Joiun renessanssi

Jorma Korhonen

SFLP 8531 Juoigamat (Finnlevy / Paroni Paakkunainen & Nils-Aslak Valkeapää)

Kokoelma joikuja Kautokeinon tuntureiden tämän hetken ihmisistä tämän hetken ihmisten esittämänä.

Tekijänsä Nils-Aslak Valkeapään mukaan kokoelma ei pyri olemaan kansatiedettä, ei edes joiun esittely.

Sen sijaan Áilu Valkeapää antaa luvan pitää Juoigamat-kokoelmaa musiikillisen laatunsa vuoksi edustavana näytteenä tunturisaamelaisesta kansanlaulusta.

Kielen ja tapojen ymmärtäjä saa levystä irti tavattomasti paljon enemmänkin.

Juoigamat merkitsee suomeksi yhteisjoikutilaisuutta. Levyn juoigamissa on mukana suomessa asuvan Áilun lisäksi kuusi nuorta Norjan Kautokeinosta — maailman kenties tärkeimmästä saamelaiskeskuksesta.

Lkp vaatii isyyslomaa

Kahden viikon lakisääteistä isyyslomaa ja lapsilisien porrastamista vaaditaan Liberaalisen kansanpuolueen väestöpoliittisessa ohjelmaluonnoksessa, joka tulee käsiteltäväksi Lkp:n ylimääräisessä puoluekokouksessa Kuopiossa kesäkuun puolessa välissä.

Lkp on huolestunut syntyvyyden jatkuvasta alenemisesta Suomessa ja katsoo työikäisen väestön joutuvan tulevaisuudessa kohtuuttoman huoltorasituksen alaiseksi, jos nykyinen kehitys jatkuu.

Ohjelmassa todetaan väestörakenteen vääristyvän nopeasti. Vuonna 1970 oli yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä runsaat yhdeksän prosenttia ja vuoteen 2 000 mennessä sen arvioidaan olevan jo yli 12 prosenttia.

Joka neljäs kuoli renkaitten vuoksi

Joka neljäs liukkaan kelin autokolarissa kuollut olisi selvinnyt hengissä, jos autossa olisi ollut nastarenkaat, ilmenee vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan raportista.

Puolet näissä kuolemankolareissa mukana olleiden henkilö- ja pakettiautojen renkaista oli nastoittamatta.

Nastoittamatta jätettyjen renkaiden osuus oli erittäin suuri kuolemantapauksissa, kun 90 prosentilla henkilö- ja pakettiautoissa on talvisin nastarenkaat.

Rengasraportti on tiettävästi laatuaan ensimmäinen maailmassa. Se perustuu tutkijalautakunnan vuosina 1970 ja 1971 tutkimiin vahinkoihin.

Raportissa todetaan, että tie- ja vesirakennushallituksen nastarenkaiden aiheuttamia kustannuksia voitaisiin huomattavasti vähentää, jos kehitettäisiin uudentyyppisiä nastoja.

Samalla olisi annettava tarkemmat määräykset nastarenkaiden käyttöajoista.

Maakotkan juhla-ateria

Hurjailmeisen nuoren kotkan tulevaisuutta uhkaa monet vaarat; ihminen, ravintoketjun myrkyt, riistan puute. Kuva: Jorma Luhta

Jorma Luhta

Kotka on ollut pitkään vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Haaskaruokinta on nyt pysäyttänyt lajin vähenemisen. Ainakin kaksikymmentä maakotkaa mässäili viime talvena kotkan ystävien metsiin, soille ja meren saaristoon raahaamilla haaskoilla.

Nälkäiset siivekkäät kalusivat puhtaiksi yli kymmenen tonnia muhkeaa lihaa: lehmiä, hevosia, lampaita, koiria, kissoja, kettuja, kanoja ja sikoja — melkein mitä vain.

Eläimet hinattiin ahkiolla takametsien suurille suoaukeille maakotkan viimeisten pesimäpaikkojen tuntumaan, tai merikotkalle ulkosaariston jääulapalle.

Koska ihmisarat kotkat eivät rohkene laskeutua haaskalle, joilla ne näkevät ihmisen liikkuvan, lisäsapuskaa tuotiin vain öisin.

Eräässä Etelä-Pohjanmaan pitäjässä sai jokavuotinen haaskaruokinta lopulta kotkan pesimään lintumiesten valmistamaan keinotekoiseen pesäalustaan.

Metsämiehet vaativat kuitenkin haaskan hävittämistä.

Perustelu terveysvaaroilla kilpistyi siihen, että pitäjän terveystarkastaja osoittautui yhdeksi kotkan ruokkijoista.

Maatalousministeriö ja maan metsästyksenvalvoja ilmoittivat tukevansa ruokintaa.

Helsinkiläislapsen kesä on täynnä vaihtoehtoja

Kaija Ollila

Kesä Helsingissä on paljon muutakin kuin Linnanmäki ja Korkeasaari. Mukavia paikkoja molemmat, mutta eivät riitä työllistämään kaupungin tuhansia lapsia, jotka eivät pääse kesäksi maalle.

Tänäkin kesänä Helsingissä järjestetään lapsille paljon ohjelmaa: kymmenillä leikkikentillä alkaa heti kesäkuun alussa iloinen meno leikinohjaajien seurassa; kouluikäiset voivat ryhtyä puutarhureiksi koulukasvitarhoissa; reipashenkiset liittykööt urheilukouluihin ja vettä pelkäämättömät uimakouluihin.

Vaikka kaikilla ei olisikaan kesämökkiä tai sukulaispaikkaa maalla, on heillä tilaisuus päästä nauttimaan kesästä puhtaiden vesien rannoille.

Leirit, kesäsiirtolat ja kesäkodit maalaistaloissa odottavat jo pieniä helsinkiläislapsia vieraaksi.

Kekkonen puuttui teknisten lakkoon

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen puuttuivat perjantaina kumpikin erikseen 17 vuorokautta jatkuneeseen valtion ja kuntien teknisten esimiesten lakkoon, jolla vaaditaan teknisille omia sopimusoikeuksia.

Kekkonen lähetti STTK:n puheenjohtajalle T. O. Parmanteelle kirjeen, jossa esitettiin huolestuneisuus Euroopan turvakokouksen viestiyhteyksistä. Kekkonen pelkää, että tämä voi tehdä mahdottomaksi turvakokouksen ensimmäisen vaiheen pitämisen Suomessa.

Presidentti toteaa kirjeessään, että valmistelevien Etyk-neuvottelujen viestiyhteyksiä ei ole hoidettu lupausten mukaisesti tyydyttävällä tavalla.

Läpileikkaus kenttätykistön kehityksestä

Sotamuseon pihalle on kerätty kymmeniä erilaisia tykkejä. Soile, 3, ja Merja, 5, pääsivät jo perjantaina pujottelemaan nukenvaunuineen näyttelyesineiden sekaan. Kuva: Pentti Koskinen / HS

Tykkejä aina 1 700-luvulta nykypäiviin on esillä perjantaina Helsingissä avatussa kenttätykistönäyttelyssä.

Näyttely on järjestetty sotamuseon tiloihin. Tykit on asetettu museon laajalle pihamaalle, kun taas sisätiloihin on kerätty kaikkea tykistöön liittyvää pienempää aineistoa.

Näyttelyn järjestäjien mukaan esittelyn tarkoituksena on antaa läpileikkaus kenttätykistön kehittymisestä vuosisadan vaihteesta nykypäiviin.

Joukkoon on saatu mukaan myös vanhempaa museoaineistoa.

Pääosan näyttelijöistä muodostaa puolustusvoimain oma kalusto eri vuosikymmeniltä. Kaikkiaan tykkejä on näytteillä 40 kappaletta — ja yhteispainoakin näille kertyy 105 tonnia.

Perjantaina avattu näyttely on järjestäjien mukaan tarkoitettu rungoksi suunnitellulle pysyvälle kenttätykistömuseolle.

T-spriin kielto vähensi haittoja

Taloussprii T:n markkinoinnin lopettaminen oli tärkein viinan haittojen vähentämiseen tähdännyt toimenpide viime vuonna.

Sen myönteiset tulokset näkyivät jo kertomusvuoden tilastoissa.

T-spriin loputtua on korvikeaineiden väärinkäyttö kohdistunut lähes pelkästään eau de cologneihin.

Koska puhdas alkoholi tällöin tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin T-spriitä juotaessa, ovat päivittäin nautittavat alkoholimäärät alentuneet.

Helsingin asunnottomien alkoholistien yleiskunto on talousspriin myymisen loppumisen vuoksi huomattavasti kohentunut.

Viinan juonti lisääntyi yhä

Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu ja haittavaikutusten kehitys osoittivat viime vuonna hiljentymisen merkkejä.

Kovin toiveikas ei Alkon hallintoneuvoston kertomuksen mukaan pidä olla, sillä myyntihenkilöstön lakko aiheutti tilastoihin vääristymiä.

Viinan juonti lisääntyi vuonna 1972 kahdeksan prosenttia. Kysyntää voimisti epätavallisen lämmin kesä, joka lisäsi etenkin keskioluen myyntiä.

”On syytä lievään optimismiin. Myynnin nousu ja viinaan liittyvät rikokset eivät ole kasvaneet yhtä jyrkästi kuin aikaisemmin”, Alkon pääjohtaja Pekka Kuusi sanoo.

– –

Suomi on siitä erikoinen valtio, että sen talousarvio lepää 12 prosenttisesti viinatulojen varassa.

Alkoholitulojen prosenttiosuus on noussut vuosi vuodelta ja se on nyt jo kymmenennes budjetista. Samaan aikaan on vastaava luku muissa pohjoismaissa pienentynyt.

Suurtonniston aika käyntiin matkustajalaivaliikenteessä

Delfiininkuvat keulassaan ja juhlaliput hulmuten saapui Freeport perjantaiaamuna hieman myöhässä aikataulustaan Helsinkiin. Kuva: Hannu Lindroos / HS

Maija-Liisa Peltonen

Freeport, ennakkomainonnan ylistämä loistoristeilijä lämpimiltä vesiltä, tuli perjantaiaamuna Helsinkiin, uuteen reittisatamaansa.

Illalla se aloitti työnsä, purjehduksen Tukholmaan ja takaisin.

Eräät kutsuvieraista saattoivat olla hivenen hämmästyneitä. Suomalainen ja amerikkalainen käsitys loistoristeilijästä eivät ilmeisesti sovi oikein yhteen.

Freeportista on toki esitettävä paljon hyvääkin. Sen mitat ovat komeat, se on Itämeren suurin matkustaja-alus, jonka kantoisuus ylittää maagiseksi käyneen 10 000 br-tonnin rajan.

Matkustajia Freeportille mahtuisi 1 600, mutta varustamo ilmoittaa ottavansa vain 1 200, ”jotta kaikilla olisi väljää ja mukavaa.”

Freeport purjehti ennen Suomeen tuloaan Liberian mukavuuslipun alla. Nyt sen savupiipussa on varustamon tunnusväreinä sininen, punainen ja keltainen eli kotimaakunnan, Ahvenanmaan väri.

Amerikkalaisen entisen omistajan miehistö toi laivan Tukholmaan ja tiettävästi piti paremmanpuoleiset hipat tullessaan särkien ja hävittäen kaikkea mahdollista.

Tiukan aikataulun viime minuuteilla joutui Baltic Star Line hankkimaan satoja pöytäliinoja, lautasliinoja, erilaista suurta ja pientä kalustoa melkein loppumattomiin, jotta päästäisiin alkuun.

Lauantaikoulu opettaa lapsille suomea

Kreikkalaisen isän ja suomalaisen äidin seitsenvuotias Anna Evripidou on englanninkielisessä ryhmässä. Hän osaa hyvin vähän suomea. Kuva: Richard Best

Marjaliisa Betts

Suomen koululaitos on Lontoossa palannut kirkon helmaan, mutta pahinkin pakana on siitä vain iloinen.

Englannin suomalaisen siirtokunnan oma lauantaikoulu on tullut niin kipeään tarpeeseen, että joku virsi ei silloin tunnu missään. – –

Miksi muuten olisi suomalaisäitien lapsille suomen kieltä opetettava englanniksi.

Englannissa asuva suomalainen siirtolainen ei voi lakata ihmettelemästä, että Englannissa — tuhansien kilometrien päässä Suomesta — todella toimii suomalainen koulu, vaikkapa vain joka toisena lauantaina. – –

Monille lauantaikoulun oppilaille suomen kieli on aluksi täysin vieras kieli. Se kuulostaa heistä hassulta, eikä oppilaita aluksi saa millään lausumaan sanoja yksin, vaan kaikki on sanottava yhdessä.

Tällaisten puoliksi suomalaisten lasten opetuskielenä lauantaikoulussa on pakostakin englanti, koska lapset eivät aluksi muuta osaa.

Rahat suomalaisen koulun ylläpitoon on myöntänyt Merimieslähetyksen ylläpitämä Lontoon suomalaisen merimieskirkon kannatusyhdistys.

Ensimmäisenä vuonna se antoi tarkoitukseen 200 puntaa (vajaat 2 000 markkaa). Vanhemmat maksavat lisäksi kukin yhden punnan (noin kymmenen markan) suuruisen lukukausimaksun.

Näillä varoilla maksetaan uuden opettajan palkka ja koulun vuokra. Eteisen vuokraan rahat eivät enää riittäneet ja siinä oleskelua pitää sen vuoksi yrittää välttää.