Hyvinvointi

Miksi surullisena tekee mieli suklaata? Näin ruoka vaikuttaa tunteisiin – ja toisinpäin

”Ruuan aiheuttama mielihyvä on erittäin tärkeää, jotta syömme varmasti ja pysymme hengissä”, sanoo dosentti Leila Karhunen.

Toinen saattaa herkutella iloisena, toinen taas syödä suruunsa.

Kun tunteiden vaikutusta syömiskäyttäytymiseen on tutkittu, tulokset ovat olleet vaihtelevia: Sama tunne voi eri ihmisillä joko lisätä tai vähentää ruokahalua. Vastaavasti samalla ihmisellä eri tunteet voivat muuttaa ruokahalua suuntaan tai toiseen.

”Suru ja ilo voivat toisilla lisätä ja toisilla vähentää syömistä”, sanoo yliopistonlehtori ja dosentti Leila Karhunen. Hän vetää syömiskäyttäytymiseen keskittyvää tutkimusryhmää Itä-Suomen yliopistossa

Yksilöllisistä eroista huolimatta kiistatonta on Karhusen mukaan kuitenkin se, että tunteet vaikuttavat ruokahaluun. Lopputulokseen vaikuttavat todennäköisesti sekä perintötekijät että aikaisemmin opitut kokemukset.

Tunnesyöminen on aivan eri asia.

Karhunen haluaa tehdä selvän eron tunteisiin yhteydessä olevan syömisen sekä niin sanotun tunnesyömisen välille.

”Tunnesyömisessä ruokaa käytetään systemaattisemmin tunteensäätelykeinona, eli ihminen pyrkii hoitamaan tunnettaan syömisellä.”

Tunnesyöminen on eräänlaista itselääkintää. Se voi muodostua ongelmaksi, jos syömisestä tulee säännönmukainen tapa käsitellä stressiä tai muita kielteisiä tunteita ja etenkin, jos syömistä käytetään negatiivisen tunteen turruttamiseen.

”Syömistä käytetään pakokeinona tai siitä haetaan lohtua negatiiviseen tunteeseen. Silloin puhutaan nimenomaan tunnesyömisestä.”

Jos tunnesyömistä tapahtuu usein, sillä voi Karhusen mukaan olla vaikutuksia ihmisen ruokavalion laatuun tai painonhallintaan.

Miksi sydänsuruissa tekee mieli juuri suklaata?

Karhusen mukaan tunnesyöminen kohdistuu usein runsaasti rasvaa tai sokeria sisältäviin tuotteisiin, esimerkiksi suklaaseen.

Länsimaiset ihmiset pitävät suklaasta hyvin yleisesti. Karhusen mukaan suklaassa rasvan ja makean suhde on sellainen, että se koetaan miellyttäväksi. Suklaa siis lisää mielihyvää, eli periaatteessa se voi parantaa joidenkuiden mieltä surullisena. Suklaa nouseekin tutkimuksissa useimmin himotuimpien ruokien kärkeen.

”Tutkimuksissa on havaittu, että stressaantuessa makeiden tuotteiden, kuten suklaan ja muun makean, syöminen lisääntyi myös niillä, jotka periaatteessa söivät stressaantuneina vähemmän. Niillä, jotka söivät stressaantuneena enemmän, makeankulutus kasvoi vielä entisestään.”

Vastaavasti kalan, lihan, kasvisten ja hedelmien syöminen ei tutkimuksissa muuttunut tai se saattoi jopa vähentyä stressaavassa tilanteessa.

”Ne, jotka syövät stressaavassa tilanteessa vähemmän, vähentävät usein juuri proteiinin lähteitä kuten kalaa ja lihaa. Makeiden ja rasvaisten tuotteiden syöminen ei muutu tai voi jopa lisääntyä myös heillä, jotka syövät stressaantuneena muuten vähemmän.”

Miten ruoka sitten vaikuttaa tunteisiin?

Karhusen mukaan miellyttävä ruoka saa ihmisessä aikaan suuremman mielihyvävasteen. Kun tällaista ruokaa syö, aivoissa aktivoituvat ne mekanismit, jotka tuottavat ihmiselle mielihyvää.

”Mielihyvävaste tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun näet jotain herkullista, sinun alkaa tehdä sitä mieli ja ruokahalu herää. Se on yksi osa mielihyväkokemusta.”

Tämä on myös opittua, koska sitä vahvistaa se, että ihminen tietää aiemmasta kokemuksesta, että kyseinen ruoka on hyvänmakuista.

Toinen osa mielihyväkokemusta on se, kun ihminen syö sitä, mitä on halunnut ja kokee ruuan hyvänmakuiseksi.

”Kuvittele tilannetta, kun joku paistaa pihviä, ja sen tuoksu leijailee ilmassa. Vesi herahtaa kielellesi ja alat himoita pihviä. Kun sitten syöt pihviä, saat myös siitä mielihyvää.”

Karhusen mukaan halua syödä välittää aivoissa välittäjäaine dopamiini. Ruuan syömisestä koettua mielihyvää välittävät puolestaan muun muassa opioidipeptidit.

”Jos kuulet kaunista musiikkia, sama mielihyväjärjestelmä toimii silloinkin. Sama järjestelmä aktivoituu erilaisten nautintojen seurauksena.”

Syömisen tuottamalla mielihyvällä on Karhusen mukaan olennainen tehtävä.

”Ihminen ei söisi, jos ei saisi siitä mielihyvää. Se on ihmisen perusominaisuus. Mielihyvä on erittäin tärkeää, jotta syömme varmasti ja pysymme hengissä.”

Syyllisyys ei synny ruuasta vaan rajoituksista.

Vaikka syöminen tuottaa mielihyvää, se voi saada aikaan myös kielteisiä tunteita, kuten syyllisyyttä.

Karhusen mukaan syyllisyys johtuu usein eräänlaisesta ihmisen sisäisestä ristiriidasta. Ihmisillä on luontainen taipumus pitää hyvänmakuisesta ruuasta. Kuitenkin monia yleisesti hyvänmakuisina pidettyjä ruokia pidetään samalla lihottavina ja muutenkin epäterveellisinä, ja niiden koetaan aiheuttavan ongelmia paitsi ihmiselle yksilönä mutta myös kansanterveydelle.

”Syömisen hyvin tiukka rajoittaminen saattaa siten altistaa ihmisen tarpeettomalle syyllisyyden kokemiselle. Jos ihminen luontaisesti haluaa jotain mutta pyrkii voimakkaasti rajoittamaan tätä halua, voi kokemus siitä, että sitä kuitenkin haluaa, aiheuttaa syyllisyyttä.”

Tiukkojen ruokavaliorajoitusten sijaan Karhunen – kuten suuri osa muistakin ravitsemuksen ammattilaisista – on sallivamman linjan kannattaja.

”Jos myöntää jotain ja sallii sitä itselleen kohtuullisissa määrin, todennäköisesti hallinnan tunne on parempi ja pienempi määrä riittää tyydyttämään mielihalun.”

Syömisen taito päihittää ruokavaliorajoitukset

Ruokavaliorajoitusten sijaan Karhunen puhuu mielellään syömisen taidosta. Se koostuu neljästä osa-alueesta:

1. Suhtaudu syömiseen positiivisesti

”Syöminen on hyvä, kiva ja mukava juttu, ja olennainen osa elämää.”

2. Hyväksy ruokavalioosi erilaisia ruokia

”Ruokavaliossa ei ole kiellettyjä ruokia tai tarpeettomia rajoituksia. Kaikenlaisia ruokia on ihan OK maistaa ja arvioida sitten, pitääkö niistä vai ei.”

3. Tunnista, miltä nälkä ja kylläisyys tuntuvat

”Sisäiset viestit voisivat ohjata syömistä enemmän. Lähtökohtaisesti meillä kaikilla on kyky kokea nälkää ja kylläisyyttä. Elimistön luontainen sääntelyjärjestelmä voi auttaa meitä syömisen hallinnassa.”

4. Opettele säännöllinen ateriarytmi

”Säännölliseen ja ennakoitavaan ateriarytmiin pyrkiminen helpottaa syömisen hallintaa. Se auttaa nälän ja kylläisyyden tunteen kokemisessa. Syömisen pitäisi olla jollain lailla ennakoitavaa, eikä tällöin tarvitsisi syödä varuiksi.”

Karhusen mukaan on olemassa jonkin verran tutkimusnäyttöä, että ne henkilöt, joilla on parempi syömisen taito, ovat onnistuneet keskimäärin paremmin esimerkiksi painonhallinnassa. Heillä myös ruokavalion laatu on ollut parempi, vaikka mikään syömisen taidon osa-alueista ei suoraan ohjaa siihen.

Kaikkea kohtuudella -periaatteella toimivaa ruokavaliota on myös helpompi noudattaa kuin sellaista, jossa on paljon kieltoja ja rajoituksia.

”Toki terveydelliset tai vakaumukselliset syyt, kuten allergiat tai uskonto, ovat rajoittavia, mutta jos näitä ei ole, turhia rajoituksia kannattaa välttää. Tutkimusnäytön mukaan joustava suhtautuminen syömiseen on pitkällä aikavälillä rajoituksia parempi.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruoka
  • syöminen
  • tunnesyöminen
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Tukholman parhaaseen alakouluun oppilaat ilmoitetaan jo synnytyslaitoksella – Jono täyttyy alkuvuoden lapsista, eikä koulussa ole yhtään maahanmuuttajaa

      Tilaajille
    4. 4

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    5. 5

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    6. 6

      ”Kokoomuksen pitäisi olla viisi kertaa keskustaa suurempi” – kolme arviota, miksi kokoomuksen kannatus nousee ja keskusta kyntää

    7. 7

      Norjalainen hotellisijoittaja kehuu Helsinkiä – ”Voisin rakentaa tänne 14 hotellia lisää”

    8. 8

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    9. 9

      Tuleeko laina-autolla ajelu kalliiksi, ja mikä on kätevin palvelu? HS testasi kaksi viikkoa yhteiskäyttö­autoilua Helsingissä

    10. 10

      Esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti – punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    6. 6

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    7. 7

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    8. 8

      Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

    9. 9

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    10. 10

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää