Hyvinvointi
Elinajanodote laskee useissa länsimaissa ensi kertaa vuosikymmeniin – Yhdysvalloissa huumekuolemat laskevat my
Eliniänodote laskee suurimmassa osassa kehittyneitä länsimaita, kertoo arvostettu lääketieteen julkaisu British Medical Journal (BMJ). Merkittävää on, että luvut laskevat monessa länsimaassa yhtäaikaa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.
Ympäri maailmaa on viime kuukausina oltu huolissaan elinajanodotteen muutoksista. Erityisesti Yhdysvalloissa odotettavissa oleva elinikä on laskenut viime vuosina muita länsimaita enemmän.
Poikkeuksena muihin maihin eliniänodotteen lasku Yhdysvalloissa koskee selvästi myös nuorempia ikäluokkia eli 20–30-vuotiaita, kun muualla se koskee enemmän yli 65-vuotiaita.
BMJ julkaisi tällä viikolla tutkimuksenhttps://www.bmj.com/content/362/bmj.k2562, jonka mukaan eliniänodote laski vuosien 2014 ja 2015 välillä suurimmassa osassa kehittyneitä länsimaita.
Odotettavissa oleva elinikä laski Yhdysvaltojen lisäksi selvästi esimerkiksi Espanjassa, Italiassa, Ruotsissa ja Britanniassa. Tutkimuksessa mukana olleista 18 maasta laskua oli naisilla 12:ssa ja miehillä 11 maassa. Lasku vaihteli naisilla Ruotsin 0,03:sta vuodesta Italian 0,55 vuoteen ja miehillä Belgian 0,003:sta vuodesta jälleen Italian 0,43:een vuoteen.
Tutkimus osoitti, että eliniän odote nousi kyseisellä aikavälillä vain Australiassa, Japanissa, Tanskassa ja Norjassa. Suomessa elinajanodote ei ole laskenut, mutta meilläkin kasvu on pysähtynyt. Naisten keskimääräinen elinajanodote Suomessa on 84 vuotta ja miesten 78,4 vuotta.
HS kirjoitti jo keväällähttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005639387.html Suomessakin tapahtuneesta huolestuttavasta käänteestä. Terveyserot eri puolella maata ovat kasvaneet. Emmekö eläkään enää vanhemmiksi kuin edeltävät sukupolvet?
Elinajanodotetta seurataan kaikissa maissa, ja sen avulla voidaan verrata myös eri kansakuntien terveyttä toisiinsa. Kuolinsyyt kehittyvissä maissa ovat hyvin samantyyppisiä, mutta terveyserot eri maissa vaihtelevat suuresti.
Eniten länsimaisissa yhteiskunnissa kuollaan hengityselinsairauksiin, sydän- ja verisuonisairauksiin, hermostoperäisiin sairauksiin sekä mielenterveysongelmista aiheutuviin sairauksiin. Hermostoperäisiä sairauksia ovat esimerkiksi muistisairaudet ja Parkinsonin tauti.
Yhdysvalloissa nuorempien ikäluokkien kuolemat ovat lisääntyneet huumeiden yliannostuskuolemien seurauksena. Yhdysvalloissa kuoli viime vuonna huumeisiin enemmän ihmisiä kuin koskaanhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005793453.html, lähes 72 000 ihmistä. Huumeisiin kuolee nyt Yhdysvalloissa selvästi enemmän ihmisiä kuin liikenteessä, itsemurhissa ja ampumarikoksissa, uutistoimisto AFP on laskenut. Niin sanotun opioidikriisin taustalla on tilanne, jossa opioideja sisältäviä kipulääkkeitä on jaettu vuosia liian kevein perustein.
Elinajanodotteen laskun syyt ovat uutiskanava CNN:n haastattelemien https://edition.cnn.com/2018/08/16/health/life-expectancy-uk-us-drop-study-intl/index.htmlasiantuntijoiden mukaan osittain yhteiskunnallisia, kuten terveyseroihin, terveydenhuoltojärjestelmään ja köyhyyteen liittyviä.
Osittain odotettavissa olevaa elinikää lyhentävät myös uudet sairaudet sekä esimerkiksi antibioottiresistenssi, jolla tarkoitetaan antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymistä.
Ympäri maailmaa on viime kuukausina oltu huolissaan elinajanodotteen muutoksista. Erityisesti Yhdysvalloissa odotettavissa oleva elinikä on laskenut viime vuosina muita länsimaita enemmän.
Poikkeuksena muihin maihin eliniänodotteen lasku Yhdysvalloissa koskee selvästi myös nuorempia ikäluokkia eli 20–30-vuotiaita, kun muualla se koskee enemmän yli 65-vuotiaita.
BMJ julkaisi tällä viikolla tutkimuksenhttps://www.bmj.com/content/362/bmj.k2562, jonka mukaan eliniänodote laski vuosien 2014 ja 2015 välillä suurimmassa osassa kehittyneitä länsimaita.
Odotettavissa oleva elinikä laski Yhdysvaltojen lisäksi selvästi esimerkiksi Espanjassa, Italiassa, Ruotsissa ja Britanniassa. Tutkimuksessa mukana olleista 18 maasta laskua oli naisilla 12:ssa ja miehillä 11 maassa. Lasku vaihteli naisilla Ruotsin 0,03:sta vuodesta Italian 0,55 vuoteen ja miehillä Belgian 0,003:sta vuodesta jälleen Italian 0,43:een vuoteen.
Tutkimus osoitti, että eliniän odote nousi kyseisellä aikavälillä vain Australiassa, Japanissa, Tanskassa ja Norjassa. Suomessa elinajanodote ei ole laskenut, mutta meilläkin kasvu on pysähtynyt. Naisten keskimääräinen elinajanodote Suomessa on 84 vuotta ja miesten 78,4 vuotta.
HS kirjoitti jo keväällähttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005639387.html Suomessakin tapahtuneesta huolestuttavasta käänteestä. Terveyserot eri puolella maata ovat kasvaneet. Emmekö eläkään enää vanhemmiksi kuin edeltävät sukupolvet?
Elinajanodotetta seurataan kaikissa maissa, ja sen avulla voidaan verrata myös eri kansakuntien terveyttä toisiinsa. Kuolinsyyt kehittyvissä maissa ovat hyvin samantyyppisiä, mutta terveyserot eri maissa vaihtelevat suuresti.
Eniten länsimaisissa yhteiskunnissa kuollaan hengityselinsairauksiin, sydän- ja verisuonisairauksiin, hermostoperäisiin sairauksiin sekä mielenterveysongelmista aiheutuviin sairauksiin. Hermostoperäisiä sairauksia ovat esimerkiksi muistisairaudet ja Parkinsonin tauti.
Yhdysvalloissa nuorempien ikäluokkien kuolemat ovat lisääntyneet huumeiden yliannostuskuolemien seurauksena. Yhdysvalloissa kuoli viime vuonna huumeisiin enemmän ihmisiä kuin koskaanhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005793453.html, lähes 72 000 ihmistä. Huumeisiin kuolee nyt Yhdysvalloissa selvästi enemmän ihmisiä kuin liikenteessä, itsemurhissa ja ampumarikoksissa, uutistoimisto AFP on laskenut. Niin sanotun opioidikriisin taustalla on tilanne, jossa opioideja sisältäviä kipulääkkeitä on jaettu vuosia liian kevein perustein.
Elinajanodotteen laskun syyt ovat uutiskanava CNN:n haastattelemien https://edition.cnn.com/2018/08/16/health/life-expectancy-uk-us-drop-study-intl/index.htmlasiantuntijoiden mukaan osittain yhteiskunnallisia, kuten terveyseroihin, terveydenhuoltojärjestelmään ja köyhyyteen liittyviä.
Osittain odotettavissa olevaa elinikää lyhentävät myös uudet sairaudet sekä esimerkiksi antibioottiresistenssi, jolla tarkoitetaan antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymistä.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Elinajanodote Seuraa
- Hyvinvointi Seuraa
- Terveyserot Seuraa
- Katarina Malmberg Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24