Hyvinvointi

Olemmeko me sodan muokkaama kansa? Asiantuntijan mukaan sotatraumat voivat yhä siirtyä perheissä

Sotatrauma voi siirtyä kolmanteenkin sukupolveen suvun sisällä. Sota-aikana henkisiä haavoja aiheuttivat niin väkivalta, menetykset, köyhyys kuin kotien jättäminenkin.

Trauma on kuin henkinen haava. Trauman voi aiheuttaa mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Traumatisoivan tapahtuman vaikutuksen piiriin voi yksilön lisäksi joutua myös perhe, ryhmä tai yhteisö.

Lukemattomat ihmiset kokivat tällaisia tilanteita Suomessa sotien aikana ja niiden jälkeen, ja nämä traumat näkyvät yhä eri tavoilla myös nykypäivän suomalaisissa perheissä.

Traumoja aiheuttivat niin väkivalta, menetykset, köyhyys kuin kotien jättäminenkin.

Trauman hoitoon erikoistunut psykoterapeutti Anne Suokas sanoo, että on olemassa tutkimuksia siitä, kuinka ylisukupolvinen trauma siirtyy toiseen ja kolmanteen sukupolveen perheen ja suvun sisällä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Kun traumatisoituneet vanhemmat elävät takaumissaan uudelleen traumatapahtumia, ne näkyvät vuorovaikutuksessa heidän lapsiinsa tavalla, jota ei ymmärretä. Ylisukupolvinen trauma voi elää monella tavalla. Lapset eivät välttämättä toista asioita samalla tavalla kuin vanhempansa”, Suokas sanoo.

Esimerkiksi väkivaltaa kokenut voi pyrkiä olemaan mahdollisimman erilainen kuin vanhempansa. Hän saattaa antaa kaikessa periksi, jotta ei synnyttäisi konflikteja, tai pysyä provosoitumisen pelossa niin etäällä omista lapsistaan, että laiminlyö heitä emotionaalisesti.

Vuoden 1918 sisällissodan kokeneita sukupolvia taas yhdisti vaikeneminen ja sodan lukittu muisto. Kun suvussa saattoi olla sekä punaisten että valkoisten puolella taistelleita, sodan jälkeen asioista ei voinut puhua. Sotatutkijoiden mukaan vaikeneminen vaikutti jopa suomalaiseen kansanluonteeseen, kun ihmiset joutuivat kyräilemään toisiaan.

Vaikenemista liittyi myös talvi- ja jatkosodan jälkeisiin traumaattisiin kokemuksiin. Historiantutkija Ville Kivimäen mukaan liian suoraviivaisia yleistyksiä sodan vaikutuksista suomalaisiin ja vaikenemisen kulttuuriin on kuitenkin varottava. Kaikki sodan kokeneet eivät traumatisoidu.

Suomessa sodista on myös puhuttu ja kirjoitettu tavattoman paljon. Sodasta on tehty lauluja, näytelmiä ja elokuvia. Rintamalla laulujen symboliikka lohdutti sotilaita, koska monet asiat olivat niin vaikeita, että niistä voinut puhua täsmällisillä ilmaisuilla.

”Nykyään puhutaan paljon traumoista, mutta en näe sodan ylisukupolvisuutta yhtä selvänä kuin esimerkiksi monet psykologit. On tärkeää tutkia, ketkä traumatisoituivat ja minne traumaattiset kokemukset kasaantuivat”, Kivimäki sanoo.

Sotakokemukset vaikuttivat monessa perheessä tunneilmapiiriin. Sitä kautta kokemukset siirtyivät Kivimäen mukaan sukupolvelta toiselle. Sota jätti monille perheille perinnöksi niukkuuden ja pahoinvoinnin.

Perheet saivat sodan jälkeen pieniä maaplänttejä, joille rakennettiin rintamamiestaloja. Pari vuosikymmentä myöhemmin Suomessa alkoi maastamuutto Ruotsiin ja maalta lähdettiin kaupunkeihin. Lähtö itse rakennetuilta tiloilta oli monille katkera kokemus.

Menetykset ja traumaattiset kokemukset eivät olleet yhtä suuria kaikille väestönryhmille. Suomessa eniten kärsivät sotainvalidit, evakot, rintamalle etulinjaan lähetetyt nuoret miehet, sotalesket ja -orvot ja sotalapset. Maantieteellisesti sota vaikutti voimakkaimmin itäsuomalaisten ja pohjoissuomalaisten elämään.

”Suomessa ajatellaan usein, että me olemme sodan muokkaama kansa. Toisen maailmasodan aiheuttamat kärsimykset olivat kuitenkin Suomessa pienemmät kuin monessa muussa Euroopan maassa, esimerkiksi Virossa, Puolassa tai Unkarissa. Suomessa siviiliväestö säästyi massiiviselta väkivallalta.”

Monet sotaan liittyvät tabut ovat murtuneet ja nyky-Suomessa sotakokemuksista voidaan puhua hyvinkin avoimesti.

Sodan aiheuttamat psyykkiset traumat kuuluvat kuitenkin vaikeisiin aiheisiin.

1940-luvulla käsitettä trauma ei tunnettu. Trauman sijasta puhuttiin hermojen menettämisestä. Kuvaava ilmaisu hermojen menettämiselle oli tärähtäminen.

Sotilaille kaikkein musertavin kokemus oli tykistötuli. Sen jyskeessä ei voinut muuta kuin toivoa, että taivaalta laskeutuva sattumanvarainen kuolema ei osu kohdalle. Kauhu juoksuhaudoissa tarttui sotilaasta toiseen.

Kun mieli järkkyi, koko keho oireili. Miehet saattoivat sokeutua tai halvaantua ilman syytä. Heillä ilmeni vapinaa ja vuoteenkastelua. Keho toimi venttiilinä, kun psyykkisistä kokemuksista oli vaikea puhua.

Hoitoa oli tarjolla vain vähän. Traumatisoituneita sotilaita hoidettiin sähkösokilla tai insuliinikoomaterapialla. Psyykkisiä ongelmia pidettiin mielen heikkoutena, teeskentelynä tai luulosairautena.

Sodan jälkeen psyykkinen kipuilu vaikutti koko perheeseen. Sotaveteraanit hoitivat traumojaan usein alkoholilla. Viina helpotti unettomuutta ja painajaisia. Kivimäen mukaan vaikeasti traumatisoituneet miehet käyttäytyivät ailahtelevasti. Käytös vaihteli turtuneisuudesta arvaamattomaan väkivaltaan. Psyykkisesti oirehtivat miehet tuottivat perheilleen häpeää. Mielen häiriöitä oli vaikea ymmärtää.

Traumaattisista kokemuksista vaikeneminen oli Kivimäen mukaan osittain suojakeino.

”Puhuminen ei auta automaattisesti väkivaltaa kokenutta ihmistä. Ihmiset halusivat päästä eteenpäin, pois sodasta. Monet ajattelivat, ettei sodan vatvomisesta ole mitään hyötyä. Lähistöllä ei usein ollut ihmistä, kenelle olisi voinut puhua.”

Samaa sanoo psykoterapeutti Anne Suokas.

”Trauman uudelleen eläminen laittaa mielen ja kehon toimimaan tavalla, joka liittyy toiseen aikaan, paikkaan ja tapahtumaan. Traumatisoituneet eivät puhu mielellään sodasta, koska traumakokemukset aktivoituvat puhumalla. He tekevät kaikkensa pitääkseen ne poissa mielestä.”

Suokkaan mukaan traumatisoituneet sotilaat kantavat kehossaan ja mielessään sotaan liittyviä ylivoimaisia tapahtumia. Ne eivät ole muuttuneet muistoiksi, vaan sotatapahtumia eletään uudelleen iltaisin ja öisin.

Nykypäivänä vastaavanlaisia kokemuksia on sotia paenneilla pakolaisilla. Kaikki eivät silti traumatisoidu.

Suokas kertoo, että traumatisoituneen ihmisen mieli jakaantuu osiin. Yksi osa ihmisestä elää kuin traumaa ei olisikaan, ja toisessa osassa traumaattiset tapahtumat eletään uudelleen, kun joku asia muistuttaa niistä. Kun kohtaa tällaisen traumanlaukaisijan, kehon ja mielen puolustus aktivoituu.

”Puolustautuminen voi johtaa väkivaltaisuuteen, eristäytymiseen tai tilanteiden tulkintaan väärällä tavalla. Trauma siirtyy ylisukupolvisesti juuri tuollaisissa vaikeasti ymmärrettävissä hetkissä”, Suokas sanoo.

Nykyisin traumojen hoito on onneksi aivan toisella tasolla kuin toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla.

Suokkaan mukaan trauman siirtymisen katkaisemiseen on olemassa monia keinoja. Traumatisoituneet vanhemmat voivat saada apua siihen, ettei oma trauma siirry lapsiin.

Hoidon tavoitteena on, että pelko ylivoimaisiksi koettuja tapahtumia kohtaan vähenee. Ihminen tulee uteliaaksi omaa mieltään ja sen toimintaa kohtaan. Hän alkaa ymmärtää trauman uudelleenelämistä.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      HSTV esittää: Kansallis­oopperan Kesäyön unelma -baletti suorana lähetyksenä alkaen kello 17.40

      Tilaajille
    2. 2

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    3. 3

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    6. 6

      Suomessa yleisesti käytetyt närästyslääkkeet nopeuttivat maksasairauksia eläinkokeissa – bakteerit rehottivat suolistossa

    7. 7

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    8. 8

      Harvinainen matelija synnytti neitseellisesti poikasen Helsingin Tropicariossa – synnyttänyt naaras ei ole ollut lähes neljään vuoteen tekemisissä urosten kanssa

    9. 9

      Keskustelu Sofi Oksasen kirjoituksesta ei laannu – Nyt kirjailija Johanna Holmström vastaa Svenska Dagbladetissa

    10. 10

      21-kerroksinen tornitalo muuttuu valoteokseksi Espoon Leppävaarassa – suora lähetys HSTV:ssä kello 18

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    5. 5

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    6. 6

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    7. 7

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    8. 8

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    9. 9

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    10. 10

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää