Hyvinvointi    |   Kolumni

Ensin kipu, sitten lamauttava väsymys ja lopulta koiran ulkoiluttaminenkin muuttui ylivoimaisen vaikeaksi – Nykyinen elintapamme uuvuttaa monet

Milloin havahdumme siihen, että nykyiset elintapamme tuottavat stressiä ja stressin vaikutus erinäisten oireiden ja sairauksien määrään on valtava, kirjoittaa Pinja Päivänen.

Kipu alkoi marras­kuun ensim­mäisenä sunnun­taina.

Vasen puoli niskasta kiristi hartiasta kallon­pohjaan. Pikku hiljaa kipu levisi vasemmalle ohimolle ja nenän tyveen. Neurologin vastaanotolla kipu diagnosoitiin migreeniksi. Minulta kysyttiin elintavoistani.

Tupakoinko? En. Käytänkö alkoholia? Silloin tällöin. Olenko stressaantunut? En omasta mielestäni.

Migreenin kohtauslääkkeet eli triptaanit helpottivat muutamaksi tunniksi, mutta kipu palasi aina uudelleen. Pian tuli myös valtava, lamauttava väsymys. Normaalien asioiden tekeminen, kuten kaupassa käyminen tai koiran ulkoiluttaminen, muuttuivat ylivoimaisen vaikeiksi haasteiksi. Mieli meni työntekoa tai opiskelua miettiessä paniikkiin.

Elintapasairauksiksi luetaan perinteisesti tupakoinnista, alkoholinkäytöstä, vähäisestä liikkumisesta ja lihavuudesta aiheutuvat sairaudet. Sellaiset kuin tietyt sydän- ja verisuonitaudit, osa syövistä, metabolinen oireyhtymä ja kakkostyypin diabetes. Laskelmia elintapasairauksien kustannuksista on esitetty runsaasti – sillä tasolla ihmisten terveydestä nyt ylipäätään yhteiskunnassamme puhutaan.

UKK-instituutti on arvioinut liikkumattomuuden kustannusten olevan jopa kolme miljardia euroa vuodessa. Diabeteksen kustannukset Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista ovat 15 prosenttia, ja vähintään kaksi kolmannesta niistä aiheutuu vältettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta.

Mutta milloin havahdumme siihen, että edellä mainittujen ongelmien lisäksi nykyiset elintapamme tuottavat stressiä, ja stressin vaikutus erinäisten oireiden ja sairauksien määrään on valtava?

Sillä se on: työstressiä kokee Työterveyslaitoksen mukaan 22 prosenttia suomalaisista.

Stressin tehtävänä on aktivoida hermosto ja immuunipuolustusjärjestelmä kohtaamaan lyhytkestoisia haasteita tai vaaroja. Mutta kun ylivirittynyt tila pitkittyy, keho alkaa kärsiä stressistä. Pitkäaikaisen stressin suoraa vaikutusta sairauksiin on tosin haastavaa osoittaa, sillä stressiä on vaikeaa mitata objektiivisesti.

On kuitenkin muutamia asioita, joissa stressin vaikutus on kiistaton.

Monelle stressistä tulee ensimmäisenä mieleen sen vaikutus henkiseen hyvinvointiin. Stressatessaan moni on ahdistunut tai äkäinen. Yhä useammalla on tuttu, joka on ollut burnoutin takia pitkällä sairauslomalla, ehkä useammankin kerran. Jokainen myös tunnistaa lyhytaikaisen stressin oireita kehossaan. Yhdellä stressi ilmenee päänsärkynä, toisella sydämentykytyksinä, kolmannella jatkuvalla flunssakierteellä.

Pitkään jatkuva stressaava tilanne voi myös johtaa terveydelle haitalliseen käyttäytymiseen, kuten tupakointiin, humalahakuiseen alkoholinkulutukseen tai tunnesyömiseen. Stressin myötä näläntunteen säätely häiriintyy ja lisääntynyt kortisolin eritys pakkaa ylimääräisen energian haitalliseksi vyötärörasvaksi.

 

Yhä useammalla on tuttu, joka on ollut burnoutin takia pitkällä sairauslomalla, ehkä useammankin kerran.

Pitkittyessään stressi myös heikentää unen laatua. Univajeen myötä immuunipuolustus heikkenee, jolloin esimerkiksi kehon kyky taistella syöpäsoluja vastaan kärsii. Tutkimustulokset stressin suorasta vaikutuksesta syövän kehittymiselle ovat kuitenkin ristiriitaisia.

Esimerkiksi tässä meta-analyysissä arvioitiin dataa 12 eurooppalaistutkimuksesta, eikä työperäisen stressin havaittu olevan yhteydessä rinta-, eturauhas-, keuhko- tai paksusuolen syöpiin. Toisaalta taas tässä 52 rintasyöpätutkimuksen meta-analyysissä löydettiin lievä yhteys rintasyövän ja stressaavien elämäntilanteiden välillä.

Alustavien tutkimustulosten perusteella stressi voi myös tuhota terveyttä edistäviä suolistobakteereja ja samalla tehdä tilaa terveydelle haitallisille bakteereille. Tällöin immuunipuolustus heikkenee ja esimerkiksi jatkuvasti yleistyvä ärtyvän suolen oireyhtymä voi alkaa oireilla.

Ärtyvän suolen oireyhtymän lisäksi on useita muita vaivoja, joiden syntyprosessissa stressi on suuressa roolissa. Näitä vaivoja kutsutaan usein toiminnallisiksi häiriöiksi tai psykosomaattisiksi oireiksi.

Kehosta ei välttämättä löydy mitään elimellistä vikaa, mutta koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, ajatukset, tunteet ja kehotuntemukset nivoutuvat hankalasti hoidettaviksi oireyhtymiksi. Näitä ovat esimerkiksi fibromyalgia ja krooninen väsymysoireyhtymä.

Nykyinen elämäntapamme ja työkulttuurimme ei varsinaisesti vähennä stressiä, päin vastoin. Jatkuva ärsyketulva häiritsee metsästäjä-keräilijän aivojamme, jotka ovat edelleen tottuneet kohtaamaan vain hetkellisiä stressinaiheita. Jatkuvat keskeytykset kuormittavat hermostoamme niin työpaikalla kuin vapaa-ajalla.

Muun muassa Helsingin Sanomien hiljattain haastatteleman psykologi Emma Seppälän mukaan jatkuvat ärsykkeet kuormittavat aivojamme ja laukaisevat stressireaktioita kehossamme jatkuvasti.

Yritin etsiä syytä kroonistuneelle migreenilleni lihasjumeista, purennan ongelmista, ruokavaliosta ja sopimattomista silmälaseista. Vaikka migreenille altistavia tekijöitä tunnetaan suuri joukko, yksi merkittävin syy on stressi, etenkin migreenin kroonistuessa.

Luulin, etten ollut stressaantunut, vaikka todellisuudessa kovasta stressistä oli tullut normaalitila, johon olin tottunut. En ollut moneen vuoteen pitänyt kahta viikkoa enempää lomaa, olin tehnyt töitä ja opiskellut lähes tauotta. Se oli keholleni liikaa. Migreeni oli ikään kuin hermostoni sulaketaulusta palanut sulake, joka pysäytti kaiken, kun jännite oli kestämätön.

 

En ollut moneen vuoteen pitänyt kahta viikkoa enempää lomaa, olin tehnyt töitä ja opiskellut lähes tauotta.

Ja kuten todettua, en ole yksin: WHO:n mukaan migreeni on maailmanlaajuisesti suurin lyhytaikaisten työpoissaolojen aiheuttaja. Migreenistä kärsivän on arvioitu olevan sairauden takia poissa keskimäärin 20 työpäivää vuodessa. Suomessa migreeniä sairastaa noin puoli miljoonaa ihmistä, joten vuositasolla migreeni maksaa suomalaisille työnantajille noin kolme miljardia euroa.

Ja ne ovat pelkästään migreenin aiheuttamat kustannukset. Esimerkiksi stressin myötävaikutuksesta usein kehittyvän ärtyneen suolen oireyhtymän vuosittain aiheuttamat kustannukset ovat jopa viisi prosenttia avohoitoon ja lääkkeisiin liittyvistä terveydenhuoltomenoista Suomessa.

Stressi tulisi siis ottaa vakavana kansanterveydellisenä taakkana, jonka kustannukset ovat valtavat. Voisimmeko jakaa työtä tasaisemmin, jotta työssäkäyvät eivät uupuisi ja työtä riittäisi useammalle tekijälle?

Myös suhtautumisemme informaatiotulvaan ja jatkuviin keskeytyksiin, niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin, tulisi muuttua perustavanlaatuisesti. Mieli ja keho tarvitsevat runsaasti joutilaita päiviä, palauttavaa unta, luonnossa liikkumista ja mielekkäisiin harrastuksiin uppoutumista.

Viimein, parin kuukauden lomailun ja sopivan estolääkityksen myötä kivut ovat lähes poissa. Jaksaminen on palautunut normaaliksi.

Enää en vähättele stressin vaikutusta tai jätä huomiotta sen aiheuttamia oireita. Stressaavissa tilanteissa palaava kipu on niin voimakas signaali, ettei sitä edes voi niin vain ohittaa. Kroonistunut migreeni on toki hyvin äärimmäinen esimerkki ylikuormittumisesta.

Pienempiin oireisiin reagoiminen voisi kuitenkin säästää monilta terveysongelmilta ja sairauslomapäiviltä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Hyvinvointi
  • Stressi
  • Migreeni
  • Terveys
  • Pinja Päivänen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Meinasin sokaistua” – Vasta auenneen kauppakeskuksen huutavan kirkas mainostaulu suututtaa kalasatamalaisia, Redi pahoittelee

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Venäläislaivan epäillään loukanneen Suomen aluevesiä

    4. 4

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    5. 5

      Yhdysvaltalaisnainen polki polkupyörällä 296 kilometrin tuntivauhtia – videosta vauhtia ei ymmärrä: ”Tarkoitus ei ollut mennä niin kovaa”

    6. 6

      Oppositio esitti epäluottamuslauseen, Timo Soini vastasi: ”Minulla on oikeus vakaumukseeni” – HS seuraa päivän tapahtumia hetki hetkeltä

    7. 7

      Koulupäivien loppumista aikaistettiin Espoossa, mutta kukaan ei tiedä miksi – Viesti rehtoreille: ”Asian vastustamiseen ei kannata laittaa energiaa”

    8. 8

      Radanvarren pikkukaupunkikin voi olla mykistävän kaunis – Järvenpääläisten kuvat näyttävät, miten helposti betonia pääsee Suomessa pakoon

    9. 9

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    10. 10

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    2. 2

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    3. 3

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    4. 4

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    5. 5

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    6. 6

      Keskiviikkoilta oli poikkeuksellista junakaaosta henkilövahingon, sähkövian ja myöhästymisten vuoksi – torstaiaamun liikenne sujuu normaalisti

    7. 7

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    8. 8

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Eduskunta ratkaisee Timo Soinin kohtalon todennäköisesti perjantaina – Moni aborttikantoja arvostellut joutuu tukemaan häntä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    8. 8

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    9. 9

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää