Korkeasaari on muuttumassa. Eläimiä siirrellään vähitellen yhtenäisiksi eläinmaantieteellisiksi kokonaisuuksiksi: saman alueen eläimet yhteen.
Samalla pyritään suosimaan kotimaista ja pohjoista lajistoa. Myskihärkien lisäämisestä neuvotellaan. Jääkarhuille on rakennettu uusi komea asunto.
Kolme tämänkeväistä harmaahylkeen poikasta uiskentelee aiemmin pingviineille pyhitetyssä altaassa; haahkat ja telkät ovat parittelupuuhissa ja lupailevat pesintää.
”Nyt ei hankita mitään uutta toistaiseksi”, sanoo intendentti Ilkka Koivisto. ”Täällä on pantava pystyyn rajut saneeraukset.”
”Yksi ratkaisu tilanpuutteeseen on se, ettei pidetä niin monia lajeja. Ei mahdollisimman täydellisen lajikokoelman hankkimisessa ole mitään järkeä.”
Koiviston idea on se, että kultakin eläinmaantieteelliseltä alueelta pidetään joitakin eläimiä näytteeksi. Kotimaiset lajit sen sijaan esitellään mahdollisimman tarkoin. Sen lisäksi kasvatetaan sellaisia lajeja, jotka menestyvät ilmastossa hyvin. – –
Toistaiseksi Korkeasaaressa on vielä vähän roskaista ja osa eläimistä on siirtämättä. Tilanne on korjautumassa, sillä nyt on saareen saatu sellainenkin ihme kuin auto.
Tupakka ja koulut
Kouluhallitus on siirtänyt vastuun koulutupakoinnista kouluneuvostoille sillä perusteella, että tupakointi on koulukohtainen järjestyssääntöasia.
Koulut voivat itse päättää koulupäivän aikana tapahtuvasta tupakoinnista ja ottaa siitä säännöksen järjestyssääntöönsä. – –
Kouluhallituksen on otettava tämä kysymys uudelleen käsiteltäväksi ja tehtävä johtopäätökset niiden tosiasioiden perusteella, joita se tarjoaa ohjeeksi kouluneuvostoille.
Jos tupakointi sallitaan kouluissa, kouluhallitus itse mitätöi koulujen terveyskasvatuksen. Eräs koulun tehtävä on oppilaiden ohjaaminen terveisiin elämäntapoihin.
Mitä virkaa on kaunokirjallisuuden opetuksella koulussa
Nykyaikaisen kirjallisuudenopetuksen menetelmiin kuuluu alusta pitäen ryhmätyö, joka kasvattaa oppilaita sosiaalisuuteen.
Mikä on kaunokirjallisuuden merkitys television, teknokratian ja tekokuiden maailmassa, jossa yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa?
Kirjallisuudenopettaja kuulee joskus tokaisun: '”Opettaisit tietoa etkä joutavaa lässytystä.”
Ellei kirjallisuudenopetus kuuluisi ohjelmaan, jäisi äidinkielen pienestä tuntimäärästä – Euroopan pienimmästä – enemmän aikaa käytännön elämää palvelevien taitojen opettamiseen.
Miksi kirjallisuutta siis opetetaan ja mitkä ovat sen opetuksen tavoitteet, selvittelee Tapiolan yhteiskoulun vanhempi lehtori, lääninkouluttaja Leena Laitala.
Joku saattaa sanoa, että runoilijoiden sietäisi ottaa lapio ja lähteä ojaa kaivamaan. Väitetään myös, että suomalaiselle kirja on korkeintaan nahkaselkäinen statussymboli ja kirjailijaa aletaan arvostaa vasta sitten, kun hän on kuollut kurjuuteen, kuten — kärjistäen ilmaistuna — kävi Aleksis Kiven tai Timo K. Mukan, tai kun hän on saanut teoksensa Amerikan best seller -listojen kärkeen mm. kuin taannoin Mika Waltari.
Ainakin viihdekirjojen menekki näyttää nimittäin olevan taattu ja ”muodikkaihin” kirjoihin pyritään tutustumaan.
Tuskin koskaan kaunokirjallisuus menettää kokonaan merkitystään, sillä kirjailija kykenee usein ennakoimaan kehitystä ja tuomaan vaikuttavasti esiin sellaista, mikä sosiologin tai psykologin kynästä lähteneenä jäisi vain suppean piirin omaisuudeksi.
Jarno Saarinen valmiina toiseen kaksoisvoittoon
Sunnuntain kilpailun kuuma pari Jarno Saarinen – Giacomo Agostini.
Salzburg (Kaarlo Sundell)
Kaikki on valmista Jarno Saarisen toiselle kaksoisvoitolle moottoripyöräilyn rata-ajon maailmanmestaruussarjassa.
Saarinen hallitsi Salzburgissa ajettavan toisen osakilpailun harjoituksia miten tahtoi.
Kovassa helteessä Saarinen paransi jälleen rataennätystä 500 ksm -luokassa. Salzburgissa uusi kierrosennätys kirjoitetaan nyt luvuin 1.21,97 (186,01 km/t).
Melkoista vauhtia siis.
Hallitseva maailmanmestari Giacomo Agostini oli yllättävän vaisu jääden kolmatta sekuntia.
Saarinen itse oli kuitenkin varovainen tämän päivän kilpailujen suhteen.
”Voittoon on tietysti päästävä, mutta ei se mitenkään varmaa ole, että olen ensimmäisenä maalissa”.
Saarinen on ajellut 500 ksm -luokassa ennen näkemättömän kovaa. Rataennätykset rapisevat tuon tuosta.
Ranskastakin letun paistajia Iisalmeen
Ranskalaisen Couvesin kunnan edustajat saapuvat Iisalmeen elokuun alussa näyttämään taitojaan letunpaistossa iisalmelaisille, jotka taas taitavat Suomessa harvinaisen muurinpohjalettujen paistamisen.
Kirjeenvaihtoa Couvesin kunnan ja Iisalmen kaupungin välillä on käyty syksystä lähtien. Ranskalaiset toivovat suhteiden jatkuvan ja Iisalmelaiset lähtevät puolestaan Ranskaan esittämään omia letunpaistotaitojaan.
Couvesin kansanjuhlissa paistetut letut eroavat hieman yläsavolaisista muurinpohjaletuista. Ranskassa letut ovat räiskäleitä, niitä paistetaan pienessä pannussa ja ne käännetään ilmassa. Yläsavolainen muurinpohjalettu paistetaan entisessä kunnon pyykkipadassa ja käännetään lastoilla.
Ranskalaiset letunpaistajat tulevat Iisalmeen Ylä-Savon nuorisoseurojen liiton järjestämään jokakesäiseen maakuntajuhlaan.
Metso tavaratalossa
Suuri ja hyväkuntoinen ukkometso pistäytyi hiljakkoin Liperin osuuskaupan tavaratalossa.
Se ilmestyi aamuvarhaisella kirkonkylän keskustaan. Ensin se lensi tavaratalon julkisivulla oleville telineille ilmeisesti tutkiakseen rakennustöiden edistymistä.
Sitten se kurkisteli ikkunassa olevia tavaroita. Sen jälkeen se siirtyi ovelle ja kun henkilökunta avasi oven, marssi se muina miehinä sisään.
Sitä eivät ilmeisesti kuitenkaan näytteillä olevat tavarat miellyttäneet, sillä mitään ostamatta se poistui jälleen ulos ja lensi sitten läheiseen metsään.
Mies soti vahingossa Suomen puolesta
Oulu (HS)
Torniolainen Alfred Blom on vasta nyt saanut kuulla, ettei hänen olisikaan tarvinnut lähteä rintamalle toisen maailmansodan aikana.
Hän oli tietämättään Ruotsin kansalainen, vaikka asuikin Torniossa Suomen puolella.
Blom osallistui sotaan naapureidensa mukana. Yllätys oli suuri, kun hän nyt kuuli olevansa Ruotsin kansalainen.
Tapaus kuvastaa epäselvyyttä, jonka aiheutti Tornionjokilaakson keskellä kulkeva valtakunnanraja.
Erehdys ilmeni, kun Ruotsin suomalaiset ryhtyivät hankkimaan rintamamiesyhdistystä.
Pohjois-Ruotsissa, lähinnä Haaparannan alueella, asuvat sodan veteraanit ovat tähän saakka olleet ilman rintamamiestunnuksia ja eläkkeitä.
Jotkut tänään sunnuntaina perustettavan yhdistyksen innokkaimmista puuhamiehistä ovat aikaisemmin anoneet tunnusta, mutta puolustusministeriö on kieltänyt ne.
Yhdistykseen on ilmoittautunut jo toista sataa jäsentä. Heidän joukossaan on useita sodan aikana Ruotsin kansalaisina rintamalla olleita ja myöhemmin länsirajan taakse muuttaneita.
Brittien ilmailuteollisuudella on ajatuksia mutta ei rahaa
Tämän Cometin G-ALYP putoaminen vajaat kaksi vuotta käyttöönoton jälkeen aloitti Englannin ilmailun laihat vuodet.
Erkki Arni, Lontoo (HS)
Englantilaisen BOAC-lentoyhtiön Comet-suihkukone G-ALYP, radiokielellä ”Yoke Peter” oli tammikuun kymmenennen aamuna 1954 matkalla Roomasta Lontooseen 21 matkustajaa mukanaan.
Parikymmentä minuuttia lähdön jälkeen kapteeni puhutteli toista BOAC:n konetta radiossa, ”...täällä Yoke Peter. Saitko minun...”. Radio vaikeni kesken kapteenin lauseen.
Suunnilleen samoilla kellonlyömillä Elbansaarella nähtiin savuavien lentokoneenkappaleiden putoavan taivaalta Välimereen.
”Yoke Peterin” salaperäiseltä tuntunut tuho keskeytti lennot Cometeilla joksikin aikaa, mutta kun kaikki mahdolliset tuhon syyt oli käyty läpi ja havaitut tai oletetut puutteet oli korjattu, Cometit palasivat liikenteeseen.
Kuukautta myöhemmin Comet G-ALYP katosi Välimerellä.
De Havilland Cometin — koko maailman ensimmäisen suihkulentokoneen — siihenastinen voittokulku päättyi yhdellä iskulla, eikä Englannin ilmailuteollisuus ole vielä tänäkään päivänä lähes kaksi vuosikymmentä jälkeenpäin kokonaan toipunut siitä.
Paljonpuhuttu ja yhä kiistanalainen yliäänikone Concorde on jatkuvana osoituksena siitä epävarmuudesta, joka on osoittautunut tälle teollisuudenalalle lähes krooniseksi ja kuitenkin sen vienti on vuosittaiselta arvoltaan keskimäärin 3 miljardia markkaa, mikä ei Englanninkaan mittaisen kauppavaltion lukemissa ole pientä.
Koonnut Jarkko Rahkonen
Lue tästä koko lehti: hs.fi/aikakone