Raimo Möysä
Verovapaa viina pyörittää matkustajalaivaliikennettä.
Vuonna 1971 arvioidaan varustamoiden saaneen alkoholin myynnistä puhdasta tuloa yli 35 miljoonaa markkaa.
Alkoholitulot olivat neljännes varustamojen kaikista tuloista.
Alkoholin verolle pano laivoilla tietäisi rahtimaksujen ja matkalippujen kallistumista, henkilökunnan irtisanomisia ja turistivirran kuivumista, sanovat varustamot.
Verovapaan alkoholin myyntiä laivoilla tutkineet toteavat, että varustamojen alkoholitulot ovat nykyisin kohtuuttomia.
Etuoikeutetun aseman perusteella tehdyt investoinnit tonnistoon eivät edellytä etuoikeutetun aseman jatkamista, sanovat tutkijat edelleen.
”Ihmiskunta kohti pysyvää rauhantilaa”
Bonn (Veikko I. Pajunen)
Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brezhnev julisti maanantaina luottavaisesti, että koko ihmiskunta kulkee toiveikkaasti tiellä kohti pysyvää rauhantilaa.
Tämän ennusteensa hän esitti puheessaan, jonka hän ensimmäisenä maansa johtomiehenä piti Saksan liittotasavallan televisiossa.
– –
”Kaiken kaikkiaan voidaan varmaan sanoa, että maapallomme on nyt lähempänä pysyvän rauhan tilaa kuin koskaan aiemmin”, hän sanoi ja lupasi, että Neuvostoliitto tukee kaikin keinoin tätä kehitystä.
NL valmis yhteistyöhön EEC:n kanssa
Bonn (Veikko I. Pajunen)
Neuvostoliitto ilmoitti maanantaina olevansa valmis yhteistoimintaan Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa.
Lupaus Moskovan suunnanmuutoksesta tuli pitkien neuvottelujen päätteeksi, joita puoluejohtaja Leonid Brezhnev kävi liittokansleri Willy Brandtin kanssa.
Neuvostoliittolaisen vierailuvaltuuskunnan puolesta uutistoimisto Tassin pääjohtaja Leonid Samjatin kertoi uutismiehille, että yhteistyö voitaisiin aloittaa, jos EEC tekee siitä aloitteen.
Rouva Rut Brandt sai vastaanottaa puoluejohtaja Leonid Brezhneviltä harvinaisen kunnianosoituksen. Brezhnev suuteli rouva Brandtia kädelle vanhaan venäläiseen tapaan, joka poistui käytöstä Lokakuun vallankumouksen jälkeen.
Suurtulva uhkaa kerrostaloja Rovaniemellä
Rovaniemi (HS)
Pohjoissuomen läpi kohti Lappia edenneet kevättulvat ovat ottaneet puristukseensa nyt Rovaniemen kaupungin.
Uhmaansa näyttävät Kemi- ja Ounasjoki, jotka ovat keränneet yhtymäkohtaansa kaupungin kupeeseen viime vuosikymmeninä näkemättömän vesimäärän.
Parikymmentä senttimetriä noustessaan vesi ylittää Valtakadun pohjoispään ja huljuttelee Lainaanrannan kerrostalojen portaita.
Ounasjoen suu, normaalisti leppeävirtainen Lainaanselkä, on paisunut useita kilometrejä pitkäksi ja parin kilometrin levyiseksi järveksi, mikä on katkonut teitä, saartanut taloja ja huuhdellut rojut kesämökkien alustoista.
Yhä useamman asumuksen portaanpieleen kaupungin laita-alueilla on ilmestynyt kevään merkiksi soutuvene.
Rovaniemen kupeessa Saarenkylässä asuvalle rouva Kirsti Juopperille ja 3-vuotiaalle Kristiinalle Ounasjoen tulva merkitsee satojen metrien kiertelyä pitkin pellonpientareita. Silti tielle ei pääse kuivin jaloin.
Uusi tähtikaukoputki on keskellä metsää
Helsingin yliopiston tähtitieteelle avautuvat aivan uudet tutkimusmahdollisuudet.
Kirkkonummen metsän keskellä kaukoputki on rakenteeltaan maailman huippuluokkaa.
Metsähovin tähtitornia ympäröivä luonto on säilytetty mahdollisimman tarkkaan. Puusto tasaa lämpötilojen vaihteluita, mikä parantaa mittausten tarkkuutta.
Metsähovin tutkimusaseman suunnittelu aloitettiin kuusi vuotta sitten. Kaukoputkesta pyydettiin tarjouksia kaikkiaan viidestä maasta.
Teknisesti parhaaksi ja edullisimmaksi osoittautui ranskalainen ns. Ritchey-Chretien -tyyppinen peilikaukoputki.
Maanantaina käyttöönsä vihityllä kaukoputkella on tehty tutkimuksia jo viime syksystä saakka.
Helsingin yliopiston uutta kaukoputkea esittelee fil.lis. Tapio Marjanen. Kaukoputkeen kiinnitetty laatikkomainen mittalaite on fotometri-polarimetri.
Työmiehen hyvinvointi huolestuttaa kaikkia
Johannes Koroma
Kun kuuntelee kahden konkarin, talouselämän ja työmarkkinoiden asiantuntijan, Päiviö Hetemäen ja Erkki Partasen mielipiteitä ihmisestä, yrityksestä ja yhteiskunnasta sekä toisaalta nuoren sosialistin ja tutkijan Pekka Korpisen käsityksiä ihmisestä ja hänen onnestaan, tuntuu kaikkien tavoite niin yhdenmukaiselta, ettei sen toteutumista voi mikään estää.
Mutta kun puhutaan keinoista ja menetelmistä, jotka ovat edellytyksenä suomalaisen ihmisen, työntekijän onnen saavuttamiselle, tuntuu kuin mielipiteiden kesken vallitsisi ikuisesti sovittamaton ristiriita.
Onko yrityksen ja yhteiskunnan välillä syvä ja jyrkkäreunainen kuilu, syvempi kuin kenties koskaan aikaisemmin?
”Ei ole”, väittää Erkki Partanen.
”Me kuljemme partaradikaalien kaudesta kohti suvantoa.”
”Ristiriita kärjistyy jatkuvasti, sillä ihminen ei voi nykyisin toimia omien normiensa mukaan”, kiistää Pekka Korpinen.
”Nuoret ovat tarkkasilmäisiä havaitsemaan epäkohtia, mutta heillä ei ole kokemusta niiden korjaamiseen”, sovittelee Päiviö Hetemäki.
”Siksi nuoret luulevat usein, ettei vedenpaisumuksen jälkeen ole elämää.”
Elämisen laadun korottaminen alkaa tulla yhtä tärkeäksi osaksi palkkaneuvotteluissa kuin markkojen lisääminen palkkapussiin. Ellei työntekijöiden viihtyvyyttä tehtaissa lisätä, ei kukaan suomalainen pian halua työskennellä tehtaassa, vaikka palkkakin olisi nykyistä parempi. Siksi ihmisen onnesta puhuminen on nyt muotiasia.
Islanti aikoo pitää brittikoneet loitolla
Lontoo (Erkki Arni)
Englannin hallitus toivoo edelleen, että turskakiista Islannin kanssa voitaisiin sovitella neuvottelemalla, sanovat poliittiset piirit Lontoossa.
Samalla punnitaan mitä seurauksia voi koitua Islannin ilmoituksesta, että brittiläiset sotilaslentokoneet eivät saa käydä polttoainetäydennyksellä Naton tukikohdassa Keflavikissa.
Ulkoministeri sir Alec Douglas-Home kutsutti maanantaina Islannin Lontoon-suurlähettilään puheilleen.
Hän lienee tähdentänyt hallituksen jatkuvaa neuvotteluvalmiutta, mutta myös painottanut, että Englanti edelleen kiistää Islannin oikeuden ulottaa kalavesirajansa 50 meripeninkulman päähän rannikoistaan.
Islannin julistaman 50 meripeninkulman aluevesirajan sisäpuolella kalastavan brittitroolarin miehistö on varmuuden vuoksi vetänyt pääkallo-tunnuksisen merirosvolipun salkoon Englannin lipun vierelle.
Siirtotyöläiset ja Ranskan talous
Siirtotyöläisistä on tulossa polttava ongelma Ranskalle.
Heitä on siellä yli kolme miljoonaa, mikä vastaa kuudennesta koko työvoimasta.
He ovat välttämätön tekijä Ranskan kansantaloudessa, joka ei pystyisi ilman siirtotyövoimaa ylläpitämään nykyistä kasvuvauhtia.
Mutta samalla he ovat jääneet vaille kaikkia aineellisen vaurauden hedelmiä. Heille maksetaan surkeata palkkaa, ja he joutuvat asumaan kammottavissa hökkelikylissä.
Vasta viime aikoina he ovat havahtuneet toimintaan.
Juuri siirtotyöläiset panivat alulle Renaultin autotehtaiden lakot, ja muualla Ranskassa he ovat toimeenpanneet nälkälakkoja vaatimustensa tueksi.
Renaultin lakko sai alkunsa niissä tehtaan osastoissa, joissa autonkorit prässätään. Vain siirtotyöläiset ovat suostuneet työskentelemään näissä tiloissa. Ei ole sattuma, että monet Ranskan teollisuuden työselkkaukset ovat puhjenneet siirtotyöläisten aloitteesta.
Bergmanin uutuus Cannesin sensaatio
Paula Talaskivi
Cannesin filmijuhlat ovat paisuneet tänä vuonna suuremmiksi kuin koskaan. Filmejä esitetään kaikkiaan noin 500 ja pelkästään lehtimiehiä kuuluu täällä olevan hyvän joukon yli 2 000.
Tungos on valtavin entisen tavan mukaan festivaalipalatsin edessä.
Juhlat olivat ennättäneet puoliväliin, kun tulin tänne ja ennätin nipin napin viikonlopun suureen tapaukseen, Ingmar Bergmanin uutuuden Huutoja ja kuiskauksia myöhäisnäytäntöön.
Elokuva esitettiin kilpailun ulkopuolella, ja se oli jo etukäteen noussut festivaalien sensaatiotapaukseksi myös sen vuoksi, että itse Ingmar Bergman oli tullut tänne.
Hän osallistui tiettävästi ensi kerran festivaaleihin ja ylimalkaan filmijuhlille.
Elokuva on ilman muuta tapaus. Valtavan intensiivinen, kaunis ja kauhea, julma ja hellä, mitä vaan.
Erityisesti ohjaajan yhteistyö näyttelijäystävättäriensä kanssa on tuottanut tuloksia.
Harriet Andersson lähikuvassa sairaana, kuolevana on jotakin sellaista, jonka veroista en muista koskaan ennen filmissä nähneenikään.
Kaksikin Bergmania on ollut Cannesin tämän kesän juhlien keskipisteenä: Ingrid Bergman (vas.), joka on juhlien arvostelulautakunnan puheenjohtaja, sekä ohjaaja Ingmar Bergman vaimoineen. Ingmar Bergman kertoi, että hänen nyt esitetty elokuvansa Huutoja ja kuiskauksia on hänelle erityisen rakas.
Koonnut Kari Lankinen
Lue lehti: hs.fi/aikakone