Musiikki on halpa ja tehokas väline aivojen kuntouttamiseen. Sen avulla voidaan edistää aivoinfarktista toipumista sekä lievittää Parkinsonin taudin ja muistisairauksien oireita.
Musiikkia on alettu käyttää Sihvosen mukaan yhä enemmän neurologisten potilaiden kuntoutuksessa esimerkiksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa musiikki on mainittu edellämainittujen sairauksien Käypä hoito -suosituksissa.
Tehokkaimmin vaikuttaa hänen mukaansa potilaan oma mielimusiikki, sillä se edistää muun muassa mielihyvähormoni dopamiinin erittymistä. Parhaimman hyödyn musiikista voi saada yhdistämällä sen liikkeeseen.
Väitöstutkimuksessaan Sihvonen havaitsi, että aivoinfarktista toipuvien potilaiden oli helpompi ymmärtää ja hahmottaa laulettua musiikkia kuin instrumentein soitettua musiikkia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Tätä tietoa kannattaisi hänen mukaansa käyttää hyväksi aivojen kuntoutuksessa.
Mihin musiikin aivoja tervehdyttävä vaikutus sitten perustuu?
Sihvosen mukaan musiikki on kietoutunut peräti ihmislajin kehitykseen. Kaikista eläinlajeista ainoastaan ihmisellä on kyky tuottaa musiikkia ja laulaa. Evoluutiossa laulamisen ja musikaalisuuden tehtävä lienee ollut edeltää kielen kehittymistä.
”Apinan voi opettaa taputtamaan tahdissa, mutta se ei pysty itsenäisesti pitämään yllä tiettyä rytmiä”, Sihvonen kertoo. Esimerkiksi juuri sitä hermorataa, joka amusiassa on vaurioitunut, ei apinoiden aivoissa ole lainkaan tai se on paljon heikommin kehittynyt kuin ihmisellä.
Väitöstutkimuksessaan Sihvonen kuvasi ensimmäistä kertaa magneettikuvantamisen menetelmin, miten oikean aivopuoliskon vaurioituminen aivoinfarktissa tai aivoverenvuodossa voi johtaa siihen, että ihminen ei enää pysty hahmottamaan eikä ymmärtämään musiikkia.
Amusiaksi kutsuttu neurologinen häiriö tarkoittaa sitä, että ihminen ei erota äänenkorkeuksia. Jos hänelle soitetaan esimerkiksi pianolla kaksi eri säveltä, hän ei pysty erottamaan niitä. Sama pätee rytmiin. Myös musiikillinen muisti tai musikaalisten tunnetilojen tunnistaminen saattaa häiriintyä.
Terveistä ihmisistä amusiaa esiintyy vain noin kahdella prosentilla. Sen sijaan niillä, joilla on ollut aivoinfarkti oikeassa aivopuoliskossa, yli puolet menettää Sihvosen mukaan kykynsä ymmärtää musiikkia. Oikea aivopuolisko käsittelee musiikkia, kun taas vasen on keskittynyt kieleen.
Sihvosen väitöstutkimuksen aineistona oli 50 potilasta, joita oli hoidettu aivoinfarktin tai aivoverenvuodon vuoksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2013–2016. Sihvonen seurasi potilaita puolen vuoden ajan. Heille tehtiin neuropsykologiset testit ja heidän aivonsa kuvannettiin kohtauksen jälkeen sekä uudelleen kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua. Tutkimukseen liittyi vastaava 50 potilaan aineisto Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta vuosilta 2004–2006.
Sihvonen havaitsi, että amusia oli yhteydessä laajaan oikean aivopuoliskon vaurioon sekä oikeanpuoleisen ohimo- ja otsalohkon välisten hermoratojen surkastumiseen. Vaikeus erottaa äänen korkeutta liittyi oikean ohimolohkon takaosan surkastumiseen, kun taas vaikeudet tunnistaa rytmiä liittyivät ohimolohkon etuosan surkastumiseen.
Vaurioituneita aivoja voidaan Sihvosen mukaan kuntouttaa muovaamalla jäljelle jäänyttä aivoainesta niin, että hermoverkot järjestäytyvät uudella tavalla.
”Aivot treenautuvat kun niitä aktivoidaan. Musiikin kuuntelu aktivoi lähes koko aivot”, hän toteaa.
Yksi mielenkiintoinen tutkimustulos oli se, että potilaiden oli helpompi hahmottaa laulua kuin instrumentein soitettua musiikkia.
Sihvonen toteaa myös, että elävän musiikin kuuntelu saattaa olla potilaille vielä hyödyllisempää kuin tallennetun musiikin kuuntelu.
”Jos potilas kuulee musiikkia ja näkee samanaikaisesti muusikon soittavan, hän yhdistää liikkeen musiikkiin. Se saattaa aktivoida myös hänen omaa motoriikkaansa enemmän kuin pelkkä kuuntelu.”
Sihvosen väitöskirjan tulokset julkaistiin kolmessa kansainvälisessä tiedelehdessä, Journal of Neuroscience, Cortex ja Scientific Reports. Sihvosen tutkimusryhmän tutkimuskatsaus musiikin käytöstä neurologisten potilaiden kuntoutuksessa on taas julkaistu tiedelehti Lancet Neurologyssa.
Aleksi Sihvonen työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa ja erikoistuu neurologian erikoislääkäriksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Hän on myös muusikko, joka tunnetaan death metal-yhtyeiden Northerin sekä Imperanon laulajana.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24