Teetkö kaiken aina heti? Vitkastelu voikin olla hyödyllisempää, sanoo asiantuntija
Uuden tutkimuksen mukaan aivojen mantelitumake on vitkasteluun taipuvaisilla suurempi kuin aikaansaajilla. Vitkastelu voi kannattaa: jos tekee kaiken heti, saattaa joutua tekemään paljon turhaa.
Hyvinvointi
Teetkö kaiken aina heti? Vitkastelu voikin olla hyödyllisempää, sanoo asiantuntija
Miksi toiset saavat töissä hirveästi aikaan ja toiset lykkäävät kaiken viime tippaan?
Se saattaa johtua erosta aivojen rakenteessa, kertoo BochuminRuhrin yliopiston tuore tutkimus.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Psychological Science -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan aivojen mantelitumake on vitkasteluun taipuvaisilla suurempi kuin aikaansaajilla. Tutkijoiden mukaan asioiden lykkäämisessä olisikin enemmänkin kyse tunteiden kuin ajan hallinnasta. Tutkimuksesta uutisoi muun muassa BBChttps://www.bbc.com/news/health-45295392.
Viivyttelijät saattavat olla huolissaan toiminnan negatiivisista seurauksista, epäröivät ja lykkäävät asioita. He eivät ole tutkimuksen mukaan yhtä hyviä suodattamaan häiritseviä tunteita ja muita häiriötekijöitä kuin enemmän aikaansaavat.
”Ei pidä ajatella, että nopea toiminta on aina tehokkainta. Esimerkiksi ideointi, luovuus ja oppiminen vaativat myös jonkinasteista vitkastelua”, hän sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Toisaalta vitkastelu voi tuntua ihmisestä itsestään kuormalta. Silloin siitä voi opetella pois.
”Korostan aivojen muovautuvuutta. Eroon aivojen rakenteessa voi suhtautua samoin kuin eroon hauiksen koossa: treeni tekee tehtävänsä”, Huotilainen sanoo.
Vitkastelu on äärettömän inhimillistä, sanoo dosentti Mira Karjalainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=mira+karjalainen Helsingin yliopistosta. Hän tutkii työn rajojen hämärtymistä ja työskentelee myös tutkimuskoordinaattorina työelämän tasa-arvoa tutkivassa We All -hankkeessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Ei pidä ajatella, että nopea toiminta on aina tehokkainta.”
Nykyään työntekijöiltä vaaditaan niin paljon, että moni kokee tehottomuuden olevan heissä kuin vamma, Karjalainen sanoo.
Hän on tutkinut nimenomaan asiantuntijatyötä. Asiantuntijatyötä tekevien ongelma on ennemminkin jatkuva kiire ja ”monitohelointi” eikä se, ettei asioita saisi aikaan.
”Eiväthän vitkastelijat katso Netflixistä huonolaatuisia elokuvia sen ajan, vaan tekevät pseudotyötä.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mitä selkeämmin työ on määritelty ja vastuu jaettu, niin sitä helpompi asiat on tehdä ilman viivyttelyä, Karjalainen sanoo.
”Liiallinen, huonosti organisoitu työ voi aiheuttaa viivyttelyä, jos työtä on niin paljon, ettei edes tiedä mistä aloittaa. Silloin aletaan usein järjestellä lyijykyniä riviin.”
Nykyisessä työkulttuurissa ajatellaan Karjalaisen mukaan helposti, että aikaansaamisen ongelmat ovat yksilön ongelmia. Ne voivat yhtä lailla johtua organisaatiosta. Johdon velvollisuus on luoda olosuhteet, joissa työntekijä pystyy tekemään työnsä hyvin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Tietävätkö ihmiset, mitä pitää tehdä ja miten he lopputulokseen pääsevät? Onko työtä ylipäänsä suunniteltu?”
Aikaansaamisen vaikeudet voivat johtua myös työntekijän motivaatiosta. Työ saattaa olla yli- tai alimitoitettua taitotasoon nähden. Olennaista on myös, miten työpaikalla suhtaudutaan epäonnistumisiin.
”Tietävätkö ihmiset, mitä pitää tehdä ja miten he lopputulokseen pääsevät?”
”Epäonnistumisen pelko voi lamaannuttaa. Voi olla, ettei työntekijä uskalla tarttua tehtävään, koska ajattelee, että vastaan voi tulla vaikeuksia.”
Aina kaikkeen ei kannatakaan tarttua heti. Siinä mielessä vitkastelusta saattaa Karjalaisenkin mielestä olla hyötyä. Jos tekee asiat liian etukenossa, saattaa joutua tekemään paljon turhaa.
”On rasittavaa olla se, joka tekee jonkin asian heti ensimmäisenä, jos pyytänyt taho sitten toteaa, ettei sitä tarvitakaan. Voi olla, että asia on muuttunut ihan muuksi tai sitä ei enää tarvita ollenkaan.”
Isossa organisaatiossa on paljon töitä, joita ei välttämättä kannata tehdä heti kun ne tulevat omalle pöydälle, vaan myöhemmin, kun niiden tärkeys hahmottuu, Karjalainen sanoo.
Kannattaa miettiä rauhassa, mitä täytyy priorisoida ja mitä voi jättää myöhempään. Se on järkevää myös työnantajan kannalta.
Toisaalta, mikään organisaatio ei toimi hyvin, jos työt tehdään vasta deadlinen jälkeen.
Etenkin asiantuntijatyön tekijällä töitä on pöydällä usein enemmän kuin päivän aikana yksinkertaisesti ehtii tehdä. Tärkeintä on tarttua olennaiseen, vaikka se tuntuisikin hankalalta.
”Jos huomenna on vaativa kokous, pitää ymmärtää keskittyä siihen, eikä järjestää työpaikan kahvirinkiä.”
Näin hallitset vitkastelua
1. Aikatauluta työsi hyvin. Mieti, milloin jokin asia kannattaa oikeasti tehdä.
2. Luota käsin kirjoitettuihin tehtävälistoihin. Tehdyn työn yliviivaaminen tuottaa iloa ja palkitsee.
3. Pilko isot projektit ja työtehtävät pieniin tavoitteisiin, etteivät ne kasva liian suuriksi tarttua.
4. Huomioi tehtävien vaatima aika ja henkinen kuormitus. Jos listassa lukee allekkain vaikka ”kuittaa tilaus” ja ”suunnittele yrityksen strategia vuodelle 2030”, lista vain ahdistaa.
5. Kirjaa myös onnistumiset. Pidä näkyvissä jo tehtyjen töiden listat. Se kannustaa, kun tuntuu, ettei saa mitään aikaiseksi.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24