Hyvinvointi

Melatoniinia myydään unipulmiin enemmän kuin ennen, mutta kenelle se sopii? Asiantuntijat ja uniongelmaiset kertovat, miten lääkettä kannattaa käyttää

Unitutkijat sekä melatoniinia kokeilleet kertovat, miten reseptitön lääke toimii ja milloin sitä kannattaa kokeilla. HS:n toimittaja testasi myös itse melatoniinia sekä sinistä valoa suodattavia laseja.

Uniongelmiin käytetyn melatoniinin myynti kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Menekkiä on vauhdittanut se, että mietoon melatoniinin ei nykyään tarvita reseptiä. Se katsotaan ravintolisäksi eli sitä saa myydä vaikkapa ruokakaupassa.

Melatoniinihormonia käytetään pääasiassa kolmeen eri tarkoitukseen: aikaerorasituksen eli jetlagin hoitoon, vuorokausirytmin tasaamiseen sekä unentulon vauhdittamiseen. Varsinainen nukahtamislääke se ei kuitenkaan ole.

Unitutkija, dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta selittää uni- ja nukahtamislääkkeiden ja melatoniin eroa näin: Unilääkkeet pyrkivät vaikuttamaan suoraan väsymysprosessiin hillitsemällä hermosolujen aktiivisuutta. Melatoniini taas on pimeähormoni, jota keho erittää luontaisesti pimeällä ja jonka vaikutus välittyy vuorokausirytmin säätelyn kautta. Purkista otettu melatoniini saa siis aivot luulemaan pimeän tulleen, ja keho ryhtyy valmistautumaan unen mahdollisuuteen. Ihmiselle tulee väsy, ja uni tulee helpommin.

Melatoniinista apua uniongelmiinsa saanut Anna Koivukoski kuvailee eroa näin:

”Nukah­tamis­lääke vaikuttaa nopeasti ja se tavallaan vai­vuttaa uneen. Mela­toniini taas auttaa siten, että alkaa väsyttää ja keho kertoo, että pitäisi käydä nukkumaan. Mutta jos kerta kaikkiaan ei saa unta, sellaiseen melatoniini ei auta.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Melatoniini voi auttaa silloin, kun väsymyksen tunnetta ei vain tule. Näin melatoniinin vaikutusta kuvailee Jenny Kangasvuo:

”Pyrin aina luke­maan kirjaa illalla rauhoit­tuakseni. Jos en ota mela­toniinia, voisin lukea vaikka aamu­kuuteen. Kun otan melatoniinia, jossain vaiheessa rivit alkavat vähän hyppiä silmissä ja pystyn nukahtamaan. Minua alkaa siis nukuttamaan.”

Mihin melatoniini sopii?

Melatoniini voi sopia avuksi silloin, kun ihmisen sisäinen vuorokausirytmi on syystä tai toisesta epätahdissa ulkomaailman päivärytmin kanssa. Tällaisia kutsutaan kronobiologisiksi häiriöiksi. Niitä ovat esimerkiksi viivästyneen unirytmin, jetlagin tai vuorotyön aiheuttamat uniongelmat.

Sen sijaan esimerkiksi stressin aiheuttamaan tilapäiseen unettomuuteen tai kroonisesta unettomuudesta kärsiville Stenberg ei melatoniinia suosittele. Melatoniini ei saa ihmistä nukahtamaan. Se luo vain otollisen, väsyneen olotilan nukahtamiselle, jos edellytykset nukahtaa ovat muuten kunnossa.

Toimiiko se?

Melatoniinin vaikutuksista liikkuu paljon ristiriitaista tietoa ja kokemuksia. Osa kokee saavansa melatoniinista hyvää apua, toiset eivät huomaa mitään vaikutusta.

Siksi testasimme:

Sain alkuvuodesta selville, että vuorokausirytmini on lievästi viivästynyt. Sain neurologian erikoislääkäriltä Markku Partiselta ohjeeksi kokeilla melatoniinia ja sinivaloa suodattavia keltaisia erikoislaseja.

”Lasit suodat­tavat 98 prosenttia sini­sestä valosta, joka jarruttaa melato­niinin eritystä. Kun melato­niinia pääsee erittymään, väsymys tulee aiemmin ja nukahdat helpommin sänkyyn mentyäsi. Lasien avulla saattaisit käydä pikkaisen aiemmin nukkumaan”, Partinen kertoi.

Jos lasit eivät riittäisi avuksi, Partinen suositteli kokeilemaan melatoniinia 1 milligramman annoksella.

Laadin testiohjelman: Kokeilin ensin pari viikkoa pelkkiä laseja, sitten pari viikkoa laseja ja melatoniinia ja sitten pelkkää melatoniinia.

Tulokset olivat valitettava pettymys. En huomannut juuri minkäänlaista muutosta aiempaan. Menen normaalisti nukkumaan puolen yön jälkeen. Samoin menin melatoniinin kanssa.

Melatoniinia syötyäni saatoin kyllä tuntea itseni vähän normaalia väsyneemmäksi, mutta en silti mennyt nukkumaan. En malttanut.

Oli niin paljon kaikkea muuta kiinnostavampaa tekemistä.

Mikään nukkumaan pakottava ihmelääke melatoniini ei siis ole. Minun olisi pitänyt olla myös itse valmis muutokseen.

Keltaiset lasit taas olivat mielenkiintoinen kokeilu, mutta apua en niistä saanut.

Hädän pitäisi muutenkin olla suuri, että ryhtyisin käyttämään niitä oikeasti. Sen verran hoopoilta ne näyttivät päässäni.

Käytin melko pientä, 1 milligramman annosta. Sekin voi selittää mietoja vaikutuksia. Toisaalta lopulta annoksen suurentaminenkaan ei auta loputtomiin.

”Melatoniini kertoo aivoille, että on pimeää. Suurempi annos ei auta sitä kertomaan aivoille, että olisi jotenkin vielä pimeämpää”, Stenberg kuvaa.

Vastakkaisiakin kokemuksia melatoniinista on. Esimerkiksi Anna Koivukoski kertoo saaneensa apua melatoniinista, jaksoittain viiden vuoden ajan.

Hän alkoi käyttää melatoniinia 5 milligramman annoksina lääkärin määräyksestä, koska unen saamisessa kesti aina pitkään. Melatoniinin avulla väsymys on tullut aiempaa aikaisemmin, ja hän on saanut paremmin unen päästä kiinni.

”Melatoniini on tasapainottanut päivärytmiäni ja tehnyt sen säännöllisemmäksi.”

Ihmelääke se ei Koivukoskenkaan mukaan ole. Toisinaan Koivukoski ei saa unta melatoniinista huolimatta.

Hyviä kokemuksia melatoniinista on myös Jenny Kangasvuolla. Hän pääsi työterveyslääkärin kautta viitisen vuotta sitten unilääkärin vastaanotolle, joka arveli Kangasvuon kärsivän viivästyneestä unijaksosta. Töihin herääminen oli vaikeaa, ja lääkäri määräsi melatoniinia ja unilääkettä kokeiltavaksi. Unilääke teki tokkuraiseksi, mutta melatoniinista Kangasvuo koki saavansa apua.

”Vaikutus on noin 30 minuutista tuntiin melatoniinin ottamisesta. Jos jään hääräilemään enkä ole pedissä, kun vaikutus on voimakkaimillaan, vaikutus menee myös nopeasti ohi.”

Ilman melatoniinia Kangasvuon luontainen nukkumaanmenoaika olisi yöllä kahden ja kolmen välillä, herääminen kello 10-11. Melatoniinin avustuksella Kangasvuo sai siirrettyä nukkumaanmenoaikansa puolille öin.

Tällä hetkellä Kangasvuo ei käytä melatoniinia säännöllisesti. Hän työskentelee vapaana kirjoittajana eikä aamuherätykset ole pakollisia. Tarpeettomasti hän ei halua melatoniinia käyttää, koska pitkäaikaiskäytön sivuvaikutuksista ei ole vielä täyttä varmuutta.

Näin kokeilet melatoniinia

Unitutkija, dosentti Tarja Stenberg suhtautuu karsaasti melatoniinin itsekokeiluihin, jos unen saanti tuntuu illalla vaikealta. Jos vuorokausirytmi tuntuu olevan vinksallaan, ensimmäinen vaihe on katsoa, että elämäntavat ovat kohdallaan.

”Kronobiologisia ongelmia tulee kaikkein eniten elämäntavoista: valvotaan liian myöhään ja nukutaan liian vähän. Olisi älyvapaata yrittää hoitaa näitä heti lääkkeillä, kun oikea hoito on korjata elintapoja niin, että unelle annetaan mahdollisuus tulla.”

Osalla ihmisistä ongelma ei kuitenkaan ratkea elintapoja muuttamalla, vaan heillä on luontaisesti viivästynyt unirytmi. Se tarkoittaa, että väsy kerta kaikkiaan tulee normaalia myöhemmin. Se ei itsessään ole ongelmallista, mutta ongelmia syntyy usein silloin, kun pitäisi pystyä aamuisin heräämään töihin tai kouluun. Tällöin omaa vuorokausirytmiä voi yrittää aikaistaa melatoniinilla.

Viivästyneen unirytmin hoito on Stenbergistä hyvin haastavaa. Siksi hän suosittelee lääkärin apua. Omin päin ei kannata ryhtyä melatoniinin kanssa säätämään.

”Valitettavasti meillä Suomessa ei ole näihin uniongelmiin tarjolla suoraa apua muuta kuin yksityisillä uniklinikoilla. Siellä on asiaan perehtyneitä lääkäreitä.”

Aikaerorasitukseen melatoniinia voi kokeilla itsekin. Hyötyä voi olla etenkin itään päin matkustettaessa. Oikean ajankohdan löytäminen voi olla vaikeaa, mutta nyrkkisääntö menee Terveyskirjaston mukaan näin: Melatoniinia otetaan ensimmäisenä 1–4 iltana kohteessa noin kello 22-23 paikallista aikaa. Se saa melatoniinihuipun lähelle puolta yötä. Itään päin matkustaessa voi ensimmäisen tabletin ottaa lentokoneessa jo iltapäivällä tai illalla silloin, kun kohdemaassa on jo yö.

Jos kiinnostuit kokeilemaan melatoniinia, muista tämä: melatoniini luokitellaan Suomessa yhä myös lääkkeeksi, eikä melatoniinia siksi saa tilata omin päin EU:n ulkopuolelta. Korkein oikeus tuomitsi vuonna 2015 miehen sakkoihin tämän tilattua vahvaa melatoniinia Yhdysvalloista.

Ei niin luonnollinen kuin usein luullaan

Melatoniinia markkinoidaan usein luonnollisena pelastuksena uniongelmiin. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Keho kyllä erittää itsekin melatoniinia, mutta purkkimelatoniini on joka tapauksessa keinotekoisesti valmistettua. Lisäksi se, että keho valmistaa itsekin jotain hormonia, ei tarkoita, etteikö lisätyllä hormonilla voisi olla myös haittavaikutuksia.

”En suosittele melatoniinia uniongelmien hoitoon omin päin. Tietyissä rajatuissa ongelmissa siitä on hyötyä, mutta silloinkin pitää todella tarkkaan tietää mitä tekee”, Stenberg sanoo.

Melatoniinin mahdolliset haittavaikutukset ovat kuitenkin mitä todennäköisemmin lieviä. Melatoniinia ei suositella jatkuvaan käyttöön, mutta kyse on lähinnä varovaisuusperiaatteesta. Se tarkoittaa, että ei ole pystytty osoittamaan, että haittoja ei olisi, mutta toisaalta haittoja ei ole pystytty osoittamaankaan. Sama koskee suositusta olla käyttämättä melatoniinia terveillä lapsilla. Haittojen mahdollisuutta ei ole voitu täysin sulkea pois.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Uni
  • Hyvinvointi
  • Päivi Ala-Risku

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Julkkiskokki Harri Syrjäsen Hampton Bay pettää odotukset – kala-annos osoittautuu läpeensä epäonnistuneeksi tekeleeksi, ja jälkiruuasta tulee mieleen opiskelijaruokala

    2. 2

      Helsingin keskustan 1800-luvun puutalot saatetaan siirtää tai purkaa, Museo­virasto hämmentyi – ”Nyt on menty pikkuisen takapuoli edellä puuhun”

    3. 3

      Terveysvesien trendi voi johtaa ”seuraavaan mahdolliseen kansan­tautiin” – Tutkija huomasi, että suomalaisten hampaat ovat alkaneet kärsiä eroosiosta

    4. 4

      Soluasunnot kelpaavat opiskelijoille niin huonosti, että Hoas tarjoaa asukkaiden käyttöön sähköautoja maksutta

    5. 5

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    6. 6

      Rikkoiko nuori korkeushyppylupaus Ella Junnila sääntöjä harvinaisella ihomainoksellaan? Näin vastaa SUL:n kilpailupäällikkö

    7. 7

      ”Peilikaappi on asennettu niin alas, ettei pää mahdu väliin” – Tällaisia ovat uudet, epäkäytännölliset kylpyhuoneet

    8. 8

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    9. 9

      WhatsApp yrittää rajoittaa Intiassa lynkkauksiin johtaneita valeuutisia – Viimeisin uhri on nainen, joka ”liikkui epäilyttävästi”

    10. 10

      ”Ilmaisia illallisia” Helsingin keskustan ravintoloissa syövä mies vangittiin – Poliisin mukaan mies on jättänyt laskun maksamatta jo yhdeksän kertaa tänä vuonna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    3. 3

      Terveysvesien trendi voi johtaa ”seuraavaan mahdolliseen kansan­tautiin” – Tutkija huomasi, että suomalaisten hampaat ovat alkaneet kärsiä eroosiosta

    4. 4

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    5. 5

      Voi vain ihmetellä, millä perusteella kaupungin vuokra-asuntoja jaetaan

    6. 6

      ”Peilikaappi on asennettu niin alas, ettei pää mahdu väliin” – Tällaisia ovat uudet, epäkäytännölliset kylpyhuoneet

    7. 7

      Egyptin vanhan valta­kunnan romahduttanut kuivuus tallentui kiveen intialaisessa luolassa – siitä alkoi meghalaya-aika, jota nyt elämme

    8. 8

      Julkkiskokki Harri Syrjäsen Hampton Bay pettää odotukset – kala-annos osoittautuu läpeensä epäonnistuneeksi tekeleeksi, ja jälkiruuasta tulee mieleen opiskelijaruokala

    9. 9

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    10. 10

      Saksan GP:n tulokset pysyvät alkuperäisessä muodossaan – Lewis Hamilton voitti, Valtteri Bottas oli toinen: ”En päässyt ohi, ja sitten käskettiin minimoimaan riskit”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    4. 4

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    5. 5

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    6. 6

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    7. 7

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Heidi Juvonen on ollut pian vuoden ostamatta mitään turhaa, vaikka hänellä on kolme alaikäistä lasta ja kaksi kissaa – Näin se onnistui

      Tilaajille
    10. 10

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    11. Näytä lisää