaa tasaisen varmasti. Pari kirjaa ei kuitenkaan riitä antamaan leipää koko kustantamolle.

Menestysromaanien rinnalla julkaistaan vuosi vuodelta lyhenevää riviä huonosti tuottavia tai täysin kannattamattomia runokirjoja, esikoisromaaneja ja erilaista muuta kaunokirjallisuutta.

Kulttuurikustantajan maine on kallis, mutta siitä pidetään kiinni.

Kirja-alan uudet yrittäjät, kirjakerhot eivät sen sijaan välitä kulttuurin suosimisesta. Ne kustantavat vain menestyksiksi arvioimiaan kirjoja. Uusi kirjailija otetaan mukaan vain jos hän on kivunnut kirjakaupan myyntitilaston kärkeen.

Kirja elää Suomessa hyvin lyhyen aikaa. Uutuus on jo vajaan vuoden kuluttua vanha eikä kelpaa juuri muualle kuin alennusmyyntiin.

Ainoastaan tietokirjat säilyttävät tuoreutensa pitempään ja siksi niitä julkaistaankin vuosittain paljon.

Ilman tietokirjoja sekä muutamaa yksittäistä bestselleriä ja niiden hyvää kannattavuutta jäisi moni runokirja ja romaanikin julkaisematta.

Sateinen sää rauhoitti vappuräyhää

”Kylmä sade on paras rauhoittaja”, totesi Helsingin rikospoliisin päivystävä komisario vappuiltana.

Kaduilla oli rauhallista, asuntoihin sen sijaan tarvittiin hieman normaalia lauantai-iltaa useammin rauhoittajia.

Myös sairaaloitten poliklinikoilla oli selvästi tavallista vappua rauhallisempaa.

Korte jätti Kekkoselle selvityksen Zavidovo-jutusta

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte jätti maanantaina presidentti Urho Kekkoselle muistion ns. Zavidovo-jutusta.

Muistio oli lyhennelmä oikeuskanslerin viraston tapauksesta tekemästä noin 400 sivuisesta kertomuksesta.

Presidentti Kekkonen palasi maanantaina Lapista hiihtomatkalta.

Kansliapäällikkö Korte jatkaa edelleen aineiston käsittelemistä. Kysyttäessä kauanko se vie vielä aikaa Korte vastasi: ”No ei siihen taida nyt koko toukokuuta mennä.”

Uusi Suomi yhä lakossa

Sanomalehti Uuden Suomen lehtilatomossa jatkui lakko myös vapunaattona ja neuvotteluihin arveltiin päästävän aikaisintaan keskiviikkona.

Sekä työnantaja- että työntekijäliitto ovat tuominneet lakon työehtosopimuksen vastaisena.

Pohjanmaan vesistötyöt uhkaavat tyrehtyä

Mm. Lapuanjoen varrella on monina vuosina vesi peittänyt tuhansia peltohehtaareja. Nyt käynnissä olevia vesistötöitä jarruttaa valtion pitkän tähtäyksen rahoitusohjelman puuttuminen. Kuva: Sanoman arkisto

Pohjanmaan jokien vesistötyöt uhkaavat tyrehtyä valtion rahoituksen suunnittelemattomuuteen.

Hankkeista on toteutettu noin puolet. Rahaa on kulunut jo 74 miljoonaa markkaa. Lähes puolet töihin käytetyistä määrärahoista on viime vuosina ollut työllisyysvaroja.

Kysymys on Kalajoen, Perhonjoen, Lapuanjoen ja Kyrönjoen töistä. ––

Jos suunnitelmien mukaiset työt viedään loppuun, poistuvat tulvat Pohjanmaan ydinalueelta. Samalla olisi valmistunut Kyrönjoen porrastus sen keskiosalta.

Markoissa laskien puolet hyödystä koituu maataloudelle, puolet voimataloudelle.

Joen porrastuksella muutetaan myös maisemaa nykyistä otollisemmaksi.

Könninkelloja Ilmajoelta

Yrjö Juustila, Ilmajoki (HS)

Könninkellojen valmistus on uudelleen alkamassa Ilmajoella. Kellojen tekijät ovat perustaneet oman ritarikunnan, K-killan valvomaan laatua.

Könninkellot liittyvät olennaisesti Etelä-Pohjanmaan historiaan samoin kuin Kauhavan puukot, Jurvan tyylihuonekalut, Nurmon tiu'ut, Vähäkyrön pläkki.

Perinteikäs Etelä-Pohjanmaa haaveileekin omasta taideteollisesta oppilaitoksesta.

Könninkellojen uusvalmistuksen takana ovat (vas.) rehtori Jaakko Saarimäki, valtuuston puheenjohtaja Erkki Holkko ja eläkkeellä oleva kotiteollisuuskoulun johtaja Viljo Marjanen. Taustalla uusia könniläiskellojen koneistoja. Kuva: Yrjö Juustila

Idean könniläiskellojen mallin mukaisten kaappikellojen valmistuksesta sai Ilmajoen kotiteollisuuskoulun eläkkeellä oleva johtaja Viljo Marjanen. Ajatus kilpaili Ilmajoen kunnan ideakilpailussakin, mutta jäi palkinnotta.

Marjanen ei kuitenkaan luopunut, vaan sai asiaan mukaan Esko Aaltosen, jolla on alkuperäiset könniläiskellojen piirustukset. Hän on myös valmistanut kuutisenkymmentä könninkellon tapaista kaappikelloa.

Aaltonen ryhtyi vetämään Ilmajoen kotiteollisuuskoulussa kurssia, jolla opetettiin kellokoneistojen valmistusta.

Kurssille osallistuneista Mikko Fossi Ilmajoelta ja Sakari Röyskö Seinäjoelta ovat hankkineet jo tarpeelliset koneistukset kellojen tuotantoa varten. Myös muut kurssilaiset ovat liittymässä näiden uusvalmistajien joukkoon.

Kellokaapit valmistaa Jussi Ala-Röyskön puusepäntehdas Ilmajoella.

Könniläiskellojen valmistuksen aloitti tiettävästi ilmajokelainen Könnin suvun ensimmäinen kelloseppä Jaakko Jaakonpoika (1721—94).

Yli puolet Gulf-asemista Kesoilille

Gulf-asemat ovat ripeässä tahdissa alkaneet vetää uusien isäntien lippuja salkoihin.

Tämän kuun lopussa on puolet entisistä Gulfin huoltamoista ottanut käyttöön Kesoilin tunnukset, toisesta puolesta osa on siirtynyt E-öljyihin. Loppujen kanssa ovat neuvottelut vielä kesken.

Gulf-huoltamoita oli vuoden alussa noin kaksi sataa.

Vauhti on nopeaa. Kesoilin suunnittelujohtaja Pentti Sammalkankaan mukaan tunnukset vaihtuvat päivittäin viidellä – kymmenellä asemalla.

Jättiläisshakkia ehdotetaan Ahveniston moottoriradalle

Hämeenlinna (HS)

Ideakilpailu Ahveniston moottoriradan entistä laajempaan käyttöön saattamiseksi on ratkaistu asiaa pohtineessa Hämeenlinnan kaupungin asettamassa toimikunnassa.

Parhaana ajatuksena toimikunta pitää ehdotusta ryhtyä pitämään moottoriradan asfalttiin maalattavalla jättiläiskokoisella shakkilaudalla joka kesäisiä shakkifestivaaleja.

Aloitteen mukaan nappuloina olisivat elävät asianmukaisesti puetut ihmiset ja loppukilpailu pidettäisiin värivalaistuksessa.

Kuningattareksi pääseminen ratkaistaisiin erityisissä missikisoissa.

Reijo Rantanen valinnastaan: Yllätys kuin lottovoitto

Jenkkitukka ja mursunviikset: Lehdistön jalkapallolöytö Reijo Rantanen. Kuva: Sanoman arkisto

Mikkeli (HS)

Mikkeliläisen Reijo Rantasen nimeäminen lehdistön joukkueeseen maajoukkuetta vastaan oli valitsijoiden ehdoton yllätyspaukku.

Yllätys se oli miehelle itselleenkin: ”Lähinnä lottovoittoon verrattava yllätys”, sanoi tämä 22-vuotias 183-senttinen keskushyökkääjä.

Maajoukkueen ja lehdistön perinteellinen jalkapallo-ottelu on ensi torstaina Olympiastadionilla.

Reijo Rantanen on toistaiseksi ”kuka hän on, mistä hän on” -pelaaja suomalaisessa jalkapalloilussa. Hän siirtyi seuraansa Mikkelin Pallo-Kissoihin Äänekosken Huimasta ja esiintyi keskikentällä alkukauden.

Hänninen päätti kauden komeasti

Juha Hännisellä ei ollut jalat solmussa kauden viimeisessä suurpujottelussa Kaunispäällä, jossa voittajaa odotti kultavaskooli. Kuva: Juhani Salonen / Lehtikuva

Kaunispää (HS)

Juha Hänninen selviytyi voittajaksi kauden päättäjäissuurpujotteluissa Kaunispäällä. Hän laski 750 metrin radan, jossa oli 28 veräjää ja korkeuseroa 170 metriä, parisen sekuntia muita nopeammin.

Toisissa Kultavaskoolipujotteluissa oli mukana Suomen parhaimmisto, joka oli paria päivää aikaisemmin kilpaillut Suomulla,

Hänninen ei ollut mukana Suomulla, jossa laskettiin Suomen cupin pisteitä. Suomulla hallitsivat Juha Savolainen ja Pertti Ruuskanen, jotka olivat nyt toisena ja kolmantena.

Popmusiikkia ryminän varjosta

Cumulus on yksi kotimaisen popmusiikin uutuuslevyjen tekijöitä, kuvassa Hector, Anki. Cay, Petri ja Oscar. Kuva: Sanoman arkisto

Ulkomainen jytämusiikki hallitsee yhä varsin selvästi levymarkkinoita. Myyntitilastojen kärjessä keikkuu pysyvästi joukko rytinäruhtinaita, jotka vääntävät levyn toisensa jälkeen listojen ykköseksi.

Kaiken ryminän varjoon ovat auttamattomasti jääneet vähemmän ääntä aikaansaavat yhtyeet ja esiintyjät. Näiden hiljaisten ja huomaamattomien joukosta löytyy yllättävän hyvää kotimaista musiikkia, joka ansaitsisi nykyistä enemmän huomiota. – –

Cumulus on kuulunut useamman vuoden ajan kotimaisen musiikin kärki-ilmiöihin. Teknisesti osaavana ja omaleimaisena yhtye on menestynyt, missä se sitten onkin esiintynyt.

Levyjen kohdalla tulokset ovat olleet keskitasoa, huolimatta siitä, että joukkueen riveissä on Hector, yksi tämän hetken parhaista suomalaisista säveltäjä-sanoittajista.

Neljä Nixonin lähintä lähti Watergaten vuoksi

Watergate-skandaali rävähti apposen auki maanantaina, kun Valkoinen talo ilmoitti, että oikeusministeri Richard Kleindienst, presidentin sisäpoliittinen neuvonantaja John Ehrlichman, erikoisneuvonantaja John Dean ja avustajakunnan päällikkö, ”esikuntapäällikkö” H. R. Haldeman ovat eronneet tehtävistään Watergate-skandaalin vuoksi.

Watergate-skandaalin vuoksi — joko suoraan tai epäsuorasti — ovat toistaiseksi eronneet apulaiskauppaministeri Jeb Stuart Magruder ja liittovaltion poliisin FBI:n päällikkö L. Patrick Gray.

Watergate-skandaalilla tarkoitetaan viime vuoden kesäkuun 17. päivänä tapahtunutta murtoa demokraattisen puolueen kansalliskomitean päämajaan.

Päämajaa oli salakuunneltu jo jonkin aikaa ja murtautujat olivat asentamassa uusia kuuntelulaitteita ja huoltamassa vanhoja. Viisi miestä saatiin verekseltään kiinni ja kaksi myöhemmin.

Lakot vauhdittavat englantilaisten vaputonta vappua

Lontoo (Erkki Arni)

Englantilaiset viettivät erinomaisen pahantuulisen vapunpäivän.

Ammattiyhdistysväki aikoo näet järjestää mielenosoituslakkoja vastalauseeksi hallituksen palkkasäännöstelypolitiikalle, siten sotkien muiden brittien täysin säädyllisen arkipäivän.

Englanti on näet vappuepäystävällinen maa: itse asiassa koko käsitettä vappu ei tunneta. Vapunpäivä ei ole sen kummempi kuin muutkaan arkipäivät.

Tänä vuonna kuitenkin sillä poikkeuksella, että se on miljoonille arjen viettäjille erityisen hankala. – –

Huonotuulisuutta lisää se, etteivät kaikki työtekijät ole yksimielisiä lakkoilun suotavuudesta.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone