Anna-Liisa Wiikeri
Elokuva on aikamoinen vaikuttaja muodin alalla.
30- ja 40-luvulla naiset jäljittelivät Greta Garbon suoraa paashikampausta ja leveälierisiä hattuja. Yksi 50-luvun esikuvista oli terhakka Audrey Hepburn voimakkaasti meikattuine silmineen. Sensuelli Marilyn Monroe tiukkoine puseroineen taas sai paljon seuraajia 60-luvulla.
Kaikki nämä olivat tietyllä tavalla tahattomia vaikuttajia.
Nykyisin elokuvaa käytetään laskelmoiden muodin yhtenä markkinointikeinona muiden joukossa. – –
Idean takana on kalliisti palkattuna voimana mainostoimisto. Uusin muoti-idea liitetään johonkin muuhun juuri sillä hetkellä pinnalla olevaan teemaan.
Amerikkalaiset erityisesti ovat mestareita keksimään nimiä eri tyyleille. Viimeisin keksintö on Great Gatsby -look, joka viittaa F. Scott Fitzgeraldin romaaniin Kultahattu (The Great Gatsby).
Romaanin tapahtumat sijoittuvat 20-luvulle ja GG-look kattaa koko sen ajan muodin eikä suinkaan nimenomaan romaanin päähenkilöiden pukeutumistyyliä.
Lääninhallituksen tuomio Katajanokan tiilimakasiineille
Uudenmaan lääninhallitus on hylännyt Katajanokkaseuran ja useiden muiden yhdistysten ja liittojen anomuksen, jonka mukaan Katajanokan pohjoisrannan tiilimakasiinit määrättäisiin suojeltavaksi.
Lääninhallitus katsoi, että makasiineilla on tosin rakennushistoriallista arvoa ja vaikutusta kaupunkikuvaan, mutta niitä ei voida pitää kulttuurihistoriallisesti erittäin huomattavina.
Makasiinit omistavat yhtiöt, Oy Stockmann Ab ja Victor Ek Ab, aikovat purkauttaa rakennukset ja rakentaa niiden tilalle liike- ja toimistotiloja sekä mahdollisesti asuntoja.
Viljelijät: Metsien ojitus lisää tulvia
Oulu (HS)
Maanviljelijät ja vesipiirit ovat kiukuissaan, koska tulvien aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet.
Syntipukkina pidetään metsien ojitusta, joka lisää jokien alajuoksulle valuvan veden määrää.
Valtion taloudellisesti tukema metsänojittaja on lyhentänyt kevättulvien kestoaikaa huomattavasti, mutta lisännyt alajuoksulla vahinkoja monin verroin.
Kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota siihen, että tasaisen pohjanmaan rannikon yhä matalammaksi käyvät joet eivät pysty ilman toimenpiteitä johtamaan tehokkaiden metsäojien välittämää jatkuvasti kasvavaa vesimäärää.
Vesi nousee pelloille ja rakennuksiin, jotka ennen olivat paljon tulvarajan yläpuolella.
Suomi melkein telexmotissa
Puhelin-, lennätin- ja teleyhteydet ulkomaille huononivat teknisten lakon vuoksi huomattavasti tiistaina.
Useat ulkomaan linjat olivat tiistaina vialla. Koska niitä ei lakon vuoksi korjattu, liikenne ruuhkautui pahasti. Esimerkiksi Pohjoismaihin oli Helsingin lennättimestä vaikea ja hidas saada yhteyksiä.
Suurin osa Suomen ja ulkomaiden välisistä yhteyksistä oli poikki. Etyk-valmistelujen ulkomaanyhteydet olivat ainoat, jotka tiistaina korjattiin.
Kotimaan liikenne sen sijaan parani ja yhteydet toimivat 90-prosenttisesti.
Ulkomaan liikenteen katkeaminen häiritsi myös uutisten välitystä. Suomeen ei tiistaina saatu uutisia Pohjoismaiden tietotoimistoista eikä DPA:lta, Reuterilta ja AFP:ltä.
Pele on MM-kisoissa vain katsojan osassa
New York (UPI)
Suuren rahan houkutukset, lähes kaikilla maailman kielillä, eivät muuta maailman tunnetuimman jalkapallotähden, brasilialaisen Pelen päätöstä luopua kansainvälisiltä kentiltä, MM-kisat mukaan luettuna.
Pele huomataan lähes kaikkialla missä hän liikkuu. Sen vuoksi hän nautti vierailustaan New Yorkissa: Kukaan ei tullut pyytämään nimikirjoitusta.
Länsi-Saksaan MM-turnaukseen hän saapuu vapaana tarkkailijana.
Kun Brasilian presidentti kenraali Emilio Medici yritti muuttaa Pelen mielipidettä, hän sai kielteisen vastauksen.
”Sanoin hänelle herra presidentti olen tehnyt päätökseni. Presidentti tarttui käteeni ja hyväksyi ratkaisuni,” sanoi Pele.
Pele on luultavasti yksi kuudesta kalleimmin palkatusta urheilijasta maailmassa.
Hänellä on kaikki mahdollisuudet elää luxus-elämäänsä kuolemaansa saakka.
Kelohirsistä koottu jättihuvila valmistui
Alajärvi (HS)
Suomen suurin kelohuvila on valmistunut Alajärven Huvilaveistämöllä.
Lapin mahtavimpia keloja siihen tarvittiin kuusi kilometriä — toiseen vastaavaan kelovarat eivät riitäkään.
Ulkomitat ovat 40x40 metriä – parinkymmenen omakotitalon pohjapinta. Pinta-ala hipoo neliökilometriä, huoneita on kymmenittäin. Pelkkien seinien kulut ovat noin 200 000 markkaa, kokonaiskustannukset riippuvat mm. sisustuksesta.
Jättihuvila lastataan lähiaikoina noin 10 rekka-autoon, joilla se siirtyy Espooseen. – –
Alajärven tuottama suuri edustushuvila tulee Espoon rannikolla palvelemaan lähinnä ulkomaisten vieraiden tarvetta.
Yrittäjämieltä
Tuoreimpia kotimaisia uutuuksia on mm. Helsingin Osakepankin teettämä lyhytfilmi Nuori yrittäjä, joka parastaikaa jo kiertää teatteriohjelmistossa etufilminä.
Käsikirjoituksen elokuvaan on tehnyt Markus Similä ja hän toimii myös filmin sujuvana selostajana.
Reijo Lås on ohjannut ja kuvannut, Markus Similä kirjoittanut ja speakannut äsken valmistuneen lyhytelokuvan Nuoresta yrittäjästä. Pääosia esittävät Kari Kuparinen Jarmona (kuvassa), Pekka Seuna, Juhani Mäkinen ja Arja Paakkinen.
Reijo Lås on sekä ohjannut että kuvannut elokuvan ja kunnostautuu erityisesti kameramiehenä filmin johdantojaksossa, ja päätteessä on ihmeen kaunista väriloistoa sekä puistikoista että merinäkymistä.
Elokuvan tarkoitus on lähinnä herättää ja kannustaa yrittäjämieltä sekä opastaa aloittelevan yrittäjän ensi askelia. Tavoite on saavutettu, joskin ehkä turhan säyseästi ja hennohkosti. – –
Pääosia esittävät Kari Kuparinen (nuori yrittäjä), Pekka Seuna, Juhani Mäkinen ja Arja Paakkinen, kaikki huomattavan luontevasti.
Valmistaja on Suomi-Filmi.
Juoksutiedettä
Riitta-Eliisa Laine
Vain tyhmä tietenkin luulee, että juoksija sen kuin kiertää rataa, voittaja nopeammin kuin toiset.
Minullekin valkeni totuus vasta eversti Kalevi Römpötin ansiosta.
Römpötti, pääesikunnan liikuntakasvatustoimiston päällikkö, on näet laatinut uraauurtavana pidetyn tutkimuksen juoksujen taktiikasta ja vauhdinjaosta.
Kirjassa ”Näin juostaan voittoihin ja ennätyksiin” selvitetään mm. askellukua, rytminvaihtoväliä, tunnustelupyrähdystä, nykimistaktiikkaa, keskihajontaa ja psykologisesti vääriä ilmeitä.
Juokseminenkin käy nykyään ihan tieteestä.
Römpötti sai käsikirjoituksen valmiiksi viime elokuussa ja omisti sen ensimmäiselle uudelle suomalaiselle juoksun olympiavoittajalle tai maailmanennätysmiehelle.
”En minä olisi ikinä arvannut, että jo kahden viikon kuluttua Suomella oli ME-mies. Lasse Viren teki kahden mailin maailmanennätyksen Tukholmassa ja hankki päälle kaksi olympiakultaa.”
Kesästään Lasse Viren totesi "siinä se menee kierteessä", mutta aikoo kuitenkin ehtiä tutustumaan nimikkokirjaansa, Kalevi Römpötin (oik.) taktikointiteokseen.
Invatakseja tarvitaan
Riitta-Eliisa Laine
”Yhteispelillä se sujuu”, sanoo autoilija Arvi Tiainen.
Hän on vastikään aloittanut pyörätuolilla liikkuvien ja muiden vammaisten kuljettamisen Helsingin toisella invataksilla.
Tiainen on itse polvivammasta kärsivä 80 prosentin invalidi, mutta se ei ole haitaksi hänen uudessa työssään.
Päinvastoin oikeastaan, hän sanoo. ”Tunnen asiakaspiirin ja vammaisten ongelmat, vaikka en itse pyörätuolia tarvitsekaan”.
Asiakas pyörätuoleineen pääsee helposti invataksiin Tiaisen avustamana. "Raskain kaveri tähän mennessä painoi 125 kiloa, mutta kyllä asiakkaastakin sentään on apua siirtymisessä", Arvi Tiainen sanoo. Tuoli pysyy autossa lujasti paikallaan lattiakiinnikkeiden ja turvavöiden avulla. Auton sisusosia kehitellään jatkuvasti asiakkaiden toivomusten mukaisesti.
Ajokkina on kookas pakettivaunu, jonka sisäosat on muutettu invalidiasiakkaille sopiviksi. Takaosaan mahtuu kaksi pyörätuolia ja penkille kuusi istujaa, mikäli edessä ei ole muita matkustajia.
Arvi Tiainen ajoi tavallista taksia Helsingissä yli 16 vuotta ja on lähes koko ajan mielessään hellitellyt invataksin ideaa.
Kaikissa virastoissa tuntui tie kuitenkin nousevan pystyyn. Sanottiin, että sellaista liikennelupamuotoa ei tunneta.
Puolisen vuotta sitten sai helsinkiläinen Veikko Kauppinen kuitenkin tällaisen luvan ja siitä Tiainenkin ryhtyi uudestaan anomushommiin, joihin nyt suhtauduttiin myötämielellä virastoportaissa.
Operettia Peacockissa
Linnanmäen huvipuiston Peacockissa pyörii toukokuun ajan Paul Abrahamin operetti ”Viktorian husaari” Ympäristöteatterin esittämänä. – –
Romanttisenkoreaa menoa Peacockin Viktorian husaarissa.
Hyvä nauhoitus ja äänentoistolaitteet, ylipäätään tasokas äänimateriaali (parhaimpana laulajana Paul Finne) sekä George de Godzinsky ynnä solistiyhtye ovat takeet musiikkipuolen korkeatasoisuudesta sekä erinomaisesta kuuluvuudesta.
Puheesta sen sijaan saattaa osa jäädä kantautumatta takariveille asti, sitten kun sielläkin ilmojen lämmettyä toivottavasti yleisöä istuu.
Margaretha von Bahrin balettikoulusta kerätty tanssiryhmä, jolle Oiva Ollikkala on sommitellut sen taitoa vastaavia, operetin tunnelmiin luontuvia pikku tansseja, antaa täydennykseksi oman nuoren, raikkaansuloisen esiintymisen uutuudenihanuudesta kertovan lisävärin.
Koonnut Pasi Oikarinen
Lue lehti: hs.fi/aikakone