Tampere (Irja Hyvärinen)
Biologia ja historia heräsivät yhtä jalkaa henkiin Helsingin Munkkivuoren yhteiskoulun toisluokkalaisille.
Herättäjänä oli kolmipäiväinen leirikoulu Pälkäneellä, jossa aamuviidestä tähyiltiin lintuja, hiiviskeltiin rautakautisessa kalmistossa ja taputeltiin kantakirjalehmiä.
Leirikouluun pääsevät vasta harvat, sillä koulumuoto on vielä kiinni yksityisten henkilöiden toimeliaisuudesta. Se on kuitenkin tulossa kouluihin yhä useampien ulottuville.
Ensi syksynä valmistuvassa mietinnössä kouluhallitus aikoo ehdottaa, että leirikoulut otettaisiin koulujen opetusohjelmaan.
Kulmakoulu lopettamisuhan edessä
Älkää lopettako kouluamme, pyytävät Kulmakoulun opettajat ja oppilaat. Puhujan vieressä koulun rehtori Kerttu Havu.
Opettajat ja oppilaat aikovat yhteiseen lakkoon.
Helsinkiläisen Kulmakoulun oppilaat ja opettajat on pantu penkin ja seinän väliin: he eivät tiedä, loppuuko koulun toiminta asteittain jo ensi syksynä. Opettajat ja oppilaat uhkaavat yhteisellä lakolla.
Epäselvyyden takana on kouluviranomaisten ja yksityisoppikoulujen liiton taistelu korvaavista kouluista.
Kulmakoulussa, joka on 8-luokkainen yliopistoon johtava oppikoulu, pidettiin opettajien ja oppilaiden yhteinen kokous, jossa huolia purettiin Oppikoulunopettajien keskusjärjestön ja Yksityisoppikoulujen liiton sekä Teiniliiton edustajille. Tilaisuuteen kutsuttuja opetusministeriön ja kouluhallituksen edustajia ei näkynyt paikalla.
Kulmakoulun omistaa Ruusu-Risti-säätiö, joka ilmoittaa ylläpitävänsä koulua kristillisen kasvatuksen vuoksi. – –
Valtionapua saadakseen koulun tulisi sitoutua koulun mahdollisesti lopettaessa toimintansa luovuttamaan omaisuutensa kaupungille.
Koulurakennus on hankittu ilman valtion lainoja ja apuja, joten sitoumus on säätiön mielestä kohtuuton eikä koulun ylläpitäjä voi sitä antaa.
Pankkilakossa löytymässä sopu
Pankkitoimihenkilöliiton puheenjohtaja Jaakko Riuttamäki (oik.) sanoi toivovansa, että liiton valtuusto tällä kerralla hyväksyisi neuvottelutuloksen. Siihen päästiin valtakunnansovittelija Erkki Sunilan (keskellä) johdolla maanantaina.
Pari viikkoa kestänyt pankkilakko on todennäköisesti päättymässä. Valtakunnansovittelija Erkki Sunilan johdolla käydyissä neuvotteluissa pääsivät osapuolet maanantai-iltana yksimielisyyteen alan työehtosopimusesityksestä. – –
Neuvotteluja n. 19 000 pankkitoimihenkilön lakon lopettamiseksi käytiin tiiviisti koko viikonlopun ajan. – –
Ihmiset harkitsevat tarkoin ostoksiaan: kalliit tavarat eivät mene kaupaksi. Viinan myyntikin on eräissä myymälöissä pudonnut yli 30 prosenttia. – –
Ylivoimaisia vaikeuksia ei lakko epäilyksistä huolimatta ole aiheuttanut. Postipankin toiminta on lieventänyt haittoja. Rahat kasaantuvat liikkeitten kassoihin. Huhti-toukokuun vaihteessa pankkeihin maksettavat palkat pyrittiin maksamaan suurelta osin jo etukäteen. – –
Maanantaina päästiin, ainakin alustavasti, ratkaisuun myös lähes kuukauden kestäneessä työriidassa, joka on pysäyttänyt Nesteen Porvoon tuotantolaitokset.
Nesteen Porvoon tuotantolaitoksilla on pääsiäisestä lähtien ollut lakossa noin 650 työntekijää. Lakon syynä on erään tuotantomiehen irtisanominen.
Työntekijät ovat vaatineet, että hänen on päästävä takaisin samalle paikalle, josta hänet irtisanottiin.
Varustamo ei ehdi odottaa uusia laivoja
Birka Linen hankittua noin vuosi sitten toisen laivansa Baronessan toimitusjohtaja Bror Husell ilmoitti olevansa tyytyväinen. Tyytyväisyys kuitenkin loppui lyhyeen kun Husell ostaa räväytti Yhdysvalloista Suomen suurimman matkustajalaivan ja vuokrasi heti perään Puolasta lautan.
Parisen vuotta sitten perustettu ahvenanmaalainen varustamo Birka Line on laajentunut niin nopeasti, ettei yhtiölle ole jäänyt aikaa odottaa uusien alusten rakentamista. Kaikki kolme alusta — niistä yksi Suomen suurin matkustajalaiva — on hankittu käytettynä. ”Eikä tällä hetkellä olisi rahaakaan”, kertoo toimitusjohtaja Bror Husell.
Birka Linen selkäranka on ahvenanmaalaiset piensijoittajat, jotka varustamonkin hämmästykseksi ryntäsivät merkitsemään yhtiön osakkeita. Kiinnostusta Birkaa kohtaan luonnehditaan Ahvenanmaalla mielellään jopa kansanliikkeeksi. Yhtiöllä on yli 1 600 osakasta. – –
Tähän saakka Birka Line on kuljettanut lähinnä ruotsalaisia lihaostoksille Maarianhaminaan. Tänä kesänä alkaa liikenne myös Tukholman ja Helsingin välillä sekä risteilyt Leningradiin.
Svjatoslav Richter – Apollon hymyä
Svjatoslav Richter
Erik Tawaststjerna
”En kokeile flyygeliä ennen konserttia, mutta kylläkin tuolin korkeutta. Soittaessani ensimmäiset akordit ja juoksutukset tutustun vähitellen instrumentin ominaislaatuun. Flyygelin yksilölliset erikoisuudet ja mahdolliset puutteellisuudet merkitsevät minulle haastetta. Huomaan usein soittavani paremmin hieman vajavaisesti ”trimmatulla” flyygelillä kuin täydellisyyttä hipovalla instrumentilla.
Svjatoslav Richterille tämä asenne on tyypillinen.
Hän ei halua varmistautua siitä, että toimii mahdollisimman hyvin, että ennakkoedellytykset ovat optimaaliset. Päinvastoin: hänelle konsertti merkitsee valloitus- ja luomistapahtumaa. Hänen on voitettava materian vastus, tunkeuduttava uusille alueille, aavistettava uusia totuuksia.
— Soittaminen tulee joka kerralla minulle yhä vaikeammaksi. Otan asiat hyvin vakavasti, olen mielestäni harjoitellut kaikki kappaleeni tyydyttävään valmiuteen.
Mutta aina en esimerkiksi konsertin alussa tavoita oikeata inspiraatiotilaa, tunnelmaa.
Ja kun sitten mahdollisesti joudun inspiraation valtoihin ja kaikki alkaa sujua, en ole aina tarpeeksi ”kiinnostunut” kaikesta, en kontrolloi itseäni tarpeeksi. – –
Schubert-illassaan Richter astui lavalle hymyilevänä Apollona. Nyt, hänen lähestyessään Steinwaytä, hänen ilmeensä oli kuin kärsivän Marsyaan – tai Kristuksen. Hän oli jo hengessään siirtynyt Bachin Das Wohltemperierte Klavierin toisen osan mysteereihin. Minulla oli se tunne, että hän kolkutti jotakin porttia, joka ei auennut. C-duuripreludi ei vielä soinut täysin richtermäisesti, c-mollin hurja tempo oli kuin kilpajuoksua kohtalon kanssa, cis-duuri alkoi jo säteillä Bachin salaisuuksia.
Mutta cis-mollissa katkesi Richterin musiikillinen ajatus. Hän avasi rajusti mustakantiset nuottinsa — ja siitä hetkestä lähtien kaikki muuttui.
Richter joutui transsitilaan. Cis-mollipreludi oli kuin johdatusta meditaatioon, jota seurasi virtuoosisesti soitettu fuuga. D-duuripreludi soi barokin loistokkuutta modernein konserttiflyygelin keinoin.
D-mollissa Richter muuttui demoniksi ja ylitti kaikki tempoennätykset.
HS-toimittajan juttu selvisi
Helsingin Sanomien torstaina Beirutissa pidätettyä toimittajaa Arto Häilää koskenut juttu käsiteltiin maanantaina loppuun.
Toimittaja Häilän ja libanonilaisen sotilastuomarin välisessä keskustelussa todettiin, että pidätys on johtunut väärinkäsityksestä.
Toimittaja Häilä selosti lehdelle viime viikolla Libanonissa armeijan ja palestiinalaississien välisiä taisteluja.
Jorma Kinnunen saanut uutta ärsykettä: 86.64
Kinnunen on hersyvän hauska herra taiston tauottua. Keihäsmiehen jutuille myhäilee kuulantyönnön ainoa osanottaja Pekka Ahnger.
Jorma Kinnunen, 31, taistelee ja karjahtelee jälleen.
Äänekoskelainen nakkasi Espoon Laaksolahden jäätävässä ilmassa kaikkien aikojen parhaan kauden avaustuloksena 86,64 metriä – eikä ollut moksiskaan.
”Jos nämä kisat olisivat olleet neljä päivää aikaisemmin, olisivat kaaret olleet aivan toisenlaisia, paljon parempia. Väliin ehti kuume, käväisi 39 asteessa ja vei voimat.”
Tuttua sähäkkyyttä kuume ei vienyt, mies pyörähteli heittojen välillä kuin väkkärä, kiskaisi kepin ilmaan tulisesti ja saattoi heittoa Tarzan-karjaisullaan.
Puuskittaisesta tuulesta löytyi sopiva aukko maailman tämän kauden tilaston kolmanneksi pisimmälle heitolle.
Liian hidas
Englantilainen Ken Brown, 25, reputti ajokokeessa, koska hän ajoi liian hiljaa. Hänen kovin vauhtinsa oli 50 km tunnissa.
Vasta reputtamisesta kuullessaan Ken muisti kertoa, että hänellä on syynsä hidasteluun. Hän on töissä hautaustoimistossa, ja joutuu ajamaan surusaattueissa. (UPI)
Koonnut Jarkko Rahkonen
Lue lehti: hs.fi/aikakone