Hyvinvointi

Miesten syömishäiriöt yleistyvät – Johanneksen ahdistuksen syyksi paljastui anoreksia

Syömishäiriöitä pidetään naisten sairauksina, vaikka iso osa sairastuneista on miehiä. Johannekselle anoreksiadiagnoosi oli parikymppisenä yllätys.

Johannes oli tullut terveyskeskukseen hakemaan sairauslomaa. Kerta oli syksyn aikana jo kolmas.

Takana oli jälleen yksi valvottu yö, ja Johannesta huolestutti. Häntä vaivasi jokin, ja sen täytyi olla vakavaa. Palelsi, heikotti, jalkoja särki. Pahinta kaikista oli kuitenkin pelko. Se vaani ilman syytä päivät ja yöt. Oli kuin hän olisi kärsinyt paniikkikohtauksesta, joka ei vain hellittänyt.

Lääkäri alkoi tällä kertaa kysellä, mitä kouluavustajana työskentelevälle Johannekselle kuului – ehkä siksi, ettei Johannes näyttänyt voivan hyvin. Posket olivat lommolla, ja mustat silmän­aluset paistoivat kalpeista kasvoista.

Lääkäri katsoi Johannesta silmiin ja esitti vihdoin kysymyksen, jota kukaan ei ollut ymmärtänyt kysyä aiemmin.

”Miten sinä oikein syöt?”

Johannes ei ollut syönyt kolmeen päivään mitään, juonut vain kahvia ja polttanut tupakkaa. Totuus ryöpsähti uupuneen Johanneksen suusta.

Lääkäri kirjoitti lähetteen kriisiterapiaan. Meni pari viikkoa, ja Johannes sai kriisityöryhmältä uuden lähetteen. Lähtö olisi samana iltana. Hän ehtisi käydä kotona ja pakata laukun.

Se, että Johannes otettiin kahdeksi viikoksi syömishäiriöosastolle, oli yllätys kaikille: Johannekselle itselleen, hänen perheelleen, kämppikselleen ja työkavereilleen. Vaikka Johannes oli elänyt lähes kaksi vuotta jogurtilla, hedelmillä ja kahvilla, kukaan ei ollut tajunnut, että hänellä voisi olla anoreksia. Vähiten Johannes itse, sillä hän ei tuntenut koko tautia.

Niin saattaa käydä, jos on mies ja sairastuu syömishäi­riöön. Edes terveydenhuollon ammattilaiset eivät tule aina ajatelleeksi, että syömishäiriöt ovat myös miesten sairauksia.

Kun kehityspsykologian tohtori Rasmus Isomaa selvitti viitisen vuotta sitten, kuinka yleisiä syömishäiriöt olivat yhdeksäsluokkalaisilla, ilmeni, että tytöistä kymmenen prosenttia sairasti jonkinlaista syömishäiriötä. Poikien kohdalla luku oli nolla.

Nyt Isomaa ajattelee, että luku oli vain vastaus siihen, mitä nuorilta kysyttiin. Tutkimuksessa selvitettiin anoreksian ja buli­mian sekä niiden epätyypillisten versioiden yleisyyttä. Tautiluokitukset perustuvat tyttöjen oireiluun. Syömistään kontrolloivat pojat sopivat niihin huonosti.

”Pojilla on esimerkiksi lihasdysmorfiaa eli ylimitoitettua tyytymättömyyttä lihaksiin, mutta sitä ei lasketa syömishäiriöksi. Lihaksikasta kehoa tavoittelevien käyttäytyminen voi kuitenkin olla yhtä pakonomaista ja vaarallista kuin syömishäiriötä sairastavien”, Isomaa sanoo.

Oireilu voi näkyä myös sairaalloisen terveinä elämäntapoina. Mies saattaa esimerkiksi treenata pakonomaisesti maratonille ja noudattaa vitamiinintarkkaa ruokavaliota. Anoreksiaa ja bulimiaakin miehillä on, mutta ne ovat harvinaisempia kuin naisilla, sillä miehet eivät usein ihannoi huippumallityyppistä laihuutta.

Kaikkein yleisin miesten syömishäiriö on kuitenkin ahmintahäiriö BED eli binge eating disorder. Ahmimiskohtauksia aiheuttava häiriö tunnetaan huonosti, ja usein sairastunut luulee kärsivänsä vain huonosta itsekurista. Sairastuneista arviolta kolmannes on miehiä. Usein BED diagnosoidaan vasta kolmenkympin jälkeen.

”Siinä iässä miehille alkaa tulla ylimääräistä painoa. He alkavat liikkua ja rajoittaa syömistä esimerkiksi jättämällä hiilarit pois. Kun ihminen elää jatkuvassa nälkäkierteessä, se voi johtaa lopulta ahmintaan”, Isomaa sanoo.

Koska miesten oireilu ei mahdu perinteisiin tautiluokituksiin, aiemmin kuviteltiin, että miehillä ei juurikaan ole syömishäiriöitä. Siksi niitä ei välttämättä osata epäillä tai tunnistaa. Ulkopuoliset saattavat nähdä vain proteiinijauheita vertailevan terveysintoilijan tai kaikki dieetit testanneen ikuisuuslaihduttajan.

”Poikien syömishäiriöt tunnistetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa huonosti. Laihtuneelle tytölle lyödään heti syömishäiriöleima, mutta jos poika on laihtunut ja urheilee, ensin ajatellaan kaikkea muuta.”

Asiantuntijat uskovat, että miesten syömishäiriöt ovat viime vuosina yleistyneet. Yksi syy on treenibuumi, joka on saanut tavalliset toimistotyöläisetkin haaveilemaan näkyvistä vatsalihaksista. Yhdysvaltalaisten tutki-musten perusteella on arvioitu, että jopa 20–25 prosenttia sairastuneista on miehiä.

Johannes kastaa maissilastun dippikastikkeeseen. Se, että hän istuu nyt 35-vuotiaana tamperelaisessa ravintolassa syömässä nachoannosta, tuntuu hänestä ihmeelliseltä. Kymmenen vuotta sitten hän ei olisi voinut kuvitellakaan käyvänsä jonain päivänä ravintolassa.

”Aloin temppuilla ruuan kanssa jo 16-vuotiaana, kun muutin kotoa. Kokeilin, saisinko pari kiloa pois”, Johannes muistelee.

Johannes oli harrastanut 9-vuotiaasta asti tanssia, ja hän ihaili hoikkia, androgyynejä miehiä. Kun kukaan ei ollut näkemässä Lahdesta Helsinkiin muuttaneen pojan syömisiä, hän pystyi jättämään illallisen väliin ja polttamaan sen sijaan tupakkaa.

20-vuotiaaksi asti hän oli kuitenkin tavallinen, hoikka poika, joka ehkä kävi hieman muita useammin lenkillä. Sitten Johanneksen lähipiirissä tapahtui kriisi.

Oli yksi asia, jota Johannes osasi kriisinkin keskellä hallita. Se oli syöminen.

”Ajattelin ensin, että laihdutan vain kaksi kiloa, mutta kun ne putosivatkin helposti, päätin, että laihdutan vielä kolme lisää.”

Ensin Johannes luopui illallisista, sitten jäivät lounaat. Illat Johannes kiersi nilkkapainot jalassaan Töölönlahtea. Juoksi, kunnes ei enää jaksanut, käveli ja juoksi taas.

Paino putosi muutamassa kuukaudessa kymmenen kiloa. Lihaksia särki ja tuolilta noustessa huimasi, mutta tanssitaustansa vuoksi Johannes ajatteli, että se johtui vain kovasta treenistä. Samalla ahdistus, jota hän oli yrittänyt tukahduttaa laihduttamalla, paheni. Johannes makasi öisin heräillä ja pelkäsi kuolemaa.

Sitä hän ei tiennyt, että ahdistus, masennus ja paniikkioireet ovat syömishäiriöissä tyypillisiä.

”Sekä fyysinen että psyykkinen monihäiriöisyys on syömishäiriöistä kärsivillä miehillä yleisempää kuin naisilla. Heillä on enemmän sairauksia sokeritaudista lähtien, ja lisäksi erilaiset päihdeongelmat sekä ahdistus- ja mielialahäiriöt ovat heillä tavallisia”, kertoo syömishäiriöitä tutkinut Helsingin yliopiston dosentti Anu Raevuori.

Syytä miesten monihäiriöisyyteen ei tiedetä. Yhdeksi selitykseksi on arveltu sitä, että ihmisellä on oltava keskimääräistä enemmän riskitekijöitä, jotta hän sairastuu sukupuolelleen epätyypilliseen sairauteen.

Kun Johannes oli otettu syömishäiriöosastolle, hän ymmärsi, että selittämättömät vaivat olivat johtuneet kaksi vuotta jatkuneesta aliravitsemuksesta.

Sairaalassa ruokapöydästä ei saanut nousta ennen kuin jokainen oli syönyt juustoleipänsä, ja se tuntui Johanneksesta helpottavalta. Nyt syöminen oli jonkun muun vastuulla.

”Ihmettelin, mikä tämä tunne on. Vatsani oli ensimmäistä kertaa vuoteen täynnä, ja se tuntui hyvältä.”

Johannes opetteli syömään, tapasi ammattilaisia ja puhui muiden sairastuneiden kanssa ahdistuksestaan. Kahden viikon jälkeen hän pääsi kotiin.

Siihen loppui lupaavasti alkanut syöminen. Johannes ei vieläkään osannut kuvitella ostavansa leipää tai laittavansa ruokaa. Alkoi laitoskierre, jota kesti kolme vuotta.

”Lopulta mietin jopa itsemurhaa. Olin niin väsynyt ja masentunut, ja kroppani veteli viimei­siään.”

Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja Pia Charpentier sanoo suoraan, ettei syömis­häi­riöitä voi ehkäistä valistuksella. Niitä synnyttää yhteiskunta, jonka elämäntyyli edistää painonnousua ja jossa ihaillaan samalla hoikkuutta ja urheilullisuutta.

Tiedon lisääminen on tärkeää kuitenkin siksi, että puhjenneen sairauden ennuste paranee, kun ihminen pääsee ajoissa hoitoon. Jos sairastunut tai edes lääkäri ei tunnista sairautta, sitä ei myöskään voida hoitaa.

Siksi Pia Charpentier on sitä mieltä, että syömisistä kysymisen pitäisi kuulua lääkärin rutiineihin.

”Jos vastaanotolle tulee mies, jolla on esimerkiksi selittämätöntä päänsärkyä, vatsavaivoja tai jaksamattomuutta, mieheltä pitäisi kysyä, miten hän syö. Millainen on ruokavalio, pelkääkö hän joitain ruokia tai onko hänellä alisyömistä tai ahmimista?”

Se voisi myös madaltaa miehen kynnystä puhua aiheesta.

Usein mies kokee sairastumisestaan kaksinkertaista häpeää: häpeää itse syömishäiriöstä ja siitä, että hänellä on naisten sairaus.

”Syömishäiriöillä on tyttöjen taudin leima. Miehet voisivat uskaltaa puhua aiheesta avoimemmin, jos miesten syömishäiriöille olisi oma nimike”, Charpentier sanoo.

Johannes istui lapsuudenkotinsa keittiönpöydän ääressä ja haarukoi perunamuusia ja lohta. Hitaasti mutta varmasti annos katosi lautaselta.

Ensimmäisestä sairaalareissusta oli kolme vuotta ja Johannes oli vihdoin päättänyt oppia syömään. Hän oli laatinut äitinsä kanssa strategian. Äiti tekisi Johanneksen lempiruokia, ja he juttelisivat pöydän ääressä niin kuin ketkä tahansa ihmiset.

”Äitini on minulle maailman tärkein ihminen, ja ajattelin, että jos jonkun kanssa voin oppia syömään, niin hänen.”

Kaikki sairausvuodet äiti oli kuskannut poikaansa tiputukseen ja vahtinut, ettei tämä söisi ahmimiskohtauksissaan keittiönkaappeja tyhjiksi. Johannes ymmärsi, että äitikin oli väsynyt.

”En enää voinut antaa perheeni kärsiä. Tajusin, että voin joko olla sairas tai päättää parantua.”

Hidas toipuminen alkoi.

Nyt Johannes on ollut täysin terve kuusi vuotta. Hän voi tilata ravintolassa lasin viiniä tai syödä jäätelön ilman tunnontuskia.

Vaikka Johannes on sitä mieltä, että parantumiseen tarvittava ahaa-elämys on saatava itse, muiden tuella on ollut iso rooli. Terapiassa Johannes oivalsi, että hän onkin hyvä tyyppi jo nyt eikä kahden kilon päästä. Parisuhteet ovat puolestaan opettaneet, että hän on rakkauden arvoinen.

Nykyisin Johannes ajattelee, että sairastumisessa oli hyvääkin. Hän sai opiskella työkyvyttömyyseläkkeensä aikana ja valmistui stailistiksi. Ilman sairaalakierrettä hän ei myöskään nauttisi niin paljon tavallisesta arjesta. Siitä, että voi töiden jälkeen laittaa puolisonsa kanssa kasvissosekeittoa ja maata sen jälkeen sohvalla katsomassa Myytinmurtajia.

”Ajattelin joskus, että en voi ikinä saavuttaa normaalia elämää, ja siksi osaan nauttia nyt pienistä jutuista, esimerkiksi aamuista, joina saa nukkua pitkään. Minulle tavallinen ravintolaillallinenkin on juhlahetki.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Anoreksia
  • Syömishäiriöt
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    6. 6

      Ville Heikkinen otti vuoden luontokuvan kärpästä, jota hän seurasi kahdeksan talvea – Katso kilpailun voittajakuvat

    7. 7

      Lähes puoli miljoonaa osoittaa mieltään Espanjan hallitusta vastaan – Pääministerin ilmoittamat toimet ovat pahinta sitten Francon ajan, sanoo Katalonian aluejohtaja

    8. 8

      Harvinainen matelija synnytti neitseellisesti poikasen Helsingin Tropicariossa – synnyttänyt naaras ei ole ollut lähes neljään vuoteen tekemisissä urosten kanssa

    9. 9

      Suomessa yleisesti käytetyt närästyslääkkeet nopeuttivat maksasairauksia eläinkokeissa – bakteerit rehottivat suolistossa

    10. 10

      17-vuotiasta hakkeria ei saatu lopettamaan, vaikka teoista tiedettiin jo vuosia sitten – yhteiskunta on neuvoton nuorten nettirikollisten edessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    7. 7

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    8. 8

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    9. 9

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    10. 10

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää